Digitaalinen äänitystyöasema

Digitaalinen äänitystyöasema

Nykyaikaisesta tietokoneesta on mahdollista tehdä digitaalinen äänitystyöasema, eikä Linux ole tässä suhteessa poikkeus. Alla on (toki puutteellinen) listaus musiikkiohjelmistoista, joita Linuxille on tarjolla.

Sovelluksia

Perussovelluksia

• JACK - äänipalvelin sekä taustapalvelu
• Qjackctl - graafinen hallintaohjelma JACK-äänipalvelimelle

Työasemasovelluksia

• Ardour - digitaalinen moniraituri.
• Rosegarden on MIDI-sekvensseri ja -muokkain.
• Qtractor - MIDI-sekvensseri ja -muokkain. Tukee laajasti plugineja, ja myös audionauhoitus on mahdollista.
• LMMS - Linux Multimedia Studio, FL Studio -klooni.

Äänieditoreita

• Audacity - suosittu, moniraitainen äänieditori
• mhWaveEdit - perinteinen äänieditori
• Sweep [1] - äänieditori
• ReZound - äänieditori
• Snd – Emacs-tyylinen äänieditori
• Ocenaudio [2] - ilmainen suljetun lähdekoodin äänieditori

Efektisovelluksia

• JACK Rack - live-käyttöön soveltuva efektiräkki
• Calf rack
• rakarrack - kitaraefektiräkki
•  Guitarix - putkivahvistinmallinnos ja kitaraefektiräkki

Äänen analysointi

• Spectrum3d [3]

Syntetisaattoreita

• Yoshimi
• Minicomputer
• Calf Monosynth
• mx44
• Hexter
• Qsynth
• Alsa Modular Synth
• Din
• Beatrix
• foo-yc20
• Aeolus

Samplereita

LinuxSamper Specimen Petri-foo

Looppereita

Sooperlooper - tunnettu liveloopperi. Soveltuu niin kitaran looppaamiseen kuin samplejen soittoonkin Giada - Tuore, samplepohjainen liveloopperi. Myös nauhoittaminen onnistuu. Kluppe - vanhemman polven liveloopperi, mutta tarjoaa joitakin kiinnostavia ominaisuuksia

Sekvenssereitä

• HarmonySEQ
• Hydrogen - samplepohjainen rumpukone
• Seq24 - Klassikko.
• non-sequencer
• SunFox
• QMidiArp
• MusE on MIDI-sekvensseri ja -muokkain. Ohjelma on jäänyt melko tuntemattomaksi, mutta siitä erkaantunut MuseScore on kohonnut suosituimmaksi avoimen lähdekoodin nuotinnusohjelmaksi.

Nuotinnusohjelmia

• Musiikin sävellys ja nuotinkirjoitusohjelmat Linuxissa

Trakkereita

Tracker on ohjelma, jonka avulla pystytään tekemään digitaalista musiikkia. Se pystyy käsittelemään 32 yhtäaikaista kanavaa ja 31 eri ääninäytettä.

• Soundtrackerin käyttöliittymä seuraa MS-DOSissa käytetyn FastTracker II:sen ja Amigan ProTrackerin jalanjälkiä.
• CheeseTracker - Impulse Tracker -tyylinen ohjelma.
• SchismTracker on uudelleentoteutus kuuluisesta MS-DOSin Impulse Trackerista. Toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä.
• Buzztard

DJ-työkaluja

• Mixxx - ehdottomasti paras DJ-softa Linuxille.
• DJPlay
• Digital-Scratch
• UltraMixer
• TerminatorX
• xwax

Masterointiohjelmia

• JAMin - (kehnotasoinen) masterointisovellus
• Gcdmaster - valmiin ääni-cd:n masterointi ja polttaminen

Plugineja

• LADSPA on se perinteinen plugin-arkkitehtuuri
• DSSI on tarkoitettu instrumenttipluginien tekoon
• LV2 on käytännössä korvannut edellämainitut niin instrumenttien kuin efektipluginienkin osalta.
• Linux VST-plugineja on jonkin verran, ja niille on hieman tukeakin.
• Windows VST:t on mahdollista saada toimimaan Festigen avulla.

Audio-ohjelmointikieliä

• Csound
• PureData
• SuperCollider

Kaupallisia ohjelmistoja

• Renoise on trackersofta MIDI, VST ja ReWire-tuella. Hyvät VST-instrumenttien ja efektien automaatiomahdollisuudet.
• Energy XT
• Harrison Mixbus
• Reaper on mahdollista saada toimimaan Winen päällä. Ohjelman kehittäjät ovat avoimia Linuxia kohtaan, ja foorumeilta löytyy muutama innokas Linux-reaperisti.
• Loomer valmistaa plugineja sekä softasyntikoita, jotka toimivat myös Linuxissa
• LinuxDSP-pluginit ovat suosittuja ja korkealaatuisia LV2- ja VST-plugineja.
• Pianoteq on fyysinen mallinnus pianosta. Ohjelma taitaa myös Rhodesin, Wurlizerin, Cembalon ja joitain perkussioita.

Musiikintekoon suunniteltuja jakelupaketteja

Musiikin teossa tarvitaan matalalatenssinen ydin sekä itse musiikkisovellukset. Ilman reaaliaikaydintä ongelmaksi muodostuvat helposti sekä xrunit että audio- ja midisignaalien tahdistaminen. Monesti näiden asioiden kohdilleen saaminen vie paljon aikaa ja energiaa, ja vaatii perehtymistä enemmän kuin ehkä kärsimättömällä taiteilijalla olisi kiinnostusta. Siksi on syntynyt joukko Linux-jakeluita, jotka pyrkivät tarjoamaan valmiin musiikintekoympäristön.

Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita.

• TangoStudio - Tangostudion voi vaihtoehtoisesti joko asentaa omaksi käyttöjärjestelmäkseen, tai lisätä pakettivaraston olemassaolevaan Ubuntu-asennukseen.
• Musix - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava.
• AV Linux - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. LXDE-työpöytä.
• KXStudio - Tämä ei ole erillinen käyttöjärjestelmä, vaan Ubuntun päälle asennettava pakettivalikoima. Kehittäjä on tehnyt muutamia todella kiinnostavia ohjelmia audiotyöaseman hallintaan.
• Fedora Audio Creation Special Interest Group ja Planet CCRMA -paketit Fedoralle.
• 64 Studio - musiikin tekoon ym. sopeutettu Debian-pohjainen jakelu. Aikoinaan paljon suosiota saanut ja viimeiseksi vakaaksi versioksi jäänyt 2.1 on pahasti vanhentunut. Kolmosversiota tehtiin vuosia, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Nelosversiosta ilmestyi beta-julkaisu, ja nimikin vaihtui: OpenDAW. Projekti vaikuttaa melko kuolleelta.

Aiheesta muualla

• wiki.linuxaudio.org – Linux audio -wiki. Pyrkii korvaamaan vanhentunutta Linux sound & midi -sivua.
• Linux Musicians wiki – Linux-muusikoiden wiki. Yksi ajantasaisimpia tietolähteitä tällä hetkellä
• Linux sound & midi – Vanhahko sivusto, joka listaa Linux-musiikkisovelluksia. Osa listatuista ohjelmaprojekteista on jo arkistokamaa, ja lopettanut toimintansa aikoja sitten.
• The Freesound Project – Ilmaisia, Creative Commons -lisensoituja sampleja.
• Free Firewire Audio Drivers – Firewire-äänikorttien ajurit. (Mitäs tämä linkki täällä tekee?)
• Short notices news linux audio