Verkkoliitynnät

Miten Linux verkkoon?

Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:

• ADSL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
• Bluetooth (Matkapuhelin modeemina)
• Ethernet/LAN (yhdistää lähiverkkoja toisiinsa käyttäen liittimenä yleensä RJ-45:sta; vakiona uusissa koneissa)
• GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)
  • Matkapuhelin modeemina
  • Option GlobeTrotter
  • Huawei E220/E270
• HomePNA (pcnet32-piirisarjan kortilla)
• Kaapelimodeemi (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
• Kuitu (joko omalla liitäntäkortilla tai yleisemmin reitittimen välityksellä, jolloin kone yhdistetään rj45-ethernetillä; sisäverkkona vain erikoistapauksissa)
• Modeemi (perinteinen liitäntätapa puhelinverkon kautta, 33-56 Kbps, osa modeemeista ei toimi)
• Pakettiradio (antiikkinen)
• Rinnakkaiskaapeli (lähinnä oheislaitteita tai yksittäinen tietokone toiseen)
• Sarjakaapeli (vanha liitäntätapa, jota käytetään lähinnä yhdistämään lisälaitteita, tai kaksi tietokonetta suoraan toisiinsa)
• WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)
• WLAN (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)
• WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)

Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta. PPPoE- tai vpn/pptp-yhteyksiä kannattaa välttää.

Kiinteä tai harvoin vaihtuva ip-osoite on suuri etu, jos haluaa voida ottaa yhteyttä koneeseensa ulkomaailmalta. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan DynDNS tai vastaava ulkoinen palvelu. Oma julkinen sähköpostipalvelin edellyttää kunnolla toimiakseen kiinteän ip-osoitteen.

Suurin osa palveluntarjoajista kieltää kuluttaja-asiakkailta omien palvelinten pidon. Palvelinten pienimuotoiseen käyttöön ei yleensä puututa, mutta vakioporttien käyttöä estetään vaihtelevin määrin palomuuriasetuksin.

Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on PPPoE, kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. Toisaalta samalla suljetaan pois valtava määrä ongelmien diagnosointi- ja korjausmahdollisuuksia, joita olisi Linuxin kanssa. Laitteiden firmwaret ovat usein bugisia.

Perusasetukset

Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. Fedora Coressa ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan.

Staattisessa määrityksessä koneella on staattinen - eli muuttumaton - ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä. Voit käyttää ifconfigia asetusten tekemiseen. Dynaaminen yhteyden määritys taas tarkoittaa sitä, että kaikki yhteyttä varten tarvittavat asetukset haetaan automaattisesti.

Ethernet

Käytettäessä kiinteää IP-osoitetta verkkoasetukset tehdään seuraavasti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):

ifconfig eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski>
route add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
echo "nameserver <dns-osoite>" > /etc/resolv.conf

DNS-palvelimia voidaan yleensä määrittää korkeintaan kolme antamalla edellinen komento useampaan kertaan (jäljempänä >-merkki korvattava >>:lla). Palvelinten suosituimmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä ne on lueteltu resolv.confissa.

Dynaamisesti (jos käytössä on dhcp) asetukset voidaan tehdä dhcp:llä:

dhclient eth0 tai dhcpcd eth0

Jollion asetukset haetaan automaattisesti. Yleensä tätä tapaa käytetään kotikäyttöön tarkoitetuissa kiinteissä Internet-yhteyksissä.

WLAN

WLAN-verkkoon voidaan yhdistää iwconfig-työkalulla, joka löytyy yleensä wireless-tools-paketista. Jos verkon asetukset saadaan dhcp:llä (mikä on yleinen tapa), yhdistäminen onnistuu yksinkertaisesti liittymällä ensin verkkoon jonka jälkeen haetaan asetukset tavalliseen tapaan dhcp:llä.

Yhdistetään verkkoon, jonka nimi (essid) on kotiwlani:

iwconfig eth0 essid "kotiwlani"

Komento vaatii pääkäyttäjän oikeudet. Tarvittaessa voidaan antaa myös verkon salasana:

iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana

Tässä eth0 on käytettävä verkkolaite. Käytettävissä olevat langattomat verkkolaitteet näkee komennolla iwconfig.

Kun verkkoon on liitytty, voidaan tarvittavat asetukset hakea normaalisti dhcp:llä:

dhclient eth0

tai

dhcpcd eth0

Jos verkon asetukset on annettava käsin, ne annetaan samaan tapaan kuin langallisten verkkojen tapauksessa ifconfigilla: liitytään ensin langattomaan verkkoon kotiwlani:

iwconfig eth0 essid "kotiwlani"

ja asetetaan käytettävä ip-osoite, oletusyhdyskäytävä ja nimipalvelin:

ifconfig eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski>
route add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
echo "nameserver <dns-osoite>" > /etc/resolv.conf

Katso myös: WLAN

Jakelukohtaiset ohjeet

Gentoo

Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon /etc/conf.d/net. Tiedostossa /etc/conf.d/net.example on esimerkkejä asetuksista.

Asetusten haku dynaamisesti: Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla

config_eth0=( "dhcp" )

Staattiset asetukset:

config_eth0=( "<ip-osoite> netmask <verkkomaski>" )
routes_eth0=( "default gw <yhdyskäytävän_osoite>" )

Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne.

Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla

rc-update add net.eth0 default

Debian

Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta /etc/network/interfaces, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko kiinteästi:

auto eth0
iface eth0 inet static
       address 192.168.0.2
       netmask 255.255.255.0
       gateway 192.168.0.1

tai dhcp:llä:

auto eth0
iface eth0 inet dhcp

Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen /etc/init.d/networking restart.

Internet-yhteyden jako

Yhteyden jako tapahtuu NATin avulla, ellei käytössä ole riittävästi julkisia IP-osoitteita. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-jakeluissa on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten.

Linux-koneen voi myös asettaa reitittimeksi ilman NAT-järjestelyä.

Katso myös

• Palomuurit
• Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin