Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä
(vähän listaa) |
p (/dev/hd- sekä /dev/sd-laitteiden eroa selvennetty) |
||
(20 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Hakemistorakenne}} | |||
'''Laitetiedostot''' ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria. | |||
==Käyttö== | ==Käyttö== | ||
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (<tt>/dev/urandom</tt>) mustaan aukkoon (<tt>/dev/null</tt>): | |||
[[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null | [[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null | ||
Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa: | Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle <tt>/dev/dsp</tt>): | ||
cat /dev/urandom > /dev/dsp | cat /dev/urandom > /dev/dsp | ||
Otetaan [[levykuva]] | Otetaan [[levykuva]] [[Portaali:Optinen_asema#CD|CD-levy]]stä: | ||
cat /dev/cdrom > /home/kalevi/ | cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso | ||
== Joitain laitetiedostoja == | == Joitain laitetiedostoja == | ||
=== | ===Massamuisteja=== | ||
[[wikipedia:fi:Integrated Drive Electronics|IDE]]-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät | |||
<tt>hd</tt>-alkuisina, kun taas [[SCSI]]- sekä [[wikipedia:fi:Serial_ATA|SATA]]-väyliin kytketyt laitteet, kuten [[SSD]]-asemat näkyvät <tt>sd</tt>-alkuisina. | |||
*<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy | *<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy | ||
*<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy | *<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy | ||
*<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy | *<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy | ||
*< | *<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä) | ||
*<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio | |||
Useimmat [[jakelu]]t ovat nykyään ottaneet käyttöön [[libata]]n, jolloin <tt>/dev/hdX</tt>-muotoiset massamuistit korvautuvat <tt>/dev/sdX</tt>-muotoisilla laitteilla. | |||
Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat | |||
*<tt>/dev/hdb1</tt> - ensisijainen osio | |||
*<tt>/dev/hdb5</tt> - ensimmäinen looginen osio | |||
*<tt>/dev/hdb6</tt> - toinen looginen osio | |||
Järjestelmän levyosiot voi listata [[fdisk]]illä antamalla [[pääkäyttäjä]]nä komennon | |||
fdisk -l | |||
===Syötteet=== | ===Syötteet=== | ||
*<tt>/dev/input/mice</tt> - | *<tt>/dev/input/mice</tt> - Järjestelmän hiiret | ||
*<tt>/dev/input/mouse0</tt> - Ykköshiiri | |||
=== Muita oikeita laitteita === | === Muita oikeita laitteita === | ||
*<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti | *<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti | ||
*<tt>/dev/cdrom</tt> - CD-asema | *<tt>/dev/mixer</tt> - Mikseri | ||
*<tt>/dev/cdrom</tt> - [[Portaali:Optinen asema|CD-asema]] | |||
*<tt>/dev/video0</tt> - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi [[web-kamera]]. | |||
*<tt>/dev/scd0</tt> - Ensimmäinen [[SCSI]]-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema | |||
*<tt>/dev/cdrw</tt> - Kirjoittava CD-asema | *<tt>/dev/cdrw</tt> - Kirjoittava CD-asema | ||
*<tt>/dev/cdwriter</tt> - Kirjoittava CD-asema | |||
*<tt>/dev/fd0</tt> - Ensimmäinen levykeasema | *<tt>/dev/fd0</tt> - Ensimmäinen levykeasema | ||
*<tt>/dev/ramdisk</tt> - [[RAM-levy]] | |||
*<tt>/dev/ram0</tt> - Ensimmäinen RAM-levy | |||
*<tt>/dev/shm</tt> - [[Tmpfs]]:n [[mount|liitoskohta]] | |||
*<tt>/dev/loop0</tt> - Ensimmäinen loopina liitetty [[tiedostojärjestelmä]] | |||
*<tt>/dev/console</tt> - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä) | |||
=== Erikoislaitteet === | === Erikoislaitteet === | ||
*<tt>/dev/random</tt> | *<tt>/dev/[[random]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella | ||
*<tt>/dev/null</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko" | *<tt>/dev/[[random|urandom]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa | ||
*<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite | |||
*<tt>[[Null|/dev/null]]</tt> ja <tt>[[Zero|/dev/zero]]</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko" | |||
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]] | *<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]] | ||
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]] | *<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]] | ||
*<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]] | |||
*<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu) | |||
== /dev/console ja /dev/null == | |||
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti [[udev]]-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan. | |||
Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> (järjestelmäkonsoli) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]]. | |||
Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemiston siirtäminen|juurihakemiston siirron]] seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi | |||
opening console: No such file or directory | |||
/dev/null: Read only file system | |||
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi [[live-cd]]:ltä, liittää ongelmallinen [[juuriosio]] ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla [[chroot]]. Sekä tämän jälkeen antaa komennot | |||
[[mknod]] -m 600 /dev/console c 5 1 | |||
mknod -m 666 /dev/null c 1 3 | |||
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen. | |||
[[Luokka:Käsitteet]] | [[Luokka:Käsitteet]] | ||
[[Luokka:Järjestelmä]] | [[Luokka:Järjestelmä]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | |||
[[pl:/dev]] |
Nykyinen versio 29. toukokuuta 2022 kello 17.22
Hakemistorakenne
▼ / |
Laitetiedostot ovat /dev-hakemiston alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.
Käyttö[muokkaa]
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (/dev/urandom) mustaan aukkoon (/dev/null):
cat /dev/urandom > /dev/null
Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle /dev/dsp):
cat /dev/urandom > /dev/dsp
Otetaan levykuva CD-levystä:
cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso
Joitain laitetiedostoja[muokkaa]
Massamuisteja[muokkaa]
IDE-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät hd-alkuisina, kun taas SCSI- sekä SATA-väyliin kytketyt laitteet, kuten SSD-asemat näkyvät sd-alkuisina.
- /dev/hda - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
- /dev/hdb - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
- /dev/hdc - Toisen IDE-väylän isäntälevy
- /dev/sda - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy (libataa käyttävä)
- /dev/hdk4 - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio
Useimmat jakelut ovat nykyään ottaneet käyttöön libatan, jolloin /dev/hdX-muotoiset massamuistit korvautuvat /dev/sdX-muotoisilla laitteilla.
Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat
- /dev/hdb1 - ensisijainen osio
- /dev/hdb5 - ensimmäinen looginen osio
- /dev/hdb6 - toinen looginen osio
Järjestelmän levyosiot voi listata fdiskillä antamalla pääkäyttäjänä komennon
fdisk -l
Syötteet[muokkaa]
- /dev/input/mice - Järjestelmän hiiret
- /dev/input/mouse0 - Ykköshiiri
Muita oikeita laitteita[muokkaa]
- /dev/dsp - Äänikortti
- /dev/mixer - Mikseri
- /dev/cdrom - CD-asema
- /dev/video0 - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi web-kamera.
- /dev/scd0 - Ensimmäinen SCSI-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
- /dev/cdrw - Kirjoittava CD-asema
- /dev/cdwriter - Kirjoittava CD-asema
- /dev/fd0 - Ensimmäinen levykeasema
- /dev/ramdisk - RAM-levy
- /dev/ram0 - Ensimmäinen RAM-levy
- /dev/shm - Tmpfs:n liitoskohta
- /dev/loop0 - Ensimmäinen loopina liitetty tiedostojärjestelmä
- /dev/console - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)
Erikoislaitteet[muokkaa]
- /dev/random - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
- /dev/urandom - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
- /dev/zero - Pelkkää nollaa tulostava laite
- /dev/null ja /dev/zero - Bittejä nielevä "musta aukko"
- /dev/stdout - Standarditulostusvirta
- /dev/stdin - Standardisyötevirta
- /dev/tty1 - Ensimmäinen virtuaalikonsoli
- /dev/pts/0 - Ensimmäinen pseudoterminaali (esimerkiksi terminaaliemulaattori- tai SSH-istuntoa varten luotu)
/dev/console ja /dev/null[muokkaa]
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti udev-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät /dev-hakemiston alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.
Poikkeuksena tästä ovat /dev/console (järjestelmäkonsoli) sekä /dev/null (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole liitettynä.
Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi juurihakemiston siirron seurauksena), on tuloksena yleensä kernel panic ja siten järjestelmän käynnistyksen epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
opening console: No such file or directory /dev/null: Read only file system
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi live-cd:ltä, liittää ongelmallinen juuriosio ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla chroot. Sekä tämän jälkeen antaa komennot
mknod -m 600 /dev/console c 5 1 mknod -m 666 /dev/null c 1 3
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.