Ero sivun ”GTK+” versioiden välillä
p (→Katso myös) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) (→Graafisia käyttöliittymäkehitysohjelmia: pikemminkin näin) |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
GTK+ on olioperustainen sovellusohjelmarajapinta. Vaikka se on kirjoitettu kokonaan C-ohjelmointikielellä, se on toteutettu käyttäen luokkia ja liitosfunktioita (engl. callback) eli osoittimia funktioihin. | GTK+ on olioperustainen sovellusohjelmarajapinta. Vaikka se on kirjoitettu kokonaan C-ohjelmointikielellä, se on toteutettu käyttäen luokkia ja liitosfunktioita (engl. callback) eli osoittimia funktioihin. | ||
==Graafisia | ==Graafisia kehitystyökaluja== | ||
* [[ | *[[Anjuta]] - ohjelmointiympäristö (IDE) | ||
* [[ | *[[Glade]] - käyttöliittymän suunnittelu | ||
==GTK+-kirjastoa käyttäviä ohjelmia== | ==GTK+-kirjastoa käyttäviä ohjelmia== |
Versio 5. maaliskuuta 2009 kello 01.32
GTK+ (GIMP ToolKit) on kirjasto graafisen käyttöliittymän toteuttamiseen.
Sitä käyttäviä ohjelmia voidaan kirjoittaa C:n ja C++:n lisäksi monilla muilla ohjelmointikielillä, ja Unix-tyylisten käyttöjärjestelmien lisäksi useille muille alustoille (mm. Windows ja Maemo). GTK+:n lisenssi on LGPL. GTK+:n kehitys alkoi GIMP-kuvankäsittelyohjelman kehittelyn myötä, koska Qt-kirjaston lisenssi ei siihen aikaan ollut tarpeeksi salliva.
GTK+-pakettiin kuuluu Glib-kirjasto, joka korvaa joitakin standardikutsuja ja toteuttaa hyödyllisiä tietorakenteita, muiden muassa linkitetyn listan. Tiettyjen standardikutsujen korvaaminen uusilla lisää GTK+:n siirrettävyyttä ja jotkut kutsut ovat kokonaan uusia tai epästandardeja muissa Unixeissa, esimerkiksi g_stderror(). Joissain funktioissa on lisätty toiminnallisuutta, esimerkkina g_malloc, joka laajentaa muistinkäsittelyyn liittyvien virheiden etsintämekanismeja. Koska Gtk+ on tehty kokonaan Gdk:n ja Glibin avulla, sen kääntämiseksi muihin ympäristöihin riittää pelkästään niiden sovittaminen uuteen ympäristöön.
GTK+ on olioperustainen sovellusohjelmarajapinta. Vaikka se on kirjoitettu kokonaan C-ohjelmointikielellä, se on toteutettu käyttäen luokkia ja liitosfunktioita (engl. callback) eli osoittimia funktioihin.