Ero sivun ”Bash-skriptaus” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Kumottu muokkaus #23482, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 257: Rivi 257:
*[http://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://www.panix.com/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)
*[http://www.panix.com/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)
*[http://gd.tuwien.ac.at/linuxcommand.org/writing_shell_scripts.php Writing shell scripts] - toinen laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen




[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Versio 16. toukokuuta 2009 kello 18.58

Komentorivi on jo yksinään monipuolinen työkalu, mutta skriptien avulla on mahdollista toteuttaa huomattavasti monipuolisempia prosesseja pienellä vaivalla. Tässä oppaassa käsitellään skriptien kirjoittamista bash-komentotulkille.

Alkuun

Skripti aloitetaan rivillä

#!/bin/bash

Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.

Skriptejä ei kuitenkaan ole pakko kirjoittaa erilliseen tiedostoon, vaan ne voi kirjoittaa myös suoraan komentoriville. Tällöin eri komentojen väliin laitetaan erottimeksi puolipiste (;).

Ensimmäinen skripti

Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:

 #!/bin/bash
 echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"
 echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"
 ls

Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.

Tallenna skripti vaikka nimellä eka.sh (sh-päätettä käytetään yleensä skriptien kanssa), anna sille suoritusoikeudet ja aja skripti, jolloin tulostus on suunnilleen seuraavanlainen:

Hei, käyttäjä, mitä kuuluu
Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus:
eka.sh

Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa whoami, joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on `-merkkein välissä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.

Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja $PWD on ympäristömuuttuja, jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon echo $PWD.

Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma ls. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä

 echo "`ls`"

Skrpti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa

 echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;

Muuttujat

Muuttujat määritellään syntaksilla

 nimi=arvo

ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $

 $nimi

Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä

 ${foo}bar

kun halutaan tulostaa teksti bar muuttujan foo jälkeen.

Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:

 #!/bin/bash
 HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
 echo $HEI

Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman whoami tuloste.

Huomaa, että yhtäsuuruusmerkin on oltava kiinni muuttujan nimessä ja arvossa, eli seuraavat muodot eivät käy:

MUUTTUJA = "terve vaan"
MUUTTUJA= "moi"
MUUTTUJA ="moi"

Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:

 numero=43

Ehtolauseet

Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava:

 if [ ehto ]
 then
    lauseita
 elif [ toinen ehto ]
 then
    lauseita
 else
    muita lauseita
 fi

Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla

 #!/bin/bash
 if [ $PWD = "/" ]
 then
         echo "Tämä skripti suoritetaan juurihakemistossa";
 else
         echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD";
 fi

Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat

Operaattori Kuvaus
-n Pituus ei ole 0
-z Pituus on 0
-d Hakemisto on olemassa
-f Tavallinen tiedosto on olemassa
-r Onko tiedostoon lukuoikeus
-w Onko tiedostoon kirjoitusoikeus
-x Onko tiedostoon ajo-oikeus
-eq Kokonaisluvut ovat yhtäsuuret (a = b)
-ne Kokonaisluvut eivät ole yhtä suuret (a != b)
= Merkkijonot ovat samat (myös ==)
!= Merkkijonot eivät ole samat
-lt Kokonaisluku on pienempi kuin toinen
-gt Kokonaisluku on suurempi kuin toinen (a > b)
-le Kokonaisluku on pienempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a <= b)
-ge Kokonaisluku on suurempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a >= b)

Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia

 [ 2 -lt 5 ]
 [ "moi" != "linux" ]
 [ 54 -ge 53 ]
 [ -f "/etc/fstab" ]

Silmukat

For

For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.

 for muuttuja in `ls` 
 do
   echo $muuttuja
 done

Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen do ja done väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen in:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa konennon ls tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: $(komento). Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa seq, joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi

 echo "Lasketaan kymmeneen:"
 for luku in $(seq 10)
 do
  echo $luku
 done

Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla {alku..loppu}. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa

for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}

While

While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista joilloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkseiseltä riviltä).

 while [ ehto ]
 do
  lauseita
 done

Esimerkki:
 while [ -f "testi" ]
 do
  echo "Tiedosto on olemassa."
  sleep 1
 done

Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto testi olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole.

Until

Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi.

 until [ ehto ]
 do
  lauseita
 done

Funktiot

Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla

#!/bin/bash
function Käyttis {
        os="Linux"
}
os="Windows"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os

Tulostaisi "Linux".

Funktio määritellään siis syntaksilla

function Funktio {
 #koodi
}

Jos halutaan skriptin toimivan myös Sh-komentotulkkia käytettäessä, funktion kanssa on käytettävä syntaksia

Funktio() { ... }

Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla local:

#!/bin/bash
function Käyttis {
        local os        # os paikallinen muuttuja
        os="Gentoo"
}
os="Debian"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os

Tulostaisi "Debian".

Vinkkejä

Joukot

Käytimme jo aiemmin merkintätapaa {1..4} merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Jormalle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin

mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto

Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.

Puretaanpa hieman tuota komentoa. ma{ti,rta} tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.

Tärkeä huomio on, että {}-joukon tulkitsee bash-komentotulkki eikä ohjelma, jonka yhteydessä {}-joukkoa käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin bash ikään kuin avaa joukon ja vasta sen jälkeen suorittaa komentorivin. Tässä esimerkissä mkdir-ohjelma saa parametreikseen vain listan luotavista hakemistoista eikä mkdir edes tiedä, että käytettiin {}-joukkoa:

mkdir matin_työhakemisto matin_kotihakemisto martan_työhakemisto martan_kotihakemisto jorman_työhakemisto jorman_kotihakemisto

Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien komentoriviohjelmien kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.

Hyödyllisiä ohjelmia

Unixin filosofian mukaisesti Linuxissa on lukuisia ohjelmia, jotka hoitavat jonkin yksittäisen tehtävän ja tekevät sen hyvin. Näitä pikkuohjelmia käytetäänkin usein skripteissä hoitamaan erilaisia tehtäviä.

Kaikista Linux-järjestelmistä löytyviä ohjelmia on listattu luokkaan Komentorivin perustyökalut. Näitä ohjelmia kannattaa selailla. Komentoriviohjelmia on listattu käyttötarkoituksen mukaan myös artikkelissa komentorivikomennot

Katso myös

Aiheesta muualla