Ero sivun ”KDE” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎KDE Frameworks 5 -aika: lisätty KDE Frameworks 5.0:n julkaisupäivä)
Rivi 50: Rivi 50:


Huomattavaa on, että yhdessä KDE Applications -julkaisuissa julkaistavilla ohjelmilla on eroavia versionumeroita. Myöskin osa ohjelmista perustuu edelleen KDE-ohjelmistoalustan nelosversioon ja osa Frameworks 5:een. Osa ohjelmista perustuu vain Qt:hen eikä käytä kumpaakaan. Koska Frameworks-, Plasma- ja Applications-julkaisut ovat tällä tavalla erillisiä ja koska KDE ei enää tarkoita ohjelmistoa, käsite ''KDE 5'' on täysin mahdoton.
Huomattavaa on, että yhdessä KDE Applications -julkaisuissa julkaistavilla ohjelmilla on eroavia versionumeroita. Myöskin osa ohjelmista perustuu edelleen KDE-ohjelmistoalustan nelosversioon ja osa Frameworks 5:een. Osa ohjelmista perustuu vain Qt:hen eikä käytä kumpaakaan. Koska Frameworks-, Plasma- ja Applications-julkaisut ovat tällä tavalla erillisiä ja koska KDE ei enää tarkoita ohjelmistoa, käsite ''KDE 5'' on täysin mahdoton.
<gallery>
Kuva:Kubuntu 14.10 KDE Plasma 5.1.0 työpöytä.png|Kubuntu 14.10 oli ensimmäisiä Linux-jakeluita, jonka sai KDE Plasman 5. versiolla
</gallery>


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 21. tammikuuta 2015 kello 14.26

KDE

Käyttöliittymä Qt
Lisenssi GPL
Kotisivu kde.org
Konqi, KDE:n maskotti

KDE on avoimen lähdekoodin yhteisö, joka kehittää pääasiassa Linuxille sekä muille Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille, ohjelmistokokonaisuutta nimeltä KDE SC (KDE Software Compilation). Neljännen sukupolven (KDE SC 4.x) myötä KDE ohjelmistoalustan asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille ovat mahdollisia. KDE SC hyödyntää (nykyään Nokian omistaman) Trolltechin kehittämää Qt-kirjastoa/ohjelmistoalustaa. Qt ei alun perin ollut vapaa ohjelmisto, jonka takia GNOME-projekti aikoinaan aloitettiin, silloin vielä KDE-nimellä kulkevan työpöytäympäristön tilalle. Qt on ollut vapaata lähdekoodia sen jälkeen kun Trolltech kaksoislisenssoi sen.

KDE on nykyisin toisiksi suurin avoimen lähdekoodin yhteisö heti Linux kerneliä kehittävän yhteisön jälkeen. KDE koostuu tuhansista ohjelmoijista, graafikoista, käytettävyystutkijoista, kielenkääntäjistä sekä monista muista vapaaehtoisista ja palkatuista henkilöistä. KDE eV. on virallinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka keskittyy KDE SC:n kehittämiseen ja markkinointiin. Se tarjoaa myös KDE-kehittäjille rahaston erilaisiin tapahtumiin, joita KDE kehittäjät voivat anoa. Tarpeen tullen KDE eV. kustantaa KDE-kehittäjille matkustuksen ja asumisen eri maihin, joissa järjestetään KDE Summit, KDE Akademy tai erilaisia KDE-sovelluksien kehittäjätapaamisia.

Julkaisuhistoria

K Desktop Environment 1

14. lokakuuta 1996 Matthias Ettrich aloitti projektin ja ensimmäinen vakaa KDE-julkaisu julkaistiin 12.7.1998. KDE perustui tuolloin Qt:n ensimmäiseen versioon.

K Desktop Environment 2

KDE 2 julkaistiin alun perin 23.10.2000 ja se perustui Qt 2 -versioon. Tuolloin uutta oli muun muassa Konqueror-selain, josta tuli KDE:n oletusselain.

K Desktop Environment 3

Aloittelijan opas KDE 3:n käyttöön löytyy artikkelista KDE 3 tutuksi.

KDE 3 -versio julkaistiin alun perin 