Ero sivun ”Gentoo” versioiden välillä
(→Asennusprosessi: pikkusen lisää) |
p ([[]]) |
||
| (43 välissä olevaa versiota 19 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Gentoo.png| | {{Jakelu | ||
== | | nimi=Gentoo | ||
Gentoo on [[lähdekoodi]]in perustuvista jakeluista laajimmalle levinnyt. | | logo=[[Kuva:Gentoo.png|90px]] | ||
| kuva= | |||
| kuvateksti= | |||
| julkaisija=Gentoo Foundation | |||
| viimeisin versio= | |||
| päivämäärä= | |||
| julkaisusykli= | |||
| elinkaari= | |||
| pakettienhallinta=[[Portage]] | |||
| tila=toiminnassa | |||
| arkkitehtuurit=[[x86]], alpha, [[amd64]], arm, hppa, ia64, mips, ppc, ppc64, sparc | |||
| äitijakelu=- | |||
| kotisivu=[https://www.gentoo.org/ gentoo.org]}} | |||
'''Gentoo''' on ammattilaisen taitoja vaativa Linux, joka on nykyään melko harvinainen- | |||
Se on [[lähdekoodi]]in perustuvista jakeluista laajimmalle levinnyt. Valtaosassa jakeluista ohjelmien asentaminen tapahtuu siten että asennusmedialta haetaan valmis paketti. Tämä valmis paketti puretaan, jolloin sen sisältämät tiedostot sijoittuvat oikeille paikoilleen järjestelmässä. Gentoo on rakennettu sen ajatuksen pohjalta että asennusmedialta haetaan asennettavan paketin lähdekoodi. Niinpä Gentoon ja sen ohjemien asennus on hidas ja jossain määrin taitoa vievä tapahtumasarja. Etuna on se, että edistynyt asentaja pystyy tekemään monenlaisia haluamiaan muutoksia. | |||
Haettu lähdekoodi puretaan väliaikaiseen hakemistoon, jossa se käännetään konekieliseksi. Menetelmä avaa käyttäjälle lukuisia tapoja hallita kääntämisprosessia ja kääntämisen tuloksena syntyvän ohjelman ominaisuuksia. | Haettu lähdekoodi puretaan väliaikaiseen hakemistoon, jossa se käännetään konekieliseksi. Menetelmä avaa käyttäjälle lukuisia tapoja hallita kääntämisprosessia ja kääntämisen tuloksena syntyvän ohjelman ominaisuuksia. | ||
| Rivi 8: | Rivi 23: | ||
== Julkaisutahti == | == Julkaisutahti == | ||
Gentoo on jatkuvasti päivittyvä | Gentoo on jatkuvasti päivittyvä Linux-jakelu. Uusia paketteja ja versioita tulee käyttäjien saataville päivittäin. Vakauden ja riittävän testauksen varmistamiseksi paketit jaetaan kolmeen ryhmään. Paketin uuden version tullessa saataville se lisätään joko estettyjen (masked) tai testattavien (testing) joukkoon. | ||
Jos paketin kehittäjä pitää pakettia kehitysversiona, eikä oleta sen toimivan normaalisti, tai paketin tiedetään varmasti toimivan puutteellisesti, siitä yleensä tulee estetty. Estettyjä paketteja voi asentaa ainoastaan mainitsemalla ne erikseen tiedostossa /etc/portage/package.unmask | Jos paketin kehittäjä pitää pakettia kehitysversiona, eikä oleta sen toimivan normaalisti, tai paketin tiedetään varmasti toimivan puutteellisesti, siitä yleensä tulee estetty. Estettyjä paketteja voi asentaa ainoastaan mainitsemalla ne erikseen tiedostossa /etc/portage/package.unmask | ||
| Rivi 15: | Rivi 30: | ||
Vuonna 2004 julkaistiin neljännesvuosittain asennus-CD:t, jotka nimettiin kyseisen vuoden ja juoksevan numeron mukaan. Esimerkiksi 2004.0, 2004.1, 2004.2 ja 2004.3 ilmestyivät vuonna 2004. Vuonna 2005 sovittiin julkaisutahdiksi 2 versiota per vuosi; 2005.0 on julkaistu alkuvuodesta ja 2005.1 loppuvuodesta. | Vuonna 2004 julkaistiin neljännesvuosittain asennus-CD:t, jotka nimettiin kyseisen vuoden ja juoksevan numeron mukaan. Esimerkiksi 2004.0, 2004.1, 2004.2 ja 2004.3 ilmestyivät vuonna 2004. Vuonna 2005 sovittiin julkaisutahdiksi 2 versiota per vuosi; 2005.0 on julkaistu alkuvuodesta ja 2005.1 loppuvuodesta. | ||
Gentoota ei tarvitse asentaa uudestaan tai tehdä mitään päivitysasennusta kun uusi versio julkaistaan. Katso [[Gentoon päivittäminen]] / Profilen päivitys. | |||
== Asennusprosessi == | == Asennusprosessi == | ||
Gentoon asennusprosessi on aiemmin ollut täysin komentopohjainen ilman mitään asennusohjelmaa. Kuitenkin Gentoo 2006.0 sisältää nykyään myös asennusohjelman jolla vaikeana pidetty Gentoon asennus helpottuu huomattavasti. | |||
Gentoon asennusprosessi on aiemmin ollut täysin | |||
Merkittävin valinta Gentoon asentamisessa koskee ns. vaiheen (stage) valitsemista. Gentoo asennetaan siten että kone käynnistetään asennus-CD:ltä, ja tulevan järjestelmän levyt liitetään asennusvaiheen järjestelmän hakemistorakenteeseen. Tämän jälkeen tulevan järjestelmän levyille avataan valittua vaihetta koskeva paketti ([[tarball]]). | Merkittävin valinta Gentoon asentamisessa koskee ns. vaiheen (stage) valitsemista. Gentoo asennetaan siten että kone käynnistetään asennus-CD:ltä, ja tulevan järjestelmän levyt liitetään asennusvaiheen järjestelmän hakemistorakenteeseen. Tämän jälkeen tulevan järjestelmän levyille avataan valittua vaihetta koskeva paketti ([[tarball]]). | ||
| Rivi 29: | Rivi 45: | ||
Ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen tarvittava kääntämistyö vie helposti useita tunteja, ja vähän vanhempi kone kannattaakin jättää yöksi suoriutumaan tehtävästä. Sama koskee käännöstyötä toisesta vaiheesta kolmanteen vaiheeseen. Nykyään vain kolmas vaihe on virallisesti tuettu asennuskeino. | Ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen tarvittava kääntämistyö vie helposti useita tunteja, ja vähän vanhempi kone kannattaakin jättää yöksi suoriutumaan tehtävästä. Sama koskee käännöstyötä toisesta vaiheesta kolmanteen vaiheeseen. Nykyään vain kolmas vaihe on virallisesti tuettu asennuskeino. | ||
== Kritiikkiä == | |||
Gentoo on menettänyt huomattavasti suosiotaan siitä mitä se oli 2000-luvun puolivälissä. Vaikka Gentoo mahdollistaa nopeasti ajettavan käyttöjärjestelmän laatimisen, sitä vastaan on tehtävä erittäin suuri työ käyttöjärjestelmän asentamisessa. Eikä ohjelmapakettien asentaminenkaan aina "suju niin kuin Strömsössä", koska on pakettien kehäriippuvuuksia jne. Useimmat Gentooseen pohjautuvat "valmiit" jakelut, joita ovat Sabayon, Redcore, Calculate Linux jne ovat vain vähän suosittuja ja/tai joidenkin suppeiden tahojen ylläpitämiä. Näin ollen niiden tietoturvariski on paljon suurempi kuin Linuxeissa yleensä. Näin siitä huolimatta, että esim RedCoresta saa kovetetun version. | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
* [[Gentoon päivittäminen]] | * [[Gentoon päivittäminen]] | ||
* [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa]] | |||
* [[GCC 4.1 Gentoossa]] | |||
== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[ | *[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu] | ||
*[ | *[https://www.gentoo.org/doc/fi/ Gentoon laadukas suomenkielinen ohjeistus] | ||
*[ | *[https://en.gentoo-wiki.com/ Gentoo-wiki] | ||
*[ | *[https://packages.gentoo.org Gentoon paketit] | ||
*[ | *[https://bugs.gentoo.org Gentoon bugzilla] | ||
*[https://www.youtube.com/watch?v=6yxJoMa05ZM Englanninkielinen Gentoo-asennusohje] | |||
{{gentoo}} | |||
[[Luokka:Jakelut]] | [[Luokka:Jakelut]] | ||
[[Luokka:Gentoo]] | |||
[[pl:Gentoo Linux]] | |||
Nykyinen versio 22. huhtikuuta 2022 kello 18.41
| Gentoo | |
|---|---|
| |
| Julkaisija | Gentoo Foundation |
| Pakettienhallinta | Portage |
| Tila | toiminnassa |
| Arkkitehtuurit | x86, alpha, amd64, arm, hppa, ia64, mips, ppc, ppc64, sparc |
| Äitijakelu | |
| Kotisivu | gentoo.org |
Gentoo on ammattilaisen taitoja vaativa Linux, joka on nykyään melko harvinainen- Se on lähdekoodiin perustuvista jakeluista laajimmalle levinnyt. Valtaosassa jakeluista ohjelmien asentaminen tapahtuu siten että asennusmedialta haetaan valmis paketti. Tämä valmis paketti puretaan, jolloin sen sisältämät tiedostot sijoittuvat oikeille paikoilleen järjestelmässä. Gentoo on rakennettu sen ajatuksen pohjalta että asennusmedialta haetaan asennettavan paketin lähdekoodi. Niinpä Gentoon ja sen ohjemien asennus on hidas ja jossain määrin taitoa vievä tapahtumasarja. Etuna on se, että edistynyt asentaja pystyy tekemään monenlaisia haluamiaan muutoksia.
Haettu lähdekoodi puretaan väliaikaiseen hakemistoon, jossa se käännetään konekieliseksi. Menetelmä avaa käyttäjälle lukuisia tapoja hallita kääntämisprosessia ja kääntämisen tuloksena syntyvän ohjelman ominaisuuksia.
Gentoon paketinhallinta on nimeltään portage.
Julkaisutahti[muokkaa]
Gentoo on jatkuvasti päivittyvä Linux-jakelu. Uusia paketteja ja versioita tulee käyttäjien saataville päivittäin. Vakauden ja riittävän testauksen varmistamiseksi paketit jaetaan kolmeen ryhmään. Paketin uuden version tullessa saataville se lisätään joko estettyjen (masked) tai testattavien (testing) joukkoon.
Jos paketin kehittäjä pitää pakettia kehitysversiona, eikä oleta sen toimivan normaalisti, tai paketin tiedetään varmasti toimivan puutteellisesti, siitä yleensä tulee estetty. Estettyjä paketteja voi asentaa ainoastaan mainitsemalla ne erikseen tiedostossa /etc/portage/package.unmask
Jos paketilla on potentiaalia tulla vakaasti toimivaksi, se merkitään testausajaksi symbolilla ~ (tilde). Riittävän testauksen jälkeen paketti merkitään vakaaksi (stable).
Vuonna 2004 julkaistiin neljännesvuosittain asennus-CD:t, jotka nimettiin kyseisen vuoden ja juoksevan numeron mukaan. Esimerkiksi 2004.0, 2004.1, 2004.2 ja 2004.3 ilmestyivät vuonna 2004. Vuonna 2005 sovittiin julkaisutahdiksi 2 versiota per vuosi; 2005.0 on julkaistu alkuvuodesta ja 2005.1 loppuvuodesta.
Gentoota ei tarvitse asentaa uudestaan tai tehdä mitään päivitysasennusta kun uusi versio julkaistaan. Katso Gentoon päivittäminen / Profilen päivitys.
Asennusprosessi[muokkaa]
Gentoon asennusprosessi on aiemmin ollut täysin komentopohjainen ilman mitään asennusohjelmaa. Kuitenkin Gentoo 2006.0 sisältää nykyään myös asennusohjelman jolla vaikeana pidetty Gentoon asennus helpottuu huomattavasti.
Merkittävin valinta Gentoon asentamisessa koskee ns. vaiheen (stage) valitsemista. Gentoo asennetaan siten että kone käynnistetään asennus-CD:ltä, ja tulevan järjestelmän levyt liitetään asennusvaiheen järjestelmän hakemistorakenteeseen. Tämän jälkeen tulevan järjestelmän levyille avataan valittua vaihetta koskeva paketti (tarball).
Ensimmäisen vaiheen paketti ei sisällä juuri muuta kuin Gentoon paketinhallinnan osat ja kääntäjän, joiden pohjalta rakennetaan minimaalinen järjestelmä.
Toisen vaiheen paketissa ns. bootstrap on tehty, eli koossa on minimaalinen järjestelmä jonka avulla voidaan rakentaa kaikki täysimittaisen järjestelmän kannalta välttämättömät osat.
Kolmannen vaiheen paketissa kaikki ryhmään system kuuluvat osat on rakennettu, ja järjestelmään voidaan olennaisten säätöjen tekemisen jälkeen alkaa asentaa ohjelmia.
Ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen tarvittava kääntämistyö vie helposti useita tunteja, ja vähän vanhempi kone kannattaakin jättää yöksi suoriutumaan tehtävästä. Sama koskee käännöstyötä toisesta vaiheesta kolmanteen vaiheeseen. Nykyään vain kolmas vaihe on virallisesti tuettu asennuskeino.
Kritiikkiä[muokkaa]
Gentoo on menettänyt huomattavasti suosiotaan siitä mitä se oli 2000-luvun puolivälissä. Vaikka Gentoo mahdollistaa nopeasti ajettavan käyttöjärjestelmän laatimisen, sitä vastaan on tehtävä erittäin suuri työ käyttöjärjestelmän asentamisessa. Eikä ohjelmapakettien asentaminenkaan aina "suju niin kuin Strömsössä", koska on pakettien kehäriippuvuuksia jne. Useimmat Gentooseen pohjautuvat "valmiit" jakelut, joita ovat Sabayon, Redcore, Calculate Linux jne ovat vain vähän suosittuja ja/tai joidenkin suppeiden tahojen ylläpitämiä. Näin ollen niiden tietoturvariski on paljon suurempi kuin Linuxeissa yleensä. Näin siitä huolimatta, että esim RedCoresta saa kovetetun version.
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Gentoon kotisivu
- Gentoon laadukas suomenkielinen ohjeistus
- Gentoo-wiki
- Gentoon paketit
- Gentoon bugzilla
- Englanninkielinen Gentoo-asennusohje
| Gentoo-pohjaisia jakeluita
| |
| Omia projektejaan | Funtoo Linux | Gentoo | Nova | Sabayon Linux | Chrome OS |
|---|---|
| Keskeytyneet | Korora |