Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (/dev/hd- sekä /dev/sd-laitteiden eroa selvennetty)
 
(19 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Laitetiedostot ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitteita voivat olla ilmeiset kiintolevyt, äänikortit ja muut "oikeat laitteet" sekä vähemmän ilmeiset, esimerkiksi satunnaislukugeneraattori.
{{Hakemistorakenne}}


'''Laitetiedostot''' ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.


==Käyttö==
==Käyttö==
Prosessorikuorman saa helposti tappiin siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta mustaan aukkoon:
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (<tt>/dev/urandom</tt>) mustaan aukkoon (<tt>/dev/null</tt>):
  [[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null
  [[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null


Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa:
Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle <tt>/dev/dsp</tt>):
  cat /dev/urandom > /dev/dsp
  cat /dev/urandom > /dev/dsp


Otetaan [[levykuva]] cd-levystä:
Otetaan [[levykuva]] [[Portaali:Optinen_asema#CD|CD-levy]]stä:
  cat /dev/cdrom > /home/kalevi/warez/levykuva.iso
  cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso


== Joitain laitetiedostoja ==
== Joitain laitetiedostoja ==


===Kiintolevyt===
===Massamuisteja===
[[wikipedia:fi:Integrated Drive Electronics|IDE]]-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät
<tt>hd</tt>-alkuisina, kun taas [[SCSI]]- sekä [[wikipedia:fi:Serial_ATA|SATA]]-väyliin kytketyt laitteet, kuten [[SSD]]-asemat näkyvät <tt>sd</tt>-alkuisina.
 
*<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
*<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
*<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen sata-levy, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä)
*<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio
 
Useimmat [[jakelu]]t ovat nykyään ottaneet käyttöön [[libata]]n, jolloin <tt>/dev/hdX</tt>-muotoiset massamuistit korvautuvat <tt>/dev/sdX</tt>-muotoisilla laitteilla.
 
Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat
*<tt>/dev/hdb1</tt> - ensisijainen osio
*<tt>/dev/hdb5</tt> - ensimmäinen looginen osio
*<tt>/dev/hdb6</tt> - toinen looginen osio
 
Järjestelmän levyosiot voi listata [[fdisk]]illä antamalla [[pääkäyttäjä]]nä komennon
fdisk -l


===Syötteet===
===Syötteet===
*<tt>/dev/input/mice</tt> - Hiiri
*<tt>/dev/input/mice</tt> - Järjestelmän hiiret
*<tt>/dev/input/mouse0</tt> - Ykköshiiri


=== Muita oikeita laitteita ===
=== Muita oikeita laitteita ===
*<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti
*<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti
*<tt>/dev/cdrom</tt> - CD-asema
*<tt>/dev/mixer</tt> - Mikseri
*<tt>/dev/cdrom</tt> - [[Portaali:Optinen asema|CD-asema]]
*<tt>/dev/video0</tt> - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi [[web-kamera]].
*<tt>/dev/scd0</tt> - Ensimmäinen [[SCSI]]-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
*<tt>/dev/cdrw</tt> - Kirjoittava CD-asema
*<tt>/dev/cdrw</tt> - Kirjoittava CD-asema
*<tt>/dev/cdwriter</tt> - Kirjoittava CD-asema
*<tt>/dev/fd0</tt> - Ensimmäinen levykeasema
*<tt>/dev/fd0</tt> - Ensimmäinen levykeasema
*<tt>/dev/ramdisk</tt> - [[RAM-levy]]
*<tt>/dev/ram0</tt> - Ensimmäinen RAM-levy
*<tt>/dev/shm</tt> - [[Tmpfs]]:n [[mount|liitoskohta]]
*<tt>/dev/loop0</tt> - Ensimmäinen loopina liitetty [[tiedostojärjestelmä]]
*<tt>/dev/console</tt> - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)


=== Erikoislaitteet ===
=== Erikoislaitteet ===
*<tt>/dev/random</tt> ja <tt>/dev/random</tt> - Satunnaislukugeneraattoreita
*<tt>/dev/[[random]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
*<tt>/dev/null</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
*<tt>/dev/[[random|urandom]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
*<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite
*<tt>[[Null|/dev/null]]</tt> ja <tt>[[Zero|/dev/zero]]</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]]
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]]
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]]
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]]
*<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]]
*<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu)
== /dev/console ja /dev/null ==
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti [[udev]]-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.
Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> (järjestelmäkonsoli) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]].
Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemiston siirtäminen|juurihakemiston siirron]] seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi [[live-cd]]:ltä, liittää ongelmallinen [[juuriosio]] ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla [[chroot]]. Sekä tämän jälkeen antaa komennot
[[mknod]] -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null  c 1 3
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.


[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[pl:/dev]]

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2022 kello 17.22

Hakemistorakenne

▼ /

▶ /bin
▶ /boot
▶ /dev
▶ /etc
▶ /home
▶ /lib
▶ /lost+found
▶ /media
▶ /mnt
▶ /opt
▶ /proc
▶ /root
▶ /run
▶ /sbin
▶ /selinux
▶ /sources
▶ /srv
▶ /sys
▶ /tmp
▶ /usr
▶ /var

Laitetiedostot ovat /dev-hakemiston alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.

Käyttö[muokkaa]

Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (/dev/urandom) mustaan aukkoon (/dev/null): 

cat /dev/urandom > /dev/null

Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle /dev/dsp): 

cat /dev/urandom > /dev/dsp

Otetaan levykuva CD-levystä: 

cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso

Joitain laitetiedostoja[muokkaa]

Massamuisteja[muokkaa]

IDE-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät hd-alkuisina, kun taas SCSI- sekä SATA-väyliin kytketyt laitteet, kuten SSD-asemat näkyvät sd-alkuisina.

  • /dev/hda - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
  • /dev/hdb - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
  • /dev/hdc - Toisen IDE-väylän isäntälevy
  • /dev/sda - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy (libataa käyttävä)
  • /dev/hdk4 - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio

Useimmat jakelut ovat nykyään ottaneet käyttöön libatan, jolloin /dev/hdX-muotoiset massamuistit korvautuvat /dev/sdX-muotoisilla laitteilla.

Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat

  • /dev/hdb1 - ensisijainen osio
  • /dev/hdb5 - ensimmäinen looginen osio
  • /dev/hdb6 - toinen looginen osio

Järjestelmän levyosiot voi listata fdiskillä antamalla pääkäyttäjänä komennon 

fdisk -l

Syötteet[muokkaa]

  • /dev/input/mice - Järjestelmän hiiret
  • /dev/input/mouse0 - Ykköshiiri

Muita oikeita laitteita[muokkaa]

  • /dev/dsp - Äänikortti
  • /dev/mixer - Mikseri
  • /dev/cdrom - CD-asema
  • /dev/video0 - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi web-kamera.
  • /dev/scd0 - Ensimmäinen SCSI-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
  • /dev/cdrw - Kirjoittava CD-asema
  • /dev/cdwriter - Kirjoittava CD-asema
  • /dev/fd0 - Ensimmäinen levykeasema
  • /dev/ramdisk - RAM-levy
  • /dev/ram0 - Ensimmäinen RAM-levy
  • /dev/shm - Tmpfs:n liitoskohta
  • /dev/loop0 - Ensimmäinen loopina liitetty tiedostojärjestelmä
  • /dev/console - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)

Erikoislaitteet[muokkaa]

/dev/console ja /dev/null[muokkaa]

Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti udev-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät /dev-hakemiston alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.

Poikkeuksena tästä ovat /dev/console (järjestelmäkonsoli) sekä /dev/null (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole liitettynä.

Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi juurihakemiston siirron seurauksena), on tuloksena yleensä kernel panic ja siten järjestelmän käynnistyksen epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi 

opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system

Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi live-cd:ltä, liittää ongelmallinen juuriosio ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla chroot. Sekä tämän jälkeen antaa komennot 

mknod -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null  c 1 3

jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Laitetiedostot&oldid=57570”