Ero sivun ”Virustorjunta” versioiden välillä
p (kh) |
p (On saanut kovaa kritiikkiä kryptolouhinnasta käyttäjien laitteilla. linkki artikkeliin) |
||
(21 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Linuxille ei ole | Linuxille ei ole ainakaan toistaiseksi saatu aikaan erityisen hyvin leviäviä viruksia, eikä Linux-käyttäjän ole syytä vaivata niillä päätään, vaikka muuten [[Tietoturva|tietoturvasta]] huolehtisikin (kuten syytä on), pitäen jakelunsa päivitettynä ja ajantasalla. Viruksentorjuntaohjelmia on Linuxillekin kyllä saatavilla, mutta ne on vastoin melko yleistä harhaluuloa tarkoitettu etsimään Windows-viruksia sellaisilta palvelinkoneilta, joita käytetään suojamaan Windows-järjestelmiä ja jakamaan näille levytilaa. Koska virustorjunnan hyöty on kyseenalainen, yleensä ottaen tavallinen kotikäyttäjä ei sellaista tarvitse, yrityksillä on tietysti oma vastuunsa ja sen myötä tarve. | ||
== Ohjelmistoja == | == Ohjelmistoja == | ||
[[ClamAV]] on avoimen lähdekoodin ratkaisu Windows-viruksentorjuntaan. Postipalvelimissa ohjelmaa kannattaa käyttää [ | [[ClamAV]] on avoimen lähdekoodin ratkaisu Windows-viruksentorjuntaan. Postipalvelimissa ohjelmaa kannattaa käyttää [https://www.ijs.si/software/amavisd/ amavisd-new]:n tai [https://www.mailscanner.info MailScanner]-ohjelman avulla. | ||
Kaupallisiakin ratkaisuja virustorjuntaan on saavilla esimerkiksi | Kaupallisiakin ratkaisuja virustorjuntaan on saavilla esimerkiksi | ||
*[ | *[https://kb.cyren.com/av-support/index.php?/Knowledgebase/Article/View/271/0/installing-f-prot-antivirus-for-linux F-Prot] on kaupallinen komentorivipohjainen virustorjuntaratkaisu | ||
*[ | *[https://www.f-secure.com/fi/business/support-and-downloads F-Secure] tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux-versiota | ||
*[https://www.avast.com/business/products/linux-antivirus Avast!] Linux edition tarjoaa virustorjuntaohjelmiston kaupalliseen käyttöön, johon tarvitset lisenssin. <sup><span style="color:red;">Avast on jäänyt kiinni 2019 sekä 2020 käyttäjiensä tietojen kaupittelusta kolmansille-osapuolille.</span></sup>[https://en.wikipedia.org/wiki/Avast#Collection_and_sale_of_user_data] | |||
*[https://www.bitdefender.com/business/end-point-security-linux-mac.html BitDefender Antivirus Scanner for Unices] tarjoaa virustorjuntaohjelmiston Linuxille kotikäyttöön ilmaiseksi ja kaupalliseen käyttöön tarvitset lisenssin. | |||
*[https://www.eset.com/us/home/antivirus-linux/ ESET NOD32 Antivirus 4] tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux-versiota. | |||
*[https://www.sophos.com/en-us/support/documentation/sophos-anti-virus-for-linux.aspx Sophos] tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux versiota. | |||
Nämä ohjelmistot ovat yleisesti käytössä yrityksissä ja suuremmissa organisaatioissa sekä joissakin oppilaitoksissa. | Nämä ohjelmistot ovat yleisesti käytössä yrityksissä ja suuremmissa organisaatioissa sekä joissakin oppilaitoksissa. | ||
[[Rootkit]]-ohjelmien torjuntaan on olemassa erillisiä ohjelmia, joita ovat muun muassa | |||
*[http://rkhunter.sourceforge.net/] - [[rkhunter]] | |||
*[http://www.chkrootkit.org/] - [[chkrootkit]] | |||
===Android=== | |||
*[https://play.google.com/store/apps/details?id=com.symantec.mobilesecurity&hl=en Norton 360] on ilmainen virustorjuntaohjelma [[Android]]-alustalle. <sup><span style="color:red;">On saanut kovaa kritiikkiä kryptolouhinnasta käyttäjien laitteilla.</span></sup>[https://www.theverge.com/2022/1/7/22869528/norton-crypto-miner-security-software-reaction] | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
*[[Haittaohjelmat]] | *[[Haittaohjelmat]] | ||
*[[Tietoturva]] | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[https://invidious.tube/watch?v=3HY62oA1R6E Tietoturva-asiantuntija quidsupin video Linuxista ja virustorjunnasta] | |||
*[ | *[https://www.av-test.org/en/news/linux-16-security-packages-against-windows-and-linux-malware-put-to-the-test/ Linux: 16 Security Packages Against Windows and Linux Malware Put to the Test] | ||
[[Luokka:Tietoturva]] | [[Luokka:Tietoturva]] | ||
[[Luokka:Palvelimet]] | [[Luokka:Palvelimet]] |
Nykyinen versio 14. tammikuuta 2022 kello 23.06
Linuxille ei ole ainakaan toistaiseksi saatu aikaan erityisen hyvin leviäviä viruksia, eikä Linux-käyttäjän ole syytä vaivata niillä päätään, vaikka muuten tietoturvasta huolehtisikin (kuten syytä on), pitäen jakelunsa päivitettynä ja ajantasalla. Viruksentorjuntaohjelmia on Linuxillekin kyllä saatavilla, mutta ne on vastoin melko yleistä harhaluuloa tarkoitettu etsimään Windows-viruksia sellaisilta palvelinkoneilta, joita käytetään suojamaan Windows-järjestelmiä ja jakamaan näille levytilaa. Koska virustorjunnan hyöty on kyseenalainen, yleensä ottaen tavallinen kotikäyttäjä ei sellaista tarvitse, yrityksillä on tietysti oma vastuunsa ja sen myötä tarve.
Ohjelmistoja[muokkaa]
ClamAV on avoimen lähdekoodin ratkaisu Windows-viruksentorjuntaan. Postipalvelimissa ohjelmaa kannattaa käyttää amavisd-new:n tai MailScanner-ohjelman avulla.
Kaupallisiakin ratkaisuja virustorjuntaan on saavilla esimerkiksi
- F-Prot on kaupallinen komentorivipohjainen virustorjuntaratkaisu
- F-Secure tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux-versiota
- Avast! Linux edition tarjoaa virustorjuntaohjelmiston kaupalliseen käyttöön, johon tarvitset lisenssin. Avast on jäänyt kiinni 2019 sekä 2020 käyttäjiensä tietojen kaupittelusta kolmansille-osapuolille.[1]
- BitDefender Antivirus Scanner for Unices tarjoaa virustorjuntaohjelmiston Linuxille kotikäyttöön ilmaiseksi ja kaupalliseen käyttöön tarvitset lisenssin.
- ESET NOD32 Antivirus 4 tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux-versiota.
- Sophos tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux versiota.
Nämä ohjelmistot ovat yleisesti käytössä yrityksissä ja suuremmissa organisaatioissa sekä joissakin oppilaitoksissa.
Rootkit-ohjelmien torjuntaan on olemassa erillisiä ohjelmia, joita ovat muun muassa
- [2] - rkhunter
- [3] - chkrootkit
Android[muokkaa]
- Norton 360 on ilmainen virustorjuntaohjelma Android-alustalle. On saanut kovaa kritiikkiä kryptolouhinnasta käyttäjien laitteilla.[4]