Ero sivun ”Näytönohjaimet” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
← Vanhempi muutos
Mvidea -->Nvidea
p fix
 
(83 välissä olevaa versiota 23 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset vapaat, [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa pelikäytössä vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.
Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset [[vapaa ohjelmisto|vapaat]], [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Esimerkiksi raskaammassa [[pelit|pelikäytössä]] vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä [[AMD]]lta kuin myös [[Intel]]iltä [[ydin|Linux-ytimen]] mukana tulevat avoimet ajurit sekä [[NVIDIA]]:n  omat, [[Suljettu lähdekoodi|suljetut]] näytönohjainajurit, jotka osassa jakeluita tulevat oletuksena käytettäväksi. Tosin [[Vulkan]]-ajurit muuttavat tilannetta.


==Näytönohjainvaihtoehdot==
==Näytönohjainvaihtoehdot==
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIAn tai ATIn, valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux- käyttäjät tulevat toimimaan tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna Intelin näytönohjain, joista ainakin moniin malleihin on saatavilla Intelin valmistama vapaa ajuri.
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko [[NVIDIA]]:n, [[AMD]]:n tai [[Intel]]in valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux-käyttäjät toimivat tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on [[S3]]:n, [[SiS]] tai muiden valmistajien näytönohjainpiirejä.  


===Ati===
Linux-pelaamisen näytönohjainvalinta jakautuu kahteen pääleiriin: AMD ja NVIDIA. Valinta riippuu suuresti siitä, priorisoiko käyttäjä helppokäyttöisyyttä ja vakautta vai mahdollista raakaa suorituskykyä tietyissä skenaarioissa.
Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut paranemaan päin. Joillekin ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista kuitenkin puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin [http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon sivulta].


====Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat====
Tässä on yhteenveto molempien merkkien tilasta Linux-pelaamisen kannalta:
Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.


====Radeon 9500 - Radeon X800====
===AMD/ATI===
Suljettu ajuri tukee edelleen. Vapaa ajuri toimii usein ihan hyvin kevyeen pelaamiseen.
AMD on panostanut avoimiin ajureihin ja ne tulevat Linux-ytimen mukana automaattisesti, ne lähestulkoon kaikissa käyttötapauksissa ovat paremmat kuin omisteiset ja suljetut binääriajurit. Tosin etenkin uudempaa näytönohjainta käyttöönotettaessa on olennaista käyttää mahdollisimman uutta [[ydin|Linux-ydintä]] parhaan toiminnallisuuden kannalta. Tuettuna on uudet kuin vanhemmatkin kortit.  


====Radeon X1300 - uudemmat====
AMD-näytönohjaimia pidetään yleisesti ottaen suositeltavimpana valintana Linux-pelaamiseen, etenkin käyttökokemuksen helppouden ja vakauden osalta.
Uudet ATIn näytönohjaimet toimivat lähinnä suljetun ajurin aivan uusimmilla versioilla. Vapaata ajuria ei vielä kunnolla ole, mutta AMD/ATI on julkaissut/julkaisee teknisiä tietoja piireistä vapaan ajurin kehittäjille.
* Avoimen lähdekoodin edut: AMD:n [[Mesa]]-ajurit ovat avointa lähdekoodia ja integroitu suoraan Linux-ytimeen. Tämä tekee niiden asennuksesta, ylläpidosta ja päivityksistä huomattavasti kitkattomampaa ja luotettavampaa lähes kaikissa Linux-jakeluissa.
* Integraatio: Ne tarjoavat saumattoman tuen moderneille ominaisuuksille, kuten [[Wayland]]ille ja [[FreeSync]]ille.
* Suorituskyky: DirectX 11 -peleissä suorituskyky on usein lähes samalla tasolla kuin Windowsissa. Lisäksi DX12-rasterisuorituskyvyssä AMD-laitteisto usein suoriutuu paremmin Linuxissa verrattuna vastaavaan NVIDIA-laitteistoon käännettyjä DX12-nimikkeitä suoritettaessa.
 
* Lisätietoa osoitteessa https://www.x.org/wiki/RadeonFeature/


===Intel===
===Intel===
Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä. Intelin ajureista on olemassa kahta eri versiota, vanhempaa xorg-video-i810-sarjaa, sekä uutta ja toistaiseksi vielä epävakaata xorg-video-intel-sarjaa.
[[Intel]] on julkaissut lähes kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä. Myös binääriajurit on julkaistu ja voivat tuoda joitain lisäominaisuuksia. Katso ohje [[Intel binääriajureiden asentaminen]].
Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.


===Nvidia===
===NVIDIA===
Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv -nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Lisäksi [[Nouveau]] -projekti kehittää Nvidian näytönohajimille uutta vapaata ajuria, mutta sen kehitys on vielä alpha-vaiheessa.
[[NVIDIA]]n näytönohjaimille on olemassa [[Nouveau]]-nimellä tunnettu vapaan lähdekoodin ajuri. Nouveau on vuodesta 2009 alkaen NVIDIAn korttien oletusajurina. NVIDIAn näytönohjaimissa 8000-sarjasta alkaen on ollut VDPAU-tuki, joka mahdollistaa teräväpiirtovideon rautapurun. Tuen saa käyttöön NVIDIAn ajureilla.


Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.
Kaikki NVIDIAn näytönohjainpiirit ovat NVIDIAn suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki NVIDIAn näytönohjaimet saa toimimaan. Näita ajureita suositellaan raskaassa pelikäytössä käytettäväksi. Katso ohje [[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]].


===Valinta===
{{Huomautus|NVIDIA omisteiset (Proprietary) -ajurit tukevat vain [[X11]]:tä, eivät [[Wayland]]ia.}}
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.  


Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D -sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava.
NVIDIA-näytönohjaimet tarjoavat kilpailukykyisen suorituskyvyn Linux pelaamiseen, mutta niiden käyttö Linuxissa tuo mukanaan enemmän konfigurointihaasteita.
* Kompleksisuus: NVIDIA käyttää omisteisia binääriajureita. Vaikka monet jakelut (kuten [[Pop!_OS]]) yksinkertaistavatkin niiden asennusta, ne voivat silti tuoda mukanaan enemmän kitkaa ja monimutkaisuutta asennus- ja päivitysprosesseihin.
* DX12-yläkustannus: NVIDIA-järjestelmillä on havaittu suurempi suorituskyvyn heikkeneminen ajettaessa vaativia DirectX 12 -pelejä [[VKD3D]]-[[Proton]]-käännöskerroksen kautta verrattuna AMD-järjestelmiin. Käyttäjät ovat raportoineet, että NVIDIA-kortit kärsivät usein suuremmasta suorituskykyvauriosta DX12-peleissä Linuxissa.


==NVIDIAn ja ATIn binääriajureiden asentaminen==
'''Yhteinen heikkous: Säteenjäljitys (Ray Tracing)'''
Ajurit kannattaa ensisijaisesti asentaa jakelun oman [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta. Valmistajien kotisivuilta saatavat ajuripaketit ovat vaikeasti päivitettäviä sekä usein ristiriidassa paketinhallinnan kanssa. Kaikissa jakeluissa ne eivät välttämättä edes toimi.


[[Ubuntu]]lle ja [[Debian]]ille on myös olemassa [http://www.albertomilone.com/nvidia_scripts1.html Envy]-asennusohjelma, joka hoitaa uusimpien Atin ja Nvidian ajurien asentamisen tai poistamisen.
Riippumatta siitä, käytetäänkö AMD- vai NVIDIA-näytönohjainta, säteenjäljityksen (DXR) suorituskyky on tällä hetkellä Linux-pinon heikoin lenkki. Molemmat korttivalmistajat kärsivät massiivisista suorituskyvyn menetyksistä, usein 50 % tai enemmän, kun säteenjäljitys on käytössä verrattuna Windowsiin.


