Ero sivun ”Juuriosio” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Juuriosio on osio, joka on liitetty liitoskohtaan / eli [[juurihakemisto]]on. Muut osiot [[mount|liitetään]] juuriosion [[hakemisto]]ihin tai näin liitettyjen osioiden hakemistoihin. | {{Hakemistorakenne}} | ||
'''Juuriosio''' on osio, joka on liitetty liitoskohtaan / eli [[juurihakemisto]]on. Muut osiot [[mount|liitetään]] juuriosion [[hakemisto]]ihin tai näin liitettyjen osioiden hakemistoihin. | |||
Juuriosiolla on oltava kaikki, mitä järjestelmä tarvitsee liittääkseen mahdolliset muut osiot, tyypillisesti /bin, /sbin, /dev, /etc ja /lib. Myös [[pääkäyttäjä]]n kotihakemisto /root on yleensä juuriosiolla. Katso [[Linuxin hakemistorakenne]]. | Juuriosiolla on oltava kaikki, mitä järjestelmä tarvitsee liittääkseen mahdolliset muut osiot, tyypillisesti /bin, /sbin, /dev, /etc ja /lib. Myös [[pääkäyttäjä]]n kotihakemisto /root on yleensä juuriosiolla. Katso [[Linuxin hakemistorakenne]]. | ||
| Rivi 7: | Rivi 9: | ||
Useimmat kotikäyttäjät kuitenkin käyttävät suurta juuriosiota, jolla on kaikki järjestelmään liittyvät tiedostot. Järjestelmän korjaamiseen käytetään tavallisesti mieluummin erillistä [[live-cd]]:tä kuin juuriosiolla olevaa minimaalista järjestelmää. Tilanne on eri kuin 1,44 Mt levykkeiden aikaan. Juuriosio on kuitenkin vielä erikoisasemassa esimerkiksi sulautetuissa järjestelmissä. | Useimmat kotikäyttäjät kuitenkin käyttävät suurta juuriosiota, jolla on kaikki järjestelmään liittyvät tiedostot. Järjestelmän korjaamiseen käytetään tavallisesti mieluummin erillistä [[live-cd]]:tä kuin juuriosiolla olevaa minimaalista järjestelmää. Tilanne on eri kuin 1,44 Mt levykkeiden aikaan. Juuriosio on kuitenkin vielä erikoisasemassa esimerkiksi sulautetuissa järjestelmissä. | ||
Järjestelmän käynnistyessä juuriosiona käytetään nykyään lähes aina [[initrd]]-[[levykuva]]a. Juuriosio vaihdetaan [[ydin|ytimen]] komentorivillä mainittuun juuriosioon, kun tarvittavat ytimen [[moduuli]]t on ladattu. Tähän käytetään järjestelmäkutsua <tt> | Järjestelmän käynnistyessä juuriosiona käytetään nykyään lähes aina [[initrd]]-[[levykuva]]a. Juuriosio vaihdetaan [[ydin|ytimen]] komentorivillä mainittuun juuriosioon, kun tarvittavat ytimen [[moduuli]]t on ladattu. Tähän käytetään järjestelmäkutsua <tt>pivot_root</tt>. | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
*[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]] | *[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]] | ||
*[[Miten osioisin | *[[Juurihakemiston siirtäminen]] | ||
*[[Miten osioisin massamuistin]] | |||
*[[Linuxin hakemistorakenne]] | *[[Linuxin hakemistorakenne]] | ||
Nykyinen versio 19. lokakuuta 2021 kello 17.09
| Hakemistorakenne
▼ / |
Juuriosio on osio, joka on liitetty liitoskohtaan / eli juurihakemistoon. Muut osiot liitetään juuriosion hakemistoihin tai näin liitettyjen osioiden hakemistoihin.
Juuriosiolla on oltava kaikki, mitä järjestelmä tarvitsee liittääkseen mahdolliset muut osiot, tyypillisesti /bin, /sbin, /dev, /etc ja /lib. Myös pääkäyttäjän kotihakemisto /root on yleensä juuriosiolla. Katso Linuxin hakemistorakenne.
Mitä vähemmän tavaraa ja toimintaa on juuriosiolla, sitä pienempi on riski, että juuriosio rikkoontuu. Siksi jotkut suosittelevat minimaalista juuriosiota, mahdollisesti myös kirjoitussuojatussa tilassa liitettynä (jolloin /etc/mtab vaatii erikoiskäsittelyä).
Useimmat kotikäyttäjät kuitenkin käyttävät suurta juuriosiota, jolla on kaikki järjestelmään liittyvät tiedostot. Järjestelmän korjaamiseen käytetään tavallisesti mieluummin erillistä live-cd:tä kuin juuriosiolla olevaa minimaalista järjestelmää. Tilanne on eri kuin 1,44 Mt levykkeiden aikaan. Juuriosio on kuitenkin vielä erikoisasemassa esimerkiksi sulautetuissa järjestelmissä.
Järjestelmän käynnistyessä juuriosiona käytetään nykyään lähes aina initrd-levykuvaa. Juuriosio vaihdetaan ytimen komentorivillä mainittuun juuriosioon, kun tarvittavat ytimen moduulit on ladattu. Tähän käytetään järjestelmäkutsua pivot_root.