Ero sivun ”Päätetyyppi” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) (TERMin säätö käsin) |
p (kh) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Erilaisia '''päätetyypejä''' eli ''terminaalityyppejä'' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]- tai [[termcap]]-tietokannassa, jotta [[pääte|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään [[ncurses]]-[[kirjasto]]n kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta <tt>TERM</tt>, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa. | Erilaisia '''päätetyypejä''' eli ''terminaalityyppejä'' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]- tai [[termcap]]-tietokannassa, jotta [[pääte|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään [[ncurses]]-[[kirjasto]]n kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta <tt>TERM</tt>, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa. | ||
Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. | Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Lyhenne "tty" tulee englannin kielen sanasta ''teletype'' ('etäkirjoitin'), joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin [[laitetiedosto]]ihin. | ||
Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L). | Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L). | ||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[gnome-terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa. | Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[gnome-terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa. | ||
Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]] ym) komennolla | Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla | ||
[[export]] TERM="terminaalityyppi" | [[export]] TERM="terminaalityyppi" | ||
ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]] ym) komennolla | ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]], ym.) komennolla | ||
[[setenv]] TERM terminaalityyppi | [[setenv]] TERM terminaalityyppi | ||
Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down ym) toimivuuteen. | Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down, ym.) toimivuuteen. | ||
IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä. | IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä. | ||
Versio 25. tammikuuta 2009 kello 18.18
Erilaisia päätetyypejä eli terminaalityyppejä on satoja. Nämä kuvaillaan terminfo- tai termcap-tietokannassa, jotta päätettä kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään ncurses-kirjaston kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten vi, voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen ympäristömuuttujasta TERM, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.
Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty etäkirjoitin, joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Lyhenne "tty" tulee englannin kielen sanasta teletype ('etäkirjoitin'), joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin laitetiedostoihin.
Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi editointiin tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).
Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä emuloivia pääte-emulaattoreita, esimerkiksi virtuaalikonsoleita, xtermiä, konsolea tai gnome-terminalia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, vt100-, vt102-, vt220- tai ansi-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.
Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi linuxin sekä X:n virtuaalikonsoleissa xtermin. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi SSH-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin sh-sukuisissa komentotulkeissa (bash, zsh, ym.) komennolla
export TERM="terminaalityyppi"
ja csh-sukuisissa (tcsh, ym.) komennolla
setenv TERM terminaalityyppi
Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down, ym.) toimivuuteen.
IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.
Nykyisin on käytössä myös X-päätteitä, jotka osaavat pyörittää graafista käyttöliittymää esimerkiksi LTSP:n avustuksella. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta tftp-protokollalla ("trivial file transfer protocol").