Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (Luokka:Ohjeet) |
p (linkitetty puolalaiseen wikiin) |
||
(10 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Laitetiedostot ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. | {{Hakemistorakenne}} | ||
'''Laitetiedostot''' ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria. | |||
==Käyttö== | ==Käyttö== | ||
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (<tt>/dev/urandom</tt>) mustaan aukkoon (<tt>/dev/null</tt>): | |||
[[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null | [[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null | ||
Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa: | Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle <tt>/dev/dsp</tt>): | ||
cat /dev/urandom > /dev/dsp | cat /dev/urandom > /dev/dsp | ||
Rivi 20: | Rivi 22: | ||
*<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio | *<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio | ||
Useimmat [[jakelu]]t ovat nykyään ottaneet käyttöön [[libata]]n, jolloin <tt>/dev/hdX</tt>-muotoiset massamuistit korvautuvat <tt>/dev/sdX</tt>-muotoisilla laitteilla. | |||
Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat | Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat | ||
Rivi 50: | Rivi 52: | ||
=== Erikoislaitteet === | === Erikoislaitteet === | ||
*<tt>/dev/random</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella | *<tt>/dev/[[random]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella | ||
*<tt>/dev/urandom</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa | *<tt>/dev/[[random|urandom]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa | ||
*<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite | *<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite | ||
*<tt>/dev/null</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko" | *<tt>[[Null|/dev/null]]</tt> ja <tt>[[Zero|/dev/zero]]</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko" | ||
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]] | *<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]] | ||
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]] | *<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]] | ||
*<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]] | *<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]] | ||
*<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu) | *<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu) | ||
== /dev/console ja /dev/null == | |||
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti [[udev]]-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan. | |||
Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> (järjestelmäkonsoli) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]]. | |||
Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemiston siirtäminen|juurihakemiston siirron]] seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi | |||
opening console: No such file or directory | |||
/dev/null: Read only file system | |||
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi [[live-cd]]:ltä, liittää ongelmallinen [[juuriosio]] ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla [[chroot]]. Sekä tämän jälkeen antaa komennot | |||
[[mknod]] -m 600 /dev/console c 5 1 | |||
mknod -m 666 /dev/null c 1 3 | |||
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen. | |||
[[Luokka:Käsitteet]] | [[Luokka:Käsitteet]] | ||
[[Luokka:Järjestelmä]] | [[Luokka:Järjestelmä]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
[[pl:/dev]] |
Versio 15. syyskuuta 2021 kello 16.42
Hakemistorakenne
▼ / |
Laitetiedostot ovat /dev-hakemiston alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.
Käyttö
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (/dev/urandom) mustaan aukkoon (/dev/null):
cat /dev/urandom > /dev/null
Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle /dev/dsp):
cat /dev/urandom > /dev/dsp
Otetaan levykuva cd-levystä:
cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso
Joitain laitetiedostoja
Kiintolevyt
- /dev/hda - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
- /dev/hdb - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
- /dev/hdc - Toisen IDE-väylän isäntälevy
- /dev/sda - Ensimmäinen sata-levy, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy (libataa käyttävä)
- /dev/hdk4 - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio
Useimmat jakelut ovat nykyään ottaneet käyttöön libatan, jolloin /dev/hdX-muotoiset massamuistit korvautuvat /dev/sdX-muotoisilla laitteilla.
Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat
- /dev/hdb1 - ensisijainen osio
- /dev/hdb5 - ensimmäinen looginen osio
- /dev/hdb6 - toinen looginen osio
Järjestelmän levyosiot voi listata fdiskillä antamalla pääkäyttäjänä komennon
fdisk -l
Syötteet
- /dev/input/mice - Järjestelmän hiiret
- /dev/input/mouse0 - Ykköshiiri
Muita oikeita laitteita
- /dev/dsp - Äänikortti
- /dev/mixer - Mikseri
- /dev/cdrom - CD-asema
- /dev/video0 - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi web-kamera.
- /dev/scd0 - Ensimmäinen SCSI-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
- /dev/cdrw - Kirjoittava CD-asema
- /dev/cdwriter - Kirjoittava CD-asema
- /dev/fd0 - Ensimmäinen levykeasema
- /dev/ramdisk - RAM-levy
- /dev/ram0 - Ensimmäinen RAM-levy
- /dev/shm - Tmpfs:n liitoskohta
- /dev/loop0 - Ensimmäinen loopina liitetty tiedostojärjestelmä
- /dev/console - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)
Erikoislaitteet
- /dev/random - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
- /dev/urandom - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
- /dev/zero - Pelkkää nollaa tulostava laite
- /dev/null ja /dev/zero - Bittejä nielevä "musta aukko"
- /dev/stdout - Standarditulostusvirta
- /dev/stdin - Standardisyötevirta
- /dev/tty1 - Ensimmäinen virtuaalikonsoli
- /dev/pts/0 - Ensimmäinen pseudoterminaali (esimerkiksi terminaaliemulaattori- tai SSH-istuntoa varten luotu)
/dev/console ja /dev/null
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti udev-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät /dev-hakemiston alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.
Poikkeuksena tästä ovat /dev/console (järjestelmäkonsoli) sekä /dev/null (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole liitettynä.
Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi juurihakemiston siirron seurauksena), on tuloksena yleensä kernel panic ja siten järjestelmän käynnistyksen epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
opening console: No such file or directory /dev/null: Read only file system
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi live-cd:ltä, liittää ongelmallinen juuriosio ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla chroot. Sekä tämän jälkeen antaa komennot
mknod -m 600 /dev/console c 5 1 mknod -m 666 /dev/null c 1 3
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.