Vim

Vim (Vi Improved) on Bram Molenaarin vi-editorin pohjalta kehittämä, tekstitilassa toimiva tekstieditori. Vimistä on myös saatavilla graafiset versiot gvim ja kvim.

Vi

Vi on Bill Joyn vuonna 1976 BSD:lle kehittämä vi-tekstieditorin alkuperäisversio.

Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä symbolinen linkki Vimiin.

Vim ei ole ainut vi-klooni, vaikka tunnetuin onkin. Muita vi-klooneja ovat mm. Elvis ja nvi.

Aloittaminen

Vim saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vim on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

Toimintatilat

Vim toimii erilaisissa toimintatiloissa (engl. mode, myöhemmin viitataan termiin pelkästään tilana). Näitä ovat mm. input- eli syöttötila, command- eli komentotila, visual- eli maalaustila ja ex mode eli x-tila. Kun vim käynnistyy, se on yleensä komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Alkuperäisestä vistä poiketen vimissä tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC.

Komennoista

Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vimin komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia komentomerkkejä (motion keys, listauksissa komennot ilmaistu komentomerkkiä seuraavalla isolla M-kirjaimella M) voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta. Komennot jotka vastaanottavat tai tarvitsevat kursorinliikkeitä toimiakseen, merkitään pienellä m-kirjaimella m. (Esim. 'd3e' poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

Joitain komentoja voidaan kertoa lisäämällä niiden eteen numeroita. (Esim. '3de' on tulokseltaan identtinen edellisen esimerkin kanssa, listauksissa ilmaistu komentomerkkiä edeltävällä tähdellä *).

Jotkin komennot kuten 'f' haluavat seurakseen jonkin kirjaimen, merkin tai numeron (Esim. 'fa' = etsi seuraava 'a'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan komennon selityksestä löytyvillä pisteillä ....

Joihinkin komentoihin kuten 'p' voidaan lisätä rekisteriviittaus, jolloin ne käyttävät kyseistä rekisteriä toimiinsa (Esim. '"aY' kopioi koko rivin rekisteriin 'a' josta se voidaan liittää takaisin tekstiin, '"ap'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan komentomerkkiä edeltävällä lainausmerkillä ".

Erikoisnäppäimet ja näppäinyhdistelmät kuten F1, Home, Control + End ja Shift + Enter on ilmaistu näppäinkartoittamiseen sopivassa muodossa. (Esim. F1 = '<F1>', Control + V = <C_v>, Enter = <CR>).

Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa

a (Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta)
A (Lisää tekstiä rivin loppuun)
*b M(Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin)
*B M(Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja)
c m (Poistaa kursorinliikkeiden (motion) verran tekstiä ja syöttötilan)
C (Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan)
"*d (Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin)
"*D (Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun)
*e M (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin)
*E M (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--)
*f M (Etsi seuraava kirjain ...) 
*F M (Etsi edellinen kirjain ...)
g (Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...)
G (Siirtyy riville ... tai tiedoston loppuun (esim. '10G' -> siirry riville '10'))
*h M (Liikuttaa kursoria vasemmalle)
H M (Liikuttaa kursorin tiedoston alkuun)
i (Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle)
I (Lisää tekstiä rivin alkuun)
*j M (Liikuttaa kursoria alas)
*J (Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon)
*k M (Liikuttaa kursoria ylös)
K (Ajaa kursorin alla olevan sanan man-komennon argumenttinä)
*l M (Liikuttaa kursoria oikealle)
L M (Liikuttaa kursorin tiedoston loppuun)
m (Merkitse rivi ...ksi (esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla ''a'))
M M(Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan)
*n M(Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä))
*N M(Hae edellinen)
o (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle)
O (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle)
"p (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked) tekstin kursorin jälkeen)
"P (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle)
q (Aloita makro ...
Q (Siirry x-tilaan (ex mode)
r (Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla merkillä ...)
R (Ylikirjoita kursorista eteenpäin, sama kuin 'i<Insert>')
"*s (Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'xi')
"*S (Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'ddi')
*t M (Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin)
*T M (Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin)
u (Kumoa edellinen muutos)
U (Kumoa muutokset koko riviltä)
v (Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode))
V (Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <C_v> siirtyy suorakulmia (block) maalaavaan tilaan)
w M (Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin)
W M (Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--)
"*x (Poista merkki kursorin alta)
"*X (Poista edeltävä merkki)
"y m (Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä)
"Y (Kopioi koko rivi)
z (Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...)
Z (Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':wq', ZO lopettaa, vrt. ':q') )
å,Å,ä,Ä,ö,Ö (Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. näppäinkartoitus.

Helppo tapa opetella vimin peruskäyttö on vimtutor-ohjelma, joka tulee vimin mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla normaali- eli komentotilassa ':help [aihe]' esimerkiksi ':help copy'. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen täältä [1] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu:n kotisivu).

Katso myös

• Emacs
• Nano
• Pico

Linkkejä

• Vimin kotisivu
• The Traditional Vi