Ero sivun ”Tekstitila” versioiden välillä
LP (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Tekstitila''' on näyttökortin tila, jossa näyttöä osoitetaan soluttain, ei pikseleittäin (pisteittäin) niin kuin graafisessa tilassa. Solu sisältää yleensä yhden kirjaim...) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tekstitila on [[näytönohjain|näyttökortin]] tila, jossa näyttöä osoitetaan soluttain, ei pikseleittäin (pisteittäin) niin kuin graafisessa tilassa. Solu sisältää yleensä yhden kirjaimen tai muun merkin ja soluja on tavallisesti 25 rivin verran, 80 solua rivillä. Tekstitilassa on usein mahdollista käyttää grafiikkaa, mutta koska grafiikan esitystapa vaihtelee päätetyypistä toiseen vaikeasti kuvattavilla tavoilla, tekstitilaan suunnitellut ohjelmat usein tyytyvät melko pelkistettyihin käyttöliittymiin. | |||
Ohjelmat, jotka on suunniteltu käytettäviksi tekstitilassa tai [[pääte|tekstipäätteeltä]], toimivat yleensä joko rivipohjaisesti ([[komentotulkki]] ja [[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|komentorivityökalut]], [[rivieditori]]t [[ed]] ja [[ex]] sekä muutamat muut) tai koko näyttöä kerralla hyödyntäen, päätetietokantaa ([[terminfo]]) käyttävän ohjelmakirjaston ([[ncurses]] tai [[slang]]) avulla. | Ohjelmat, jotka on suunniteltu käytettäviksi tekstitilassa tai [[pääte|tekstipäätteeltä]], toimivat yleensä joko rivipohjaisesti ([[komentotulkki]] ja [[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|komentorivityökalut]], [[rivieditori]]t [[ed]] ja [[ex]] sekä muutamat muut) tai koko näyttöä kerralla hyödyntäen, päätetietokantaa ([[terminfo]]) käyttävän ohjelmakirjaston ([[ncurses]] tai [[slang]]) avulla. | ||
Tekstitilassa toimiviksi suunnitellut ohjelmat toimivat graafisessa tilassa ([[X Window System|X:ssä]]), kun ne | Tekstitilassa toimiviksi suunnitellut ohjelmat toimivat graafisessa tilassa ([[X Window System|X:ssä]]), kun ne käynnistetään [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattori]]-ikkunassa. Tällöin niillä on käytössään soluttain osoitettava "näyttö", kunhan emulaattori löytyy päätetietokannasta (TERM-[[ympäristömuuttuja|muuttujan]] perusteella). | ||
Aikoinaan näytön osoittaminen soluttain oli huomattavasti suoraviivaisempaa ja nopeampaa kuin sen osoittaminen pikseleittäin. Nykyään tällä ei enää ole merkitystä. Sen sijaan tekstitila on huomattavasti vähemmän virheherkkä ja on joissakin tilanteissa ainoa tapa käyttää konetta. | Aikoinaan näytön osoittaminen soluttain oli huomattavasti suoraviivaisempaa ja nopeampaa kuin sen osoittaminen pikseleittäin. Nykyään tällä ei enää ole merkitystä. Sen sijaan tekstitila on huomattavasti vähemmän virheherkkä ja on joissakin tilanteissa ainoa tapa käyttää konetta. | ||
Jotkut suosivat tekstitilaa myös arkikäytössä, silloin yleensä käyttäen vakiotekstitilaa suurempaa resoluutiota, mahdollisesti myös epäaitoa tekstitilaa [[framebuffer]] | Jotkut suosivat tekstitilaa myös arkikäytössä, silloin yleensä käyttäen vakiotekstitilaa suurempaa resoluutiota, mahdollisesti myös epäaitoa tekstitilaa [[framebuffer]]in avulla. | ||
[[Luokka: | ==Katso myös== | ||
*[[TUI]] | |||
[[Luokka:Käsitteet]] | |||
[[Luokka:Laitteisto]] | |||
Versio 19. helmikuuta 2008 kello 02.58
Tekstitila on näyttökortin tila, jossa näyttöä osoitetaan soluttain, ei pikseleittäin (pisteittäin) niin kuin graafisessa tilassa. Solu sisältää yleensä yhden kirjaimen tai muun merkin ja soluja on tavallisesti 25 rivin verran, 80 solua rivillä. Tekstitilassa on usein mahdollista käyttää grafiikkaa, mutta koska grafiikan esitystapa vaihtelee päätetyypistä toiseen vaikeasti kuvattavilla tavoilla, tekstitilaan suunnitellut ohjelmat usein tyytyvät melko pelkistettyihin käyttöliittymiin.
Ohjelmat, jotka on suunniteltu käytettäviksi tekstitilassa tai tekstipäätteeltä, toimivat yleensä joko rivipohjaisesti (komentotulkki ja komentorivityökalut, rivieditorit ed ja ex sekä muutamat muut) tai koko näyttöä kerralla hyödyntäen, päätetietokantaa (terminfo) käyttävän ohjelmakirjaston (ncurses tai slang) avulla.
Tekstitilassa toimiviksi suunnitellut ohjelmat toimivat graafisessa tilassa (X:ssä), kun ne käynnistetään pääte-emulaattori-ikkunassa. Tällöin niillä on käytössään soluttain osoitettava "näyttö", kunhan emulaattori löytyy päätetietokannasta (TERM-muuttujan perusteella).
Aikoinaan näytön osoittaminen soluttain oli huomattavasti suoraviivaisempaa ja nopeampaa kuin sen osoittaminen pikseleittäin. Nykyään tällä ei enää ole merkitystä. Sen sijaan tekstitila on huomattavasti vähemmän virheherkkä ja on joissakin tilanteissa ainoa tapa käyttää konetta.
Jotkut suosivat tekstitilaa myös arkikäytössä, silloin yleensä käyttäen vakiotekstitilaa suurempaa resoluutiota, mahdollisesti myös epäaitoa tekstitilaa framebufferin avulla.