Root

Hakemistorakenne ▼ / ▶ /bin ▶ /boot ▶ /dev ▶ /etc ▶ /home ▶ /lib ▶ /lost+found ▶ /media ▶ /mnt ▶ /opt ▶ /proc ▶ /root ▶ /run ▶ /sbin ▶ /selinux ▶ /sources ▶ /srv ▶ /sys ▶ /tmp ▶ /usr ▶ /var

Root on Unix/Linux-järjestelmien pääkäyttäjä. Root-käyttäjällä on oikeudet tehdä järjestelmässä käytännössä mitä vain, ja se on syytä rauhoittaa pelkästään asennus/asetuskäyttöön. Järjestelmän tavallinen käyttö tulee hoitaa rajatummilla käyttäjillä. Tämä tapa käyttää Unix-tyylisiä järjestelmiä on tietoturvan kannalta erittäin tärkeä: kun käyttäjällä on kirjoitusoikeudet vain omiin tiedostoihinsa, mahdolliset haittaohjelmatkaan eivät pääse leviämään käyttäjän tiedostoja pitemmälle.

Oikeita tapoja hankkia root-oikeudet niitä vaativaan käyttöön ovat su ja sudo-ohjelmien käyttäminen. Sudo ei normaalisti jätä auki pääkäyttäjän komentoriviä, jossa voisi epähuomiossa tehdä vahinkoa. Toisaalta sudo on oletuksena määritelty kysymään käyttäjän omaa salasanaa vain viiden minuutin välein, mikä voi olla tietoturvariski. Mikäli käyttämäsi ohjelma ei suostu toimimaan ilman pääkäyttäjän oikeuksia, mutta ei tosiasiassa tarvitse niitä, fakerootista on sinulle hyötyä.

On myös olemassa graafisia ohjelmia, jotka ennen asetusohjelman tms. käynnistämistä kysyvät rootin salasanaa. Ohjelmasta riippuen autentikointi saattaa myös jäädä voimaan tietyksi aikaa, minä aikana salasanaa ei tarvitse syöttää uudelleen. Tätä ilmaisee tavallisesti jokin kuvake paneelin tehtäväpalkissa.

Monet jakelut ovat lisäksi hiljattain ottaneet käyttöön PolicyKit-nimisen järjestelmän, jossa pääkäyttäjän oikeudet voidaan myöntää toiminto- eikä sovelluskohtaisesti. Graafisissa ohjelmissa tämä tavallisesti tarkoittaa sitä, että ohjelma avataan tavallisilla oikeuksilla, jonka jälkeen vain pääkäyttäjälle tarkoitetut toiminnot voidaan ottaa käyttöön erillisen napin kautta.

Pääkäyttäjän kotihakemisto

Pääkäyttäjän kotihakemisto on /root, joka muista kotihakemistoista poiketen sijaitsee juuriosiolla. Näin rootin kotihakemiston tiedostot ovat käytettävissä vikatilanteissa, vaikka juuriosio olisikin pieni. Koska pääkäyttäjänä ei pitäisi tehdä muut kuin pakolliset ylläpitotehtävät ja koska ylläpitäjän ympäristön ei pitäisi olla yllättävä, hakemisto on yleensä lähes tyhjä. Root-kansiolle on oletuksena myös varattu 5% laitteen tilasta, jonka pääkäyttäjä voi vapauttaa käyttöön tune2fs-sovelluksella. Aikoinaan jolloin 5% raja asetettiin tallennustila oli harvassa ja kallista, nykypäivän lukuisten tebitavujen aikakaudella, 5% vapautuksella voidaan vapauttaa huomattavasti tilaa käyttöön ja tämä toiminto olisi syytä tehdä jo heti uutta tallennustilaa luotaessa.

Mitä jos rootin salasana unohtuu?

Mikäli rootin salasana pääsee unohtumaan, ei ole syytä hävittää koko järjestelmää. Salasanan voi nimittäin vaihtaa monella tapaa.

Palauttaminen Sudolla

Mikäli tavallisella käyttäjällä on oikeus käyttää sudoa, voit vaihtaa rootin salasanan käyttämällä seuraavaa komentoa:

$ sudo passwd

Palauttaminen yhden käyttäjän tilalla

Joillakin jakeluilla on mahdollista kirjautua sisään roottina ilman salasanaa käyttämällä yhden käyttäjän tilaa. Tämä tapahtuu muokkaamalla järjestelmän käynnistysparametreja käynnistyslataimessa (GRUBilla tai LILO). Ytimelle annetaan parametri 1. Jakelu käynnistyy yhden käyttäjän tilassa ja kirjautuu sisään roottina automaattisesti ja voit antaa komennon

# vipw

vaihtaaksesi rootin salasanaa. Kun olet vaihtanut salasanan, käynnistä järjestelmä uudelleen komennolla

 # reboot

initin vaihtaminen väliaikaisesti

Initin vaihtaakseen on muokattava järjestelmän käynnistysparametreja käynnistyslataimessa (GRUBilla tai LILO). Ytimelle annetaan parametrit rw init=/bin/bash, mikä saa järjestelmän käynnistymään suoraan komentotulkkiin, missä salasana voidaan vaihtaa komennolla passwd root.

Kun pääset komentoriville, suorita seuraavat komennot (passwd pyytää sinua asettamaan uuden salasanan)

# passwd
# sync

Käynnistä tietokone uudelleen ja uuden salasanan pitäisi toimia komennolla

$ su -

Salasanan salatun version vaihtaminen

Toinen vaihtoehto on luoda salasanasta järjestelmäsi käyttämä salattu versio (yleensä md5-tarkistussumma) ja kopioida tämä asetustiedoston /etc/shadow (tai /etc/passwd) salasanakenttään. Tämän voit tehdä esimerkiksi live-cd:llä tai toisesta käyttöjärjestelmästä käsin. Oikea rivi alkaa root:, jonka jälkeen seuraa salasanakenttä, päättyen kaksoispisteeseen.

Jos tiedät jonkin tunnuksen salasanan, voit kopioida salasanakentän tämän tunnuksen kohdalta. Voit myös asettaa salasanan jollekin live-linuxin tunnukselle ja kopioida salasanakohdan live-linuxin salasanatiedostosta.

Palauttaminen Live-CD:llä

Kolmas vaihtoehto on käyttää passwd-komentoa live-linuxista käsin, vaihtamalla juurihakemistonäkymä niin, että passwd-komento viittaa alkuperäisen järjestelmän tiedostoihin:

mount /dev/mikälie /mnt
cd /mnt
chroot /mnt
passwd
exit

chroot vaihtaa näkymän niin, että /bin/passwd ja /etc/shadow viittaavatkin tiedostoihin /mnt/bin/passwd ja /mnt/etc/shadow. Näin salasana asettuu alkuperäisen järjestelmän asetusten mukaisesti, kunhan live-linuxin ydin on yhteensopiva uuden juuren mukaisten kirjastojen kanssa. Koska olet pääkäyttäjä, passwd ei kysy salasanaa.