Komentotulkki

Komentotulkki on ensisijainen Unixin käyttöliittymä. Mikäli käytössä on graafinen käyttöliittymä, komentotulkkia eli komentoriviä käytetään pääteikkunassa.

Unix-tyyppisille järjestelmille on saatavilla laaja valikoima erilaisia komentotulkkeja. Ylivoimaisesti suosituin komentulkki Linux-jakeluissa on monipuolisesti muokattava ja tavallisimmat ominaisuudet tarjoava bash, joka myös on oletuskomentotulkkina suurimmassa osassa jakeluita.

Monet järjestelmän asetustiedostot ovat itse asiassa komentotulkilla tulkittavia skriptejä (katso bash-skriptaus). Näiden ensimmäisellä rivillä kerrotaan yleensä millä tulkilla ne on tulkittava ja tulkiksi määritellään yleensä /bin/sh, jonka on oltava olemassa. Usein /bin/sh on jokin muu tulkki kuin aito sh, mutta näin käynnistettynä useimmat komentotulkit (ainakin ash, bash, dash, ksh ja zsh) yrittävät toimia yhteensopivasti aidon sh:n kanssa.

Komentotulkin ominaisuuksia

Nykyaikaisen komentotulkin ominaisuuksiin kuuluu mm.

• Aliakset, skriptit ja funktiot, joilla voi kirjoittaa usein tarvittavan toiminnallisuuden helposti ulottuville.
• Komentohistoria: aikaisemmin annettuja komentoja voi selata ja niihin suorittaa hakuja. Komentohistorian koko voidaan määrittää, samoin kuin vaikkapa se, halutaanko identtisten komentojen tallentuvan monta kertaa peräkkäin komentohistoriaan.
• Sanatäydennys: Tab ⇆-näppäintä painamalla tulkki kirjoittaa loput tiedostonimestä, komennon nimestä tms. tai esittää mahdolliset (tai todennäköisimmät, joitakin valintoja rajataan joskus oletuksena pois) valinnat. Osa komentotulkeista tukee myös mm. tavallisimpien komentojen valitsinten täydennystä, väärin kirjoitetun täydennettävän merkkijonon "oikolukua", täydennyksen aloittamista myös merkkijonon loppupäästä sekä täydennysvaihtoehtojen esittämistä nuolinäppäimillä navigoitavassa valikossa.
• Ehtolauseet ja muu logiikka (if, while yms.).
• Putkitus, syötteen ja tulosteen ohjaus.

Katso myös Komentorivivinkkejä, Bash-skriptaus, Komentorivin perusteet yms.

Komentotulkkeja

• Bourne Shell oli Unixin alkuperäinen komentotulkki
• ash tai sen pohjalta kehitetty dash on usein käytössä pelkistetymmissä ympäristöissä, kuten asennuksen, järjestelmän käynnistyksen tai virheenkorjauksen yhteydessä. Mm. Ubuntussa /bin/sh on symlinkattu dashiin.
• bash on GNU-projektin komentotulkki, Linux-maailman ylivoimaisesti käytetyin komentotulkki.
• ksh – kehittynyt Bourne Shellin pohjalta kehitetty tulkki joka korostaa etenkin skriptitulkin ominaisuuksia. POSIX-syntaksi on kehitetty ksh:n pohjalta. Vapaa ksh:n korvaajaksi kehitetty komentotulkki on pdksh.
• tcsh, csh:n edelleenkehitetty versio oli pitkään interaktiivisessa käytössä edistyneempi kuin Bourne Shell ja on siksi käyttäjien oletuskomentotulkkina monessa UNIX-järjestelmässä. Toimintojen määrä on suurin piirtein sama kuin bashissa. Tcsh:n ja csh:n erityispiirteenä on C-ohjelmointikieltä jäljittelevä syntaksi, joka tulee esille erityisesti skriptauksessa.
• zsh on melko suosittu POSIX-yhteensopiva komentotulkki, joka tarjoaa laajaa toimintovalikoimaa sekä laajennettavuutta.

Erikoisia, vähemmän tunnettuja komentotulkkeja on

• advsh – seikkailupeleistä inspiraationsa saanut komentotulkki
• es – paranneltu versio rc-komentotulkista
• fish – uusi, aloittelijaystävällisyyteen keskittyvä, runsaasti ajonaikaista ohjeistusta sisältävä komentotulkki.
• psh – syntaksiltaan Perliä jäljittelevä komentulkki
• rc – bashiin pohjautuva, mutta syntaksiltaan paranneltu komentulkki

Käyttäjä voi vaihtaa kirjautuessa avattavaa komentotulkkia komennolla chsh. Vähintään root-tunnuksella kannattaa säilyttää jokin turvalliseksi ja toimivaksi todettu komentotulkki. Eri komentotulkkeja voi kokeilla tai käyttää väliaikaisesti antamalla niiden nimi tavallisena komentona.

Komentotulkkien historiaa

Ennen Bourne Shelliä UNIX-maailmassa oli muun muassa Thompson Shell, sekä Mashley Shell. Steve Bournen Unix Version 7 -käyttöjärjestelmälle kirjoittamaa Bourne Shelliä pidetään kuitenkin ensimmäisenä modernina komentotulkkina.

Pian Bourne Shellin julkaisun jälkeen Bill Joy kritisoi Bourne Shellin heikkoa interaktiivisuutta ja kirjoitti C Shell (csh) -komentotulkin, joka nosti suosiotaan varsinkin interaktiivisessa käytössä. C Shell ei ollut kuitenkaan syntaksiltaan yhteensopiva de facto standardin asemaan nousseen Bourne Shellin kanssa, minkä seurauksena monilla oli tuohon aikaan tapana kirjoittaa skriptit Bourne Shellille ja käyttää C Shelliä interaktiivisessa käytössä.

David Korn kuitenkin korjasi tämän tilanteen kirjoittamalla Korn Shellin (ksh). Se perustui suoraan alkuperäiseen Bourne Shellin lähdekoodiin ja oli näin ollen täysin yhteensopiva Bourne Shellin syntaksin kanssa. Samalla ksh tarjosi csh:sta tuttuja interaktiivisia ominaisuuksia. Korn Shellin pohjalta laadittiin POSIX-syntaksi komentotulkeille. Tämä standardi määrittelee komentotulkin perustoiminnallisuuden, jonka mukaan sen tulee toimia.

GNU-projekti päätti kirjoittaa puhtaalta pöydältä uuden POSIX-yhteensopivan kometotulkin osaksi GNU-ohjelmakokoelmaa. Uuteen tulkkiin kopioitiin David Kornin ideat ja ksh:n ominaisuudet, sekä aiemmin mainetta niittäneen Bourne Shellin nimi. Näin syntyi Bourne Again Shell (bash), jolla nimestään huolimatta ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Bourne Shellin kanssa.

2000-luvun alkuun asti ksh pysyi suljetun lähdekoodin ohjelmana, kunnes AT&T päätti julkaista ksh:n lähdekoodin. Oli kuitenkin liian myöhäistä, sillä bash oli saatu ujutettua GNU-projektin monopoliaseman myötä Linux-jakelupakettien oletuskomentotulkiksi.