===Arch Linux===
Jos etsit helpoimmin asennettavaa, vakainta ja vähiten vianetsintää vaativaa kokemusta, AMD Radeon avoimen lähdekoodin Mesa-ajureilla on suositeltu valinta.
==== ATI ====
Ajuripaketti asentuu komennolla
[[pacman]] -Sy fglrx
Seuraavaksi on tehtävä [[Xorg.conf]]iin oikeat asetukset. Jos sinulla on jo toimiva xorg.conf, tee siitä varmuuskopio. Jos xorg.confia ei ole, voit luoda sellaisen komennolla
Xorg --configure
Lisätietoja xorg.confin luomiseen löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/Xorg7#Configuring_xorg wikistä].
Kun sopiva xorg.conf on olemassa, ajetaan ATIn oma asetustyökalu komennolla
aticonfig --initial
Jos asetusten luonti onnistui, voit testata 3D-toimintojen toiminnan komennolla
glxinfo | grep direct
(edellyttää [[mesa]]-paketin asentamista).


Arch Linuxin wikissä on [http://wiki.archlinux.org/index.php/ATI laaja ohje] ATIn ajurien asentamiseen.
Jos taas olet valmis näkemään enemmän vaivaa omisteisten ajurien ja konfiguraatioiden kanssa, NVIDIA on vaihtoehto. Tällöin on kuitenkin hyvä olla tietoinen sen mahdollisesti heikommasta suorituskyvystä uudemmissa DirectX 12 -nimikkeissä ja säteenjäljityksen huonosta suoriutumisesta


==== NVIDIA ====
*Katso myös [[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]. Avoimet ja suljetut.
Ajuripaketti asennetaan komennolla
*Katso myös [[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille#NVIDIAn_testituloksia|NVIDIAn suljettujen ajureiden testituloksia]]
[[pacman]] -Sy nvidia
Vanhempien korttien omistajat voivat käyttää komentoa
pacman -Sy nvidia-96xx
tai
pacman -Sy nvidia-71xx
[[X]]-palvelin ei saa olla päällä ajuria asennettaessa.


[[Xorg.conf]]iin voi luoda oikeat asetukset komennolla
===S3===
nvidia-xconfig
Monilla VIA:n valmistamilla emolevyillä on S3:n UniChrome- tai Chrome-näytönohjainpiirisarja. Valmistajan yhteistyöhaluttomuudesta johtuen niille ei ole saatavilla kunnollista Linux-ajuria. Tavallinen 2D-tila on yleensä mahdollinen käyttäen esimerkiksi <tt>openchrome</tt>- tai <tt>vesa</tt>-ajureita.


Lisätietoja löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/How_to_install_NVIDIA_driver wikistä].
*[http://www.openchrome.org/trac/wiki/About Lisätietoja ajuritilanteesta]. {{Vanhentunut linkki}}


=== Debian ===
===3DFX===
Debianissa löytyy joitain binääriajureita paketoituna joko suoraan tai siten, että pelkkä asenninskripti on paketoitu. Debianin julkaisutahdin huomioon ottaen saatat haluta käyttää tuoreempia kuin Debian-paketoituja binääriajureita.
3DFX:n Voodoo-näytönohjainperheelle on olemassa [[MIT-lisenssi]]llä julkaistu ajuri <tt>Glide3</tt>, joka on tarkoitettu Voodoo 3, 4 ja 5 -korteille. Vanhemmille korteille on olemassa ajuri <tt>Glide3-libG</tt>, joka on tarkoitettu Voodoo 1 ja 2 -korteille. https://dri.freedesktop.org/wiki/3dfx/


Koska binääriajurit ovat luonteeltaan epävapaat, on Debianin asennusrompuilta turha sellaisia etsiä. Debianin ns. non-free- (itse ajurit) ja contrib-osiot (asenninskriptit) ovat paikka, josta tuollaisia löytyy, joten varmista, että /etc/apt/sources.list-tiedostossasi on seuraavanlainen rivi:
===Valinta===
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ stable main '''contrib non-free'''
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin.
(Lihavoidut osat ovat ne tärkeät.)


