Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2022 kello 17.22

Hakemistorakenne ▼ / ▶ /bin ▶ /boot ▶ /dev ▶ /etc ▶ /home ▶ /lib ▶ /lost+found ▶ /media ▶ /mnt ▶ /opt ▶ /proc ▶ /root ▶ /run ▶ /sbin ▶ /selinux ▶ /sources ▶ /srv ▶ /sys ▶ /tmp ▶ /usr ▶ /var

Laitetiedostot ovat /dev-hakemiston alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.

Käyttö[muokkaa]

Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (/dev/urandom) mustaan aukkoon (/dev/null):

cat /dev/urandom > /dev/null

Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle /dev/dsp):

cat /dev/urandom > /dev/dsp

Otetaan levykuva CD-levystä:

cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso

Joitain laitetiedostoja[muokkaa]

Massamuisteja[muokkaa]

IDE-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät hd-alkuisina, kun taas SCSI- sekä SATA-väyliin kytketyt laitteet, kuten SSD-asemat näkyvät sd-alkuisina.

/dev/hda - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
/dev/hdb - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
/dev/hdc - Toisen IDE-väylän isäntälevy
/dev/sda - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy (libataa käyttävä)
/dev/hdk4 - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio

Useimmat jakelut ovat nykyään ottaneet käyttöön libatan, jolloin /dev/hdX-muotoiset massamuistit korvautuvat /dev/sdX-muotoisilla laitteilla.

Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat

/dev/hdb1 - ensisijainen osio
/dev/hdb5 - ensimmäinen looginen osio
/dev/hdb6 - toinen looginen osio

Järjestelmän levyosiot voi listata fdiskillä antamalla pääkäyttäjänä komennon

fdisk -l

Syötteet[muokkaa]

/dev/input/mice - Järjestelmän hiiret
/dev/input/mouse0 - Ykköshiiri

Muita oikeita laitteita[muokkaa]

/dev/dsp - Äänikortti
/dev/mixer - Mikseri
/dev/cdrom - CD-asema
/dev/video0 - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi web-kamera.
/dev/scd0 - Ensimmäinen SCSI-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
/dev/cdrw - Kirjoittava CD-asema
/dev/cdwriter - Kirjoittava CD-asema
/dev/fd0 - Ensimmäinen levykeasema
/dev/ramdisk - RAM-levy
/dev/ram0 - Ensimmäinen RAM-levy
/dev/shm - Tmpfs:n liitoskohta
/dev/loop0 - Ensimmäinen loopina liitetty tiedostojärjestelmä
/dev/console - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)

Erikoislaitteet[muokkaa]

/dev/random - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
/dev/urandom - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
/dev/zero - Pelkkää nollaa tulostava laite
/dev/null ja /dev/zero - Bittejä nielevä "musta aukko"
/dev/stdout - Standarditulostusvirta
/dev/stdin - Standardisyötevirta
/dev/tty1 - Ensimmäinen virtuaalikonsoli
/dev/pts/0 - Ensimmäinen pseudoterminaali (esimerkiksi terminaaliemulaattori- tai SSH-istuntoa varten luotu)

/dev/console ja /dev/null[muokkaa]

Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti udev-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät /dev-hakemiston alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.

Poikkeuksena tästä ovat /dev/console (järjestelmäkonsoli) sekä /dev/null (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole liitettynä.

Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi juurihakemiston siirron seurauksena), on tuloksena yleensä kernel panic ja siten järjestelmän käynnistyksen epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi

opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system

Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi live-cd:ltä, liittää ongelmallinen juuriosio ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla chroot. Sekä tämän jälkeen antaa komennot

mknod -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null  c 1 3

jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Laitetiedostot ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.
+{{Hakemistorakenne}}
+'''Laitetiedostot''' ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.
 ==Käyttö==
@@ Rivi 8: / Rivi 10: @@
   cat /dev/urandom > /dev/dsp
-Otetaan [[levykuva]] cd-levystä:
+Otetaan [[levykuva]] [[Portaali:Optinen_asema#CD|CD-levy]]stä:
   cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso
 == Joitain laitetiedostoja ==
-===Kiintolevyt===
+===Massamuisteja===
+[[wikipedia:fi:Integrated Drive Electronics|IDE]]-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät
+<tt>hd</tt>-alkuisina, kun taas [[SCSI]]- sekä [[wikipedia:fi:Serial_ATA|SATA]]-väyliin kytketyt laitteet, kuten [[SSD]]-asemat näkyvät <tt>sd</tt>-alkuisina.
 *<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
 *<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
 *<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy
-*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen sata-levy, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä)
+*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä)
 *<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio
@@ Rivi 37: / Rivi 42: @@
 *<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti
 *<tt>/dev/mixer</tt> - Mikseri
-*<tt>/dev/cdrom</tt> - CD-asema
+*<tt>/dev/cdrom</tt> - [[Portaali:Optinen asema|CD-asema]]
 *<tt>/dev/video0</tt> - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi [[web-kamera]].
 *<tt>/dev/scd0</tt> - Ensimmäinen [[SCSI]]-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
@@ Rivi 50: / Rivi 55: @@
 === Erikoislaitteet ===
-*<tt>/dev/random</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
+*<tt>/dev/[[random]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
-*<tt>/dev/urandom</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
+*<tt>/dev/[[random|urandom]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
 *<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite
-*<tt>/dev/null</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
+*<tt>[[Null|/dev/null]]</tt> ja <tt>[[Zero|/dev/zero]]</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
 *<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]]
 *<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]]
@@ Rivi 62: / Rivi 67: @@
 Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti [[udev]]-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.
-Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> ([[konsole|järjestelmäkonsoli]]) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]].
+Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> (järjestelmäkonsoli) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]].
-Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemisto]]n siirron seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
+Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemiston siirtäminen|juurihakemiston siirron]] seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
   opening console: No such file or directory
   /dev/null: Read only file system
@@ Rivi 70: / Rivi 75: @@
   [[mknod]] -m 600 /dev/console c 5 1
   mknod -m 666 /dev/null  c 1 3
-jotka luovat em laitetiedostot uudelleen.
+jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.
 [[Luokka:Käsitteet]]
 [[Luokka:Järjestelmä]]
 [[Luokka:Ohjeet]]
+[[pl:/dev]]

Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2022 kello 17.22

Sisällys

Käyttö[muokkaa]

Joitain laitetiedostoja[muokkaa]

Massamuisteja[muokkaa]

Syötteet[muokkaa]

Muita oikeita laitteita[muokkaa]

Erikoislaitteet[muokkaa]

/dev/console ja /dev/null[muokkaa]

Navigointivalikko

Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2022 kello 17.22

Käyttö[muokkaa]

Joitain laitetiedostoja[muokkaa]

Massamuisteja[muokkaa]

Syötteet[muokkaa]

Muita oikeita laitteita[muokkaa]

Erikoislaitteet[muokkaa]

/dev/console ja /dev/null[muokkaa]

Navigointivalikko

Haku