Ero sivun ”Bash-skriptaus” versioiden välillä
(→Joukot: Lisätty huomio siitä, mitä bash tulkitsee ja mikä jää suoritettavalla ohjelmalle) |
(syntaksin värikorostus käyttöön) |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Alkuun == | == Alkuun == | ||
Skripti aloitetaan rivillä | Skripti aloitetaan rivillä | ||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | |||
</source> | |||
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida. | Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida. | ||
Rivi 10: | Rivi 12: | ||
=== Ensimmäinen skripti === | === Ensimmäinen skripti === | ||
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja: | Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja: | ||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | #!/bin/bash | ||
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu" | echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu" | ||
echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:" | echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:" | ||
ls | ls | ||
</source> | |||
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin. | Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin. | ||
Rivi 25: | Rivi 29: | ||
Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä | Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä | ||
<source lang="bash"> | |||
echo "`ls`" | echo "`ls`" | ||
</source> | |||
Skrpti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa | Skrpti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa | ||
<source lang="bash"> | |||
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls; | echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls; | ||
</source> | |||
== Muuttujat == | == Muuttujat == | ||
Muuttujat määritellään syntaksilla | Muuttujat määritellään syntaksilla | ||
<source lang="bash"> | |||
nimi=arvo | nimi=arvo | ||
</source> | |||
ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $ | ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $ | ||
<source lang="bash"> | |||
$nimi | $nimi | ||
</source> | |||
Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä | Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä | ||
<source lang="bash"> | |||
${foo}bar | ${foo}bar | ||
</source> | |||
kun halutaan tulostaa teksti <tt>bar</tt> muuttujan <tt>foo</tt> jälkeen. | kun halutaan tulostaa teksti <tt>bar</tt> muuttujan <tt>foo</tt> jälkeen. | ||
Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa: | Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa: | ||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | #!/bin/bash | ||
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?" | HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?" | ||
echo $HEI | echo $HEI | ||
</source> | |||
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste. | Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste. | ||
Rivi 49: | Rivi 65: | ||
MUUTTUJA= "moi" | MUUTTUJA= "moi" | ||
MUUTTUJA ="moi" | MUUTTUJA ="moi" | ||
Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä: | Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä: | ||
<source lang="bash"> | |||
numero=43 | numero=43 | ||
</source> | |||
== Ehtolauseet == | == Ehtolauseet == | ||
Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava: | Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava: | ||
<source lang="bash"> | |||
if [ ehto ] | if [ ehto ] | ||
then | then | ||
Rivi 63: | Rivi 83: | ||
muita lauseita | muita lauseita | ||
fi | fi | ||
</source> | |||
Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla | Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla | ||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | #!/bin/bash | ||
if [ $PWD = "/" ] | if [ $PWD = "/" ] | ||
Rivi 72: | Rivi 94: | ||
echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD"; | echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD"; | ||
fi | fi | ||
</source> | |||
Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat | Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat | ||
Rivi 112: | Rivi 135: | ||
Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia | Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia | ||
<source lang="bash"> | |||
[ 2 -lt 5 ] | [ 2 -lt 5 ] | ||
[ "moi" != "linux" ] | [ "moi" != "linux" ] | ||
[ 54 -ge 53 ] | [ 54 -ge 53 ] | ||
[ -f "/etc/fstab" ] | [ -f "/etc/fstab" ] | ||
</source> | |||
== Silmukat == | == Silmukat == | ||
Rivi 121: | Rivi 146: | ||
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti. | For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti. | ||
<source lang="bash"> | |||
for muuttuja in `ls` | for muuttuja in `ls` | ||
do | do | ||
echo $muuttuja | echo $muuttuja | ||
done | done | ||
</source> | |||
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa konennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi | Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa konennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi | ||
<source lang="bash"> | |||
echo "Lasketaan kymmeneen:" | echo "Lasketaan kymmeneen:" | ||
for luku in $(seq 10) | for luku in $(seq 10) | ||
Rivi 131: | Rivi 159: | ||
echo $luku | echo $luku | ||
done | done | ||
</source> | |||
Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa | Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa | ||
Rivi 136: | Rivi 165: | ||
=== While === | === While === | ||
While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista joilloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkseiseltä riviltä). | While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista joilloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkseiseltä riviltä). | ||
<source lang="bash"> | |||
while [ ehto ] | while [ ehto ] | ||
do | do | ||
Rivi 147: | Rivi 177: | ||
[[sleep]] 1 | [[sleep]] 1 | ||
done | done | ||
</source> | |||
Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto <tt>testi</tt> olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole. | Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto <tt>testi</tt> olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole. | ||
=== Until === | === Until === | ||
Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi. | Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi. | ||
<source lang="bash"> | |||
until [ ehto ] | until [ ehto ] | ||
do | do | ||
lauseita | lauseita | ||
done | done | ||
</source> | |||
== Funktiot == | == Funktiot == | ||
Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla | Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla | ||
< | |||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | #!/bin/bash | ||
function Käyttis { | function Käyttis { | ||
Rivi 166: | Rivi 200: | ||
Käyttis | Käyttis | ||
echo $os | echo $os | ||
</ | </source> | ||
Tulostaisi "Linux". | Tulostaisi "Linux". | ||
Funktio määritellään siis syntaksilla | Funktio määritellään siis syntaksilla | ||
< | <source lang="bash"> | ||
function Funktio { | function Funktio { | ||
#koodi | #koodi | ||
Rivi 178: | Rivi 214: | ||
<pre> | <pre> | ||
Funktio() { ... } | Funktio() { ... } | ||
</ | |||
</source> | |||
Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla <tt>local</tt>: | Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla <tt>local</tt>: | ||
< | |||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | #!/bin/bash | ||
function Käyttis { | function Käyttis { | ||
Rivi 191: | Rivi 229: | ||
Käyttis | Käyttis | ||
echo $os | echo $os | ||
</ | </source> | ||
Tulostaisi "Debian". | Tulostaisi "Debian". | ||
Versio 31. elokuuta 2008 kello 11.15
Komentorivi on jo yksinään monipuolinen työkalu, mutta skriptien avulla on mahdollista toteuttaa huomattavasti monipuolisempia prosesseja pienellä vaivalla. Tässä oppaassa käsitellään skriptien kirjoittamista bash-komentotulkille.
Alkuun
Skripti aloitetaan rivillä
#!/bin/bash
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.
Skriptejä ei kuitenkaan ole pakko kirjoittaa erilliseen tiedostoon, vaan ne voi kirjoittaa myös suoraan komentoriville. Tällöin eri komentojen väliin laitetaan erottimeksi puolipiste (;).
Ensimmäinen skripti
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:
#!/bin/bash
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"
echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"
ls
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.
Tallenna skripti vaikka nimellä eka.sh (sh-päätettä käytetään yleensä skriptien kanssa), anna sille suoritusoikeudet ja aja skripti, jolloin tulostus on suunnilleen seuraavanlainen:
Hei, käyttäjä, mitä kuuluu Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus: eka.sh
Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa whoami, joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on `-merkkein välissä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.
Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja $PWD on ympäristömuuttuja, jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon echo $PWD.
Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma ls. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä
echo "`ls`"
Skrpti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;
Muuttujat
Muuttujat määritellään syntaksilla
nimi=arvo
ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $
$nimi
Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä
${foo}bar
kun halutaan tulostaa teksti bar muuttujan foo jälkeen.
Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:
#!/bin/bash
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
echo $HEI
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman whoami tuloste.
Huomaa, että yhtäsuuruusmerkin on oltava kiinni muuttujan nimessä ja arvossa, eli seuraavat muodot eivät käy:
MUUTTUJA = "terve vaan" MUUTTUJA= "moi" MUUTTUJA ="moi"
Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:
numero=43
Ehtolauseet
Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava:
if [ ehto ]
then
lauseita
elif [ toinen ehto ]
then
lauseita
else
muita lauseita
fi
Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla
#!/bin/bash
if [ $PWD = "/" ]
then
echo "Tämä skripti suoritetaan juurihakemistossa";
else
echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD";
fi
Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat
Operaattori | Kuvaus |
---|---|
-n | Pituus ei ole 0 |
-z | Pituus on 0 |
-d | Hakemisto on olemassa |
-f | Tavallinen tiedosto on olemassa |
-r | Onko tiedostoon lukuoikeus |
-w | Onko tiedostoon kirjoitusoikeus |
-x | Onko tiedostoon ajo-oikeus |
-eq | Kokonaisluvut ovat yhtäsuuret (a = b) |
-ne | Kokonaisluvut eivät ole yhtä suuret (a != b) |
= | Merkkijonot ovat samat (myös ==) |
!= | Merkkijonot eivät ole samat |
-lt | Kokonaisluku on pienempi kuin toinen |
-gt | Kokonaisluku on suurempi kuin toinen (a > b) |
-le | Kokonaisluku on pienempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a <= b) |
-ge | Kokonaisluku on suurempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a >= b) |
Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia
[ 2 -lt 5 ]
[ "moi" != "linux" ]
[ 54 -ge 53 ]
[ -f "/etc/fstab" ]
Silmukat
For
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.
for muuttuja in `ls`
do
echo $muuttuja
done
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen do ja done väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen in:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa konennon ls tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: $(komento). Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa seq, joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi
echo "Lasketaan kymmeneen:"
for luku in $(seq 10)
do
echo $luku
done
Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla {alku..loppu}. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa
for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}
While
While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista joilloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkseiseltä riviltä).
while [ ehto ]
do
lauseita
done
Esimerkki:
while [ -f "testi" ]
do
echo "Tiedosto on olemassa."
[[sleep]] 1
done
Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto testi olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole.
Until
Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi.
until [ ehto ]
do
lauseita
done
Funktiot
Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla
#!/bin/bash
function Käyttis {
os="Linux"
}
os="Windows"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os
Tulostaisi "Linux".
Funktio määritellään siis syntaksilla
function Funktio {
#koodi
}
</pre>
Jos halutaan skriptin toimivan myös [[Sh]]-komentotulkkia käytettäessä, funktion kanssa on käytettävä syntaksia
<pre>
Funktio() { ... }
Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla local:
#!/bin/bash
function Käyttis {
local os # os paikallinen muuttuja
os="Gentoo"
}
os="Debian"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os
Tulostaisi "Debian".
Vinkkejä
Joukot
Käytimme jo aiemmin merkintätapaa {1..4} merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Jormalle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin
mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto
Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.
Puretaanpa hieman tuota komentoa. ma{ti,rta} tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.
Tärkeä huomio on, että {}-joukon tulkitsee bash-komentotulkki eikä ohjelma, jonka yhteydessä {}-joukkoa käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin bash ikään kuin avaa joukon ja vasta sen jälkeen suorittaa komentorivin. Tässä esimerkissä mkdir-ohjelma saa parametreikseen vain listan luotavista hakemistoista eikä mkdir edes tiedä, että käytettiin {}-joukkoa:
mkdir matin_työhakemisto matin_kotihakemisto martan_työhakemisto martan_kotihakemisto jorman_työhakemisto jorman_kotihakemisto
Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien komentoriviohjelmien kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.
Hyödyllisiä ohjelmia
Unixin filosofian mukaisesti Linuxissa on lukuisia ohjelmia, jotka hoitavat jonkin yksittäisen tehtävän ja tekevät sen hyvin. Näitä pikkuohjelmia käytetäänkin usein skripteissä hoitamaan erilaisia tehtäviä.
Kaikista Linux-järjestelmistä löytyviä ohjelmia on listattu luokkaan Komentorivin perustyökalut. Näitä ohjelmia kannattaa selailla. Komentoriviohjelmia on listattu käyttötarkoituksen mukaan myös artikkelissa komentorivikomennot
Katso myös
Aiheesta muualla
- Advanced Bash-Scripting Guide - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
- Pikaopas bash-skriptaukseen (englanniksi)