==== ATI ====
Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D-sovelluksia, täytyy käyttää suljettuja binääriajureita. Nykyään AMD:n, Intelin ja Nvidian ajurituki on kunnossa, yhtä hyvät kuin Windowsissa, joten ajurien puolesta ei näytönohjainhankintaa tarvitse miettiä.


Ymmärrettävät step-by-step ohjeet ATI:n ajurien asentamiseksi Debianiin löytyvät [http://xoomer.virgilio.it/flavio.stanchina/debian/fglrx-installer.html täältä.]
3D- kiihdytyksen testaaminen komennolla


==== NVIDIA ====
glxinfo | grep 'direct rendering'


===== Vaihtoehto 1 =====
Jos vastaus on <tt>yes</tt> niin kiihdytys on päällä.


Nvidian ajureiden asentaminen Debianiin käy melko helposti, sillä näille löytyy valmis paketti, jonka voi kääntää Debianin kätevällä ''make-kpkg''-työkalulla.
3D- kortin tarkistaminen tapahtuu komennolla


Asenna ensin Nvidian epävapaat binääriajurit sekä oheistauhka:
  glxinfo | grep renderer
  apt-get install nvidia-kernel-source nvidia-glx


Ensimmäiseksi on syytä tutkia, millä gcc-kääntäjän versiolla ydin on käännetty, sillä moduulit on järkevintä kääntää samalla gcc-versiolla. Vertaa seuraavia tulosteita:
Vastaus saattaa näyttää tämän tapaiselta.
  cat /proc/version
  OpenGL renderer string: GeForce 9800 GT/PCIe/SSE2
gcc --ver
Mikäli Gcc:n versiot eroavat, kannattaa asentaa sama Gcc:n versio, jolla ydin on käännetty.


Tarkista mikä versio Linux-ytimestä koneessa on:
tai voit kokeilla [[glxgears]] -ohjelmaa, joka tarkistaa toimiiko kiihdytys oikein.
uname -r


Ota kolme pisteiden erottamaa lukua (vaikkapa 2.6.11-1-k7:sta 2.6.11) ja asenna kyseisen ytimen lähdekoodi:
OpenGL tiedot saat näkyviin komennolla
apt-get install kernel-source-2.6.11


Siirry /usr/src -hakemistoon, ja pura sinne ilmestyneet Nvidian ytimen moduuli sekä ytimen lähdekoodi:
  glxinfo | grep OpenGL
  tar -xzfv nvidia-kernel-source.tar.gz
tar -xjvf kernel-source-2.6.11.tar.bz2


Vastaus saattaa näyttää tämän tapaiselta.
Sitten käännetään Nvidian ajurit:
cd /usr/src/linux-2.6.11
fakeroot make-kpkg modules_image
sudo -c "dpkg -i ../nvidia-kernel-2.6.11_*.deb"
Mikäli ''fakeroot''- tai ''make-kpkg''-komentoja ei löydy, ne löytyvät apt:lla paketeista ''fakeroot'' ja ''kernel-package''.


Vaihtoehtoisesti jos et halua Debian-paketoitua Nvidian ajuria:
OpenGL vendor string: NVIDIA Corporation
Luo linkki syntyneestä kernel-source-2.6.11 -hakemistosta linux-hakemistoon:
OpenGL renderer string: GeForce 9800 GT/PCIe/SSE2
  ln -s kernel-source-2.6.11 linux
  OpenGL core profile version string: 3.3.0 NVIDIA 325.15
Hae ajuripaketti [http://www.nvidia.com/object/unix.html Nvidian sivuilta]. Ajuripaketti asennetaan komentamalla
OpenGL core profile shading language version string: 3.30 NVIDIA via Cg compiler
  sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-7667-pkg1.run
OpenGL core profile context flags: (none)
riippuen tietysti paketin nimestä. Jos esivalmistelut on hoidettu huolella, asennusohjelma menee läpi ilman murheita, kääntäen sopivan ajurimoduulin ja ladaten sen kerneliin.
OpenGL core profile profile mask: core profile
OpenGL core profile extensions:
OpenGL version string: 3.3.0 NVIDIA 325.15
  OpenGL shading language version string: 3.30 NVIDIA via Cg compiler
OpenGL context flags: (none)
OpenGL profile mask: (none)
OpenGL extensions:


===== Vaihtoehto 2 =====
PCI-väylään liitetyistä laitteista saa tietoja [[lspci]]-komennolla. Eli voit avata komentorivin ja komentaa esimerkiksi näin:


Asenna [[module-assistant]]
  lspci | grep VGA
  apt-get install module-assistant


Module-assistantin avulla ajurien kääntö käy nopeasti [[ncurses|curses-käyttöliittymän]] tai komentorivin kautta. Jos haluat kääntää ajurit nvidian sivuilta haetusta paketista, kannattaa komentaa ensin seuraavasti.
Näytönohjaimen muistin määrän tarkistaminen.
  module-assistant prepare nvidia-kernel
  gpu=(`lspci | grep VGA`) && sudo lspci -vvv -s $gpu
Jos haluat asentaa ajurit kokonaisuudessaan Debianin pakettihakemistoista (suositeltavaa), komenna
module-assistant auto-install nvidia-kernel
Ja sitten
apt-get install nvidia-glx
Sitten tarvitsee enää muuttaa tiedostoon <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> rivi
Driver "nv"
muotoon
Driver "nvidia"
Ja käynnistää X uudestaan. Sitten ajurien asennus onkin valmis.


===Fedora===
== HD-videoiden rautapurku==
====NVIDIA====
Videot ovat olleet prosessorin varassa mutta nykyään jokaisesta uudesta näytönojaimesta löytyy tuki videon purkamiseen. Intel käyttää [https://01.org/linuxmedia/vaapi VA-API], mutta AMD ja Nvidia ''mesa-vdpau''.
Hae julkaisuversiolle sopiva [[Livna]]-pakettivaraston asennus-[[RPM]] osoitteesta http://rpm.livna.org/ ja asenna se. Fedora 8:ssä tämä tehdään komennolla:
rpm -Uvh http://rpm.livna.org/livna-release-8.rpm
Paketin asentaminen ottaa [[yum]]issa käyttöön Livna-asennuslähteen, jossa on muitakin paketteja, joita ei voida lisätä Fedoran virallisiin asennuslähteisiin. NVidian ajurit asennetaan komennolla:
yum install kmod-nvidia
Tämän jälkeen on hyvä käynnistää kone uudelleen ja ajurien pitäisi toimia.
Livna pyrkii toimimaan yhteistyössä virallisten asennuslähteiden kanssa, joten yhteensopivuuden pitäisi olla hyvä.  


[[kernel|Ytimen]] päivittyessä ajuri käännetään automaattisesti uudestaan [[DKMS]]-palvelun avulla, jolloin uusia ajuripaketteja tarvitsee asentaa vain itse ajureiden päivittyessä. Uudet ajuriversiot ovat Livnassa melko pian julkaisun jälkeen, joten Nvidian omaa asennuspakettia ei yleensä tarvitse käyttää.
==Aiheesta muualla==
* [[Phoronix Test Suite]] on näytönohjaimien testausohjelmisto.
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Free_and_open-source_graphics_device_driver Free and open-source graphics device driver]


=== Gentoo ===
== Katso myös==
Gentoon Portage-puusta löytyvät binääriajurit nvidian sekä ATIn korteille.
*[[Suositeltavat rautaratkaisut]]
 
*[[X.orgin asetukset]]
==== ATI ====
*[[RandR]]
Gentoon sivuilta löytyy myös ATI:n korteille erittäin hyvä opas, mutta englannin kielellä.
*[[OpenCL]]
http://www.gentoo.org/doc/en/ati-faq.xml
*[[Bumblebee]]
 
==== NVIDIA ====


Gentoon sivuilla on suomeksi erittäin hyvä opas nvidian korteille.
===Binääriajureiden asennus==
http://www.gentoo.org/doc/fi/nvidia-guide.xml
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]]
*[[AMDn/ATIn binääriajureiden asentaminen]]
*[[Intel binääriajureiden asentaminen]]


===OpenSUSE===
====ATI====
*[http://opensuse.fi/ATIN_ajurit ATI-ohje opensuse.fi:n wikissä]
====NVIDIA====
*[http://opensuse.fi/NVIDIA_ajurit NVIDIA-ohje opensuse.fi:n wikissä]
=== Ubuntu ===
Ubuntussa näytönohjainten binääriajurit voi asentaa universe-pakettivarastosta. Universe-varaston käyttöönoton ohjeet löytyvät [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Lis.C3.A4.C3.A4_ohjelmavarastoja_k.C3.A4ytt.C3.B6.C3.B6n Ubuntu tutuksi -wikikirjasta]. Tätä ei tarvitse tehdä käytettäessä 7.04:ää (Feisty Fawn) tai sitä uudempia versioita.
==== ATI ====
Ensin asennetaan ajuripaketti
sudo apt-get install fglrx-driver
Lisätään ajurimoduuli kernelimoduulien listaan
echo fglrx | sudo tee -a /etc/modules
Muokataan x-palvelimen asetustiedostoa (todennäköisesti /etc/X11/xorg.conf) siten, että rivi
Driver "radeon"
muutetaan muotoon
Driver "fglrx"
Kyseinen rivi löytyy kohdasta Section "Device". Tämän jälkeen järjestelmä käynnistetään uudestaan (helpoin tapa, ilmankin selviää). Lisätietoa [https://wiki.ubuntu.com/BinaryDriverHowto Ubuntun wikissä.]
==== NVIDIA ====
Nvidian ajureiden asentaminen on vielä helpompaa. Ensiksi asennetaan ajurit:
sudo apt-get install nvidia-glx nvidia-kernel-common
Ja sitten käsketään nvidia-glx-config laittamaan X-asetukset kuntoon:
sudo nvidia-glx-config enable
Lopuksi tarvitsee enää vaihtaa [[X.orgin asetukset|X:n asetukset]] sopivaksi (/etc/X11/XFree86Config-4 tai /etx/X11/xorg.conf), eli rivi (kohdasta Section "Device")
Driver "nv"
muotoon
Driver "nvidia"
===NVIDIAn ajurit yleisesti===
#Asennetaan kääntötyökalut (mm. [[gcc]], [[automake]])
#Asennetaan [[Ydin|ytimen]] otsikkotiedostot paketinhallinnasta (esimerkiksi paketti linux-headers )
#Haetaan [http://www.nvidia.com/ nVidian sivuilta] ajuripaketti ja ajetaan se pääkäyttäjänä (esim. sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-8756-pkg1.run)
==Katso myös==
*[[Suositeltavat rautaratkaisut]]


[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ajurit]]
[[Luokka:X]]

Nykyinen versio 22. marraskuuta 2025 kello 00.21

Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset vapaat, jakeluiden mukana toimitettavat ajurit. Esimerkiksi raskaammassa pelikäytössä vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä AMDlta kuin myös Inteliltä Linux-ytimen mukana tulevat avoimet ajurit sekä NVIDIA:n omat, suljetut näytönohjainajurit, jotka osassa jakeluita tulevat oletuksena käytettäväksi. Tosin Vulkan-ajurit muuttavat tilannetta.

Näytönohjainvaihtoehdot

[muokkaa]

Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIA:n, AMD:n tai Intelin valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux-käyttäjät toimivat tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on S3:n, SiS tai muiden valmistajien näytönohjainpiirejä.

Linux-pelaamisen näytönohjainvalinta jakautuu kahteen pääleiriin: AMD ja NVIDIA. Valinta riippuu suuresti siitä, priorisoiko käyttäjä helppokäyttöisyyttä ja vakautta vai mahdollista raakaa suorituskykyä tietyissä skenaarioissa.

Tässä on yhteenveto molempien merkkien tilasta Linux-pelaamisen kannalta:

AMD/ATI

[muokkaa]

AMD on panostanut avoimiin ajureihin ja ne tulevat Linux-ytimen mukana automaattisesti, ne lähestulkoon kaikissa käyttötapauksissa ovat paremmat kuin omisteiset ja suljetut binääriajurit. Tosin etenkin uudempaa näytönohjainta käyttöönotettaessa on olennaista käyttää mahdollisimman uutta Linux-ydintä parhaan toiminnallisuuden kannalta. Tuettuna on uudet kuin vanhemmatkin kortit.

AMD-näytönohjaimia pidetään yleisesti ottaen suositeltavimpana valintana Linux-pelaamiseen, etenkin käyttökokemuksen helppouden ja vakauden osalta.

  • Avoimen lähdekoodin edut: AMD:n Mesa-ajurit ovat avointa lähdekoodia ja integroitu suoraan Linux-ytimeen. Tämä tekee niiden asennuksesta, ylläpidosta ja päivityksistä huomattavasti kitkattomampaa ja luotettavampaa lähes kaikissa Linux-jakeluissa.
  • Integraatio: Ne tarjoavat saumattoman tuen moderneille ominaisuuksille, kuten Waylandille ja FreeSyncille.
  • Suorituskyky: DirectX 11 -peleissä suorituskyky on usein lähes samalla tasolla kuin Windowsissa. Lisäksi DX12-rasterisuorituskyvyssä AMD-laitteisto usein suoriutuu paremmin Linuxissa verrattuna vastaavaan NVIDIA-laitteistoon käännettyjä DX12-nimikkeitä suoritettaessa.

Intel

[muokkaa]

Intel on julkaissut lähes kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa jakeluissa ilman erillisiä toimenpiteitä. Myös binääriajurit on julkaistu ja voivat tuoda joitain lisäominaisuuksia. Katso ohje Intel binääriajureiden asentaminen.

NVIDIA

[muokkaa]

NVIDIAn näytönohjaimille on olemassa Nouveau-nimellä tunnettu vapaan lähdekoodin ajuri. Nouveau on vuodesta 2009 alkaen NVIDIAn korttien oletusajurina. NVIDIAn näytönohjaimissa 8000-sarjasta alkaen on ollut VDPAU-tuki, joka mahdollistaa teräväpiirtovideon rautapurun. Tuen saa käyttöön NVIDIAn ajureilla.

Kaikki NVIDIAn näytönohjainpiirit ovat NVIDIAn suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki NVIDIAn näytönohjaimet saa toimimaan. Näita ajureita suositellaan raskaassa pelikäytössä käytettäväksi. Katso ohje NVIDIAn binääriajureiden asentaminen.

Huomautus: NVIDIA omisteiset (Proprietary) -ajurit tukevat vain X11:tä, eivät Waylandia.


NVIDIA-näytönohjaimet tarjoavat kilpailukykyisen suorituskyvyn Linux pelaamiseen, mutta niiden käyttö Linuxissa tuo mukanaan enemmän konfigurointihaasteita.

  • Kompleksisuus: NVIDIA käyttää omisteisia binääriajureita. Vaikka monet jakelut (kuten Pop!_OS) yksinkertaistavatkin niiden asennusta, ne voivat silti tuoda mukanaan enemmän kitkaa ja monimutkaisuutta asennus- ja päivitysprosesseihin.
  • DX12-yläkustannus: NVIDIA-järjestelmillä on havaittu suurempi suorituskyvyn heikkeneminen ajettaessa vaativia DirectX 12 -pelejä VKD3D-Proton-käännöskerroksen kautta verrattuna AMD-järjestelmiin. Käyttäjät ovat raportoineet, että NVIDIA-kortit kärsivät usein suuremmasta suorituskykyvauriosta DX12-peleissä Linuxissa.

Yhteinen heikkous: Säteenjäljitys (Ray Tracing)

Riippumatta siitä, käytetäänkö AMD- vai NVIDIA-näytönohjainta, säteenjäljityksen (DXR) suorituskyky on tällä hetkellä Linux-pinon heikoin lenkki. Molemmat korttivalmistajat kärsivät massiivisista suorituskyvyn menetyksistä, usein 50 % tai enemmän, kun säteenjäljitys on käytössä verrattuna Windowsiin.

Jos etsit helpoimmin asennettavaa, vakainta ja vähiten vianetsintää vaativaa kokemusta, AMD Radeon avoimen lähdekoodin Mesa-ajureilla on suositeltu valinta.

Jos taas olet valmis näkemään enemmän vaivaa omisteisten ajurien ja konfiguraatioiden kanssa, NVIDIA on vaihtoehto. Tällöin on kuitenkin hyvä olla tietoinen sen mahdollisesti heikommasta suorituskyvystä uudemmissa DirectX 12 -nimikkeissä ja säteenjäljityksen huonosta suoriutumisesta

S3

[muokkaa]

Monilla VIA:n valmistamilla emolevyillä on S3:n UniChrome- tai Chrome-näytönohjainpiirisarja. Valmistajan yhteistyöhaluttomuudesta johtuen niille ei ole saatavilla kunnollista Linux-ajuria. Tavallinen 2D-tila on yleensä mahdollinen käyttäen esimerkiksi openchrome- tai vesa-ajureita.

3DFX

[muokkaa]

3DFX:n Voodoo-näytönohjainperheelle on olemassa MIT-lisenssillä julkaistu ajuri Glide3, joka on tarkoitettu Voodoo 3, 4 ja 5 -korteille. Vanhemmille korteille on olemassa ajuri Glide3-libG, joka on tarkoitettu Voodoo 1 ja 2 -korteille. https://dri.freedesktop.org/wiki/3dfx/

Valinta

[muokkaa]

Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin.

Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D-sovelluksia, täytyy käyttää suljettuja binääriajureita. Nykyään AMD:n, Intelin ja Nvidian ajurituki on kunnossa, yhtä hyvät kuin Windowsissa, joten ajurien puolesta ei näytönohjainhankintaa tarvitse miettiä.

3D- kiihdytyksen testaaminen komennolla 

glxinfo | grep 'direct rendering'

Jos vastaus on yes niin kiihdytys on päällä.

3D- kortin tarkistaminen tapahtuu komennolla 

glxinfo | grep renderer

Vastaus saattaa näyttää tämän tapaiselta. 

OpenGL renderer string: GeForce 9800 GT/PCIe/SSE2

tai voit kokeilla glxgears -ohjelmaa, joka tarkistaa toimiiko kiihdytys oikein.

OpenGL tiedot saat näkyviin komennolla 

glxinfo | grep OpenGL

Vastaus saattaa näyttää tämän tapaiselta. 

OpenGL vendor string: NVIDIA Corporation
OpenGL renderer string: GeForce 9800 GT/PCIe/SSE2
OpenGL core profile version string: 3.3.0 NVIDIA 325.15
OpenGL core profile shading language version string: 3.30 NVIDIA via Cg compiler
OpenGL core profile context flags: (none)
OpenGL core profile profile mask: core profile
OpenGL core profile extensions:
OpenGL version string: 3.3.0 NVIDIA 325.15
OpenGL shading language version string: 3.30 NVIDIA via Cg compiler
OpenGL context flags: (none)
OpenGL profile mask: (none)
OpenGL extensions:

PCI-väylään liitetyistä laitteista saa tietoja lspci-komennolla. Eli voit avata komentorivin ja komentaa esimerkiksi näin: 

lspci | grep VGA

Näytönohjaimen muistin määrän tarkistaminen. 

gpu=(`lspci | grep VGA`) && sudo lspci -vvv -s $gpu

HD-videoiden rautapurku

[muokkaa]

Videot ovat olleet prosessorin varassa mutta nykyään jokaisesta uudesta näytönojaimesta löytyy tuki videon purkamiseen. Intel käyttää VA-API, mutta AMD ja Nvidia mesa-vdpau.

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Katso myös

[muokkaa]

=Binääriajureiden asennus

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Näytönohjaimet&oldid=58876”