Ero sivun ”Python” versioiden välillä
p (linkki wikipediaan) |
(Lisätty kirjastoja listaan ja lisätty linkkejä. Sekä muita pieniä parannuksia.) |
||
(52 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Python on | {{Perustietoa}} | ||
{{Ohjelmointikieli | |||
| nimi = Python | |||
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]] | |||
| paradigma = oliopohjainen | |||
| tyypitys = vahva, staattinen | |||
| suoritusmalli = tulkattava | |||
| evaluointitapa = innokas | |||
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]] | |||
| tekijä = | |||
| kehittäjä = Guido van Rossum | |||
| moottori = | |||
| ensijulkaisu = 1990 | |||
| vakaaversio = 3.10.4 | |||
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022] | |||
| kehitysversio = 3.11.0a6 | |||
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022 | |||
| ohjelmoitu = | |||
| käyttöliittymä = | |||
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut | |||
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/] | |||
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org] | |||
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python] | |||
}} | |||
'''Python''' on korkean tason ohjelmointikieli, joka on kehitetty olio-ohjelmoinnin periaatteita toteuttavaksi. Se on erityisen helppo oppia, mutta taipuu myös suurempiin projekteihin. Siihen on saatavissa ulkoisia moduuleita ja kirjastoja. Python on tulkattava. Nvidian grafiikkapiirien [[CUDA]]-ohjelmonti on mahdollista tehdä Pythonilla, joten laskenta voidaan antaa grafiikkapiirien suoritettavaksi. | |||
== | ==Moduulit== | ||
*<tt>python-pip</tt> - Moduulien asennusohjelma | |||
*<tt>Math</tt> - Matemaattiset laskutoimitukset | |||
*<tt>Random</tt> - Arvontaluvut ja satunnaisluvut | |||
*<tt>Tkinter</tt> - Graafiset käyttöliittymät käyttäen helppoa [[Tcl|Tcl:n]] Tk-teknologiaa | |||
*<tt>Os</tt> - Käyttöjärjestelmän palvelut | |||
*<tt>Picle</tt> - Rakenteisen tiedon tallentaminen ja lukeminen | |||
*<tt>Time</tt> -Ajanotto, kellonaika, kalenteri | |||
*<tt>Sys</tt> - Järjestelmän palvelut | |||
*<tt>Zipfile</tt> - [[zip]]-paketit | |||
===Lisäkirjastot=== | |||
*[[wxPython]] - Graafiset käyttöliittymät | |||
*[[pyGame]] - Peliohjelmointimoduuli | |||
*[[pygame_sdl2]] - Peliohjelmointimoduuli [[SDL2]]-ohjelmoitirajapinnalla. | |||
*[[pylint]] - lint tyylinen koodintarkistusohjelma Pythonille | |||
*[[numpy]] - kirjasto numeerista laskentaa varten | |||
*[[scipy]] - kirjasto tieteellistä ohjelmointia varten | |||
*[[matplotlib]] - kirjasto graafien tekemistä varten | |||
*[[pytorch]] ja [[tensorflow]] - kirjastoja tekoälyä ja koneoppimista varten | |||
== Käyttö == | |||
Pythonia voi opetella kirjoittamalla koodia suoraan Python-tulkkiin (kunhan se on asennettu [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]]): | |||
$ python | |||
>>> print("linux.fi") | |||
linux.fi | |||
Yleensä ohjelmat kannattaa kuitenkin tallentaa tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä <tt>.py</tt>: | |||
<syntaxhighlight lang=python> | |||
#!/usr/bin/env python | |||
# ohjelma.py | |||
for i in range(3): | |||
print(i) | |||
</syntaxhighlight> | |||
Jonka jälkeen ohjelma ajettaisiin komennolla | |||
$ python ohjelma.py | |||
Jolloin konsoliin tulostuisi | |||
0 | |||
1 | |||
2 | |||
Pythonilla kirjoitetun ohjelman voi ajaa myös suoraan komennolla <tt>./ohjelma.py</tt>, jos tiedoston ensimmäisellä rivillä kerrotaan, että se on tulkattava Python-tulkilla: | |||
#!/usr/bin/env python | |||
Tällöin tiedostolla on oltava [[chmod|suoritusoikeudet]]. | |||
==Graafisia Python käyttöliittymiä== | |||
* [[PyCrust]] on Python Shell-käyttöliittymä. | |||
* [[PyShell]] on Python Shell-käyttöliittymä. | |||
* [[PyPE]] on koodimuokkain. | |||
* [[Spe]] [http://pythonide.stani.be/] on Python koodimuokkain. | |||
Suurin osa [[Tekstieditori|tekstieditoreista]] sisältää tuen Pythonille. | |||
== Katso myös == | |||
*[[Perl]] | |||
*[[Ruby]] | |||
*[[CUDA]] | |||
==Aiheesta muualla== | |||
*[[wikipedia:fi:Python|Python-artikkeli Wikipediassa]] | *[[wikipedia:fi:Python|Python-artikkeli Wikipediassa]] | ||
*[https://ohjelmointi-24.mooc.fi Ilmainen Python 3 -verkkokurssi] | |||
*[http://www.it.lut.fi/kurssit/08-09/CT20A0200/materiaali/Python_opas_2008.pdf Lappeenrannan teknillisen yliopiston Python-opas] | |||
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=python Ohjelmointiputkan Python-opas] | |||
*[http://www.ibiblio.org/pub/multimedia/video/obp/IntroducingPython.mpg Pythonin esittelyvideo] | |||
*[http://www.diveintopython.org/ Dive Into Python] -kirja, luettavissa verkossa | |||
*[https://automatetheboringstuff.com/ Automate The Boring Stuff] Toinen verkossa ilmaiseksi luettava Python-kirja | |||
*[https://opensource.com/article/19/4/managing-python-packages Opas lisäkirjstojen ja pakettien hallinnasta Pythonissa] | |||
[[Luokka: | {{Ohjelmointikielet}} | ||
[[Luokka:Kehitystyökalut]] | |||
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]] |
Nykyinen versio 2. heinäkuuta 2024 kello 10.51
Python | |
---|---|
Paradigma | oliopohjainen |
Tyypitys | vahva, staattinen |
Evaluointitapa | innokas |
Suoritusmalli | tulkattava |
Muistinhallinta | automaattinen |
Kehittäjä(t) | Guido van Rossum |
Ensijulkaisu | 1990 |
Vakaa versio | 3.10.4 / 24. maaliskuuta 2022 |
Kehitysversio | 3.11.0a6 / 7. maaliskuuta 2022 |
Tyyppi | ohjelmointikieli, kehitystyökalut |
Lisenssi | GPL [1] |
Kotisivu | python.org |
Lähdekoodi | github.com/python |
Python on korkean tason ohjelmointikieli, joka on kehitetty olio-ohjelmoinnin periaatteita toteuttavaksi. Se on erityisen helppo oppia, mutta taipuu myös suurempiin projekteihin. Siihen on saatavissa ulkoisia moduuleita ja kirjastoja. Python on tulkattava. Nvidian grafiikkapiirien CUDA-ohjelmonti on mahdollista tehdä Pythonilla, joten laskenta voidaan antaa grafiikkapiirien suoritettavaksi.
Moduulit[muokkaa]
- python-pip - Moduulien asennusohjelma
- Math - Matemaattiset laskutoimitukset
- Random - Arvontaluvut ja satunnaisluvut
- Tkinter - Graafiset käyttöliittymät käyttäen helppoa Tcl:n Tk-teknologiaa
- Os - Käyttöjärjestelmän palvelut
- Picle - Rakenteisen tiedon tallentaminen ja lukeminen
- Time -Ajanotto, kellonaika, kalenteri
- Sys - Järjestelmän palvelut
- Zipfile - zip-paketit
Lisäkirjastot[muokkaa]
- wxPython - Graafiset käyttöliittymät
- pyGame - Peliohjelmointimoduuli
- pygame_sdl2 - Peliohjelmointimoduuli SDL2-ohjelmoitirajapinnalla.
- pylint - lint tyylinen koodintarkistusohjelma Pythonille
- numpy - kirjasto numeerista laskentaa varten
- scipy - kirjasto tieteellistä ohjelmointia varten
- matplotlib - kirjasto graafien tekemistä varten
- pytorch ja tensorflow - kirjastoja tekoälyä ja koneoppimista varten
Käyttö[muokkaa]
Pythonia voi opetella kirjoittamalla koodia suoraan Python-tulkkiin (kunhan se on asennettu paketinhallinnasta):
$ python >>> print("linux.fi") linux.fi
Yleensä ohjelmat kannattaa kuitenkin tallentaa tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä .py:
#!/usr/bin/env python
# ohjelma.py
for i in range(3):
print(i)
Jonka jälkeen ohjelma ajettaisiin komennolla
$ python ohjelma.py
Jolloin konsoliin tulostuisi
0 1 2
Pythonilla kirjoitetun ohjelman voi ajaa myös suoraan komennolla ./ohjelma.py, jos tiedoston ensimmäisellä rivillä kerrotaan, että se on tulkattava Python-tulkilla:
#!/usr/bin/env python
Tällöin tiedostolla on oltava suoritusoikeudet.
Graafisia Python käyttöliittymiä[muokkaa]
- PyCrust on Python Shell-käyttöliittymä.
- PyShell on Python Shell-käyttöliittymä.
- PyPE on koodimuokkain.
- Spe [2] on Python koodimuokkain.
Suurin osa tekstieditoreista sisältää tuen Pythonille.
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Python-artikkeli Wikipediassa
- Ilmainen Python 3 -verkkokurssi
- Lappeenrannan teknillisen yliopiston Python-opas
- Ohjelmointiputkan Python-opas
- Pythonin esittelyvideo
- Dive Into Python -kirja, luettavissa verkossa
- Automate The Boring Stuff Toinen verkossa ilmaiseksi luettava Python-kirja
- Opas lisäkirjstojen ja pakettien hallinnasta Pythonissa
Ohjelmointikielet | |
Käännettävät | Assembly | C | C++ | Go | Haxe | Haskell | Java | Pascal |
---|---|
Tulkattavat | Python | Perl | PHP | Ruby |
-skriptikielet | Lua | Bash |
GPGPU | OpenCL |
muut | GLSL |