Ero sivun ”Musiikin toisto” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 41: Rivi 41:


=== [[XMMS]] ===
=== [[XMMS]] ===
XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty [[XMMS2]]-soitin [http://wiki.xmms2.xmms.se/index.php/Main_Page].
XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole [[Winamp]]-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty [[XMMS2]]-soitin [http://wiki.xmms2.xmms.se/index.php/Main_Page].


== [[MP3]] ==
== [[MP3]] ==

Versio 2. helmikuuta 2009 kello 01.54

Ohjelmat

Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin.

Amarok

Amarok on KDE-kirjastoja käyttävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen SQLite, MySQL ja PostgreSQL), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia backendejä, esimerkiksiksi aRts, Gstreamer ja Xine. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.

Banshee

Banshee on Mono- ja GTK-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.

BMPx

BMPx on BMP:n kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin.

Cactus

Cactus on tietokannalla varustettu mp3-soitin.

MPD

MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti

MPD:n kotisivu

mpg123

Komentorivipohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.

Mplayer

Mplayer tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.

Noatun

Noatun on KDE:lle tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.

ogg123

Komentorivipohjainen, yksinkertainen Ogg Vorbis -soitin.

Rhythmbox

Rhythmbox on GNOME:lle tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. GStreameria ja Xineä tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden GNOME-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune- ja Jamendo -musiikkisivustojen tarjontaa.

VLC

VLC media player (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa DVD:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.

XMMS

XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan Winampilta ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty XMMS2-soitin [1].

MP3

Useimpien yleisten Linux-jakelujen mukana tulevista mediasoittimista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia (mp3-pakkaukselle on olemassa ohjelmistopatentti, tätä ongelmaa ei ole vapaassa Ogg Vorbis-tiedostomuodossa). Näissä tapauksissa on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta. Patenttiongelma ongelma koskee myös esimerkiksi Microsoftin kehittämää wma-tiedostomuotoa.

Toistokirjastot

Kaikkiin soitto-ohjelmiin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa uutta koodia erilaisten mediatiedostojen purkuun, vaan sitä varten on valmiit kirjastot (backendit), joita käytetään taustalla useimmissa ohjelmissa. Tällaisia kirjastoja ovat mm. Xine, Mplayer, aRts, Helix ja Gstreamer. Useimmat ohjelmat antavat käyttäjän itse valita taustalla käytettävän toistokirjaston.

Jakelukohtaiset ohjeet

Fedora Core

Fedora FAQ sisältää ohjeet järjestelmän multimediatoimintojen parantamiseen.

Ubuntu

Ubuntun multimediapakettien asentaminen on opastettu Ubuntu tutuksi -wikikirjassa

Katso myös

Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat CD:itä rippaamalla.