Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(fedora 7)
(päivittelyä ja selvennystä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Fedora-logo.png|right]]
[[Kuva:Fedora-logo.png|right]]


Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.  
Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa [[Red Hat Linux]]in kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti myös Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Fedoraa julkaistaan puhtaasti avoimena lähdekoodina.


Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2007 mennessä ulos on tullut jo seitsemän versiota, jotka on numeroitu juoksevasti Fedora Core 1-6 ja versiosta 7 alkaen pelkällä Fedora-nimellä, Core- ja Extras-pakettivalikoimien yhdistyttyä
Fedoran perusasennuspaketti on saatavilla viidellä cd:llä (+ pelastuslevy) tai yhdellä dvd:llä. Tämän lisäksi on saatavilla pieni käynnistyslevy verkkoasennuksia varten sekä kaksi asennusmahdollisuuden sisältävää [[live-CD]]:tä ([[Gnome]]- ja [[KDE]]-pohjaiset).
Live-cd:t tukevat vain puhtaalta pöydältä tehtyjä asennuksia, sillä niille ei mahdu kuin minimimäärä paketteja. Päivitysasennukset on hoidettava joko varsinaisilta asennuslevyiltä tai verkon kautta esimerkiksi [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).


Fedora on saatavilla viidellä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä.
Fedora asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta. Ohjelmia asennetaan joko [[yum]]illa tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä, [[pirut]]illa (ohjelmien asennus), [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys) tai [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/] (epävirallinen). Kaikki nämä toimivat [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.  
Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]]. Paketteja asennellaan joko [[Yum]]:lla tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/],  [[pirut]]illa (ohjelmien asennus) tai [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys). Kaikki nämä toimivat RPM-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.  


Pitkä historia on tehnyt Fedorasta kohtalaisen stabiilin jakelun ja Fedora onkin helppo sopeuttaa moniin eri käyttötarkoituksiin ilman, että järjestelmän vakaus vaarantuu. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Fedoran graafiset asetustyökalut ovat melko yksinkertaisia ja edistyneemmässä käytössä voi olla usein vaikea välttyä tekstipohjaisten asetustiedostojen muokkaukselta.  
Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[mp3]]:sten tai suojattujen [[DVD-elokuvat|DVD-levyjen]] toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös [[binääriajurit|kaupallisia näytönohjainajureita]] on saatavilla tätä kautta.


Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi mp3:sten tai suojattujen dvd-levyjen toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös kaupallisia näytönohjainajureita on saatavilla tätä kautta.
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu hyvin myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.
 
Viime vuosina Fedora on menettänyt runsaasti käyttäjiä varsinkin [[Ubuntu]]lle ja [[SuSE]]lle, mutta on tästä huolimatta yksi ylivoimaisesti suosituimmista Linux-jakeluista. Erityisen suuri sen markkinaosuus on palvelintietokoneissa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 20: Rivi 19:


== Linkkejä ==
== Linkkejä ==
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core]
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto)
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto)
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen FC4-FAQ, englanniksi]
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]
* [http://www.linux-paja.com/ Suomenkieliset FC6- FC5- ja FC4-FAQ:it]
* [http://www.linux-paja.com/ Suomenkieliset FC6- FC5- ja FC4-FAQ:it]


[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]

Versio 1. kesäkuuta 2007 kello 00.22

Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa Red Hat Linuxin kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi. Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti myös Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Fedoraa julkaistaan puhtaasti avoimena lähdekoodina.

Fedoran perusasennuspaketti on saatavilla viidellä cd:llä (+ pelastuslevy) tai yhdellä dvd:llä. Tämän lisäksi on saatavilla pieni käynnistyslevy verkkoasennuksia varten sekä kaksi asennusmahdollisuuden sisältävää live-CD:tä (Gnome- ja KDE-pohjaiset). Live-cd:t tukevat vain puhtaalta pöydältä tehtyjä asennuksia, sillä niille ei mahdu kuin minimimäärä paketteja. Päivitysasennukset on hoidettava joko varsinaisilta asennuslevyiltä tai verkon kautta esimerkiksi yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).

Fedora asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta. Ohjelmia asennetaan joko yumilla tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä, pirutilla (ohjelmien asennus), pup:lla (järjestelmän päivitys) tai yumexilla [1] (epävirallinen). Kaikki nämä toimivat RPM-paketinhallintajärjestelmän edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.

Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten Freshrpms:ia tai Livnaa, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi mp3:sten tai suojattujen DVD-levyjen toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös kaupallisia näytönohjainajureita on saatavilla tätä kautta.

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu hyvin myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Oletustyöpöytänä toimii GNOME, mutta myös KDE:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta One Laptop per Child -projektin käyttöjärjestelmäksi.

Katso myös

Linkkejä

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&oldid=15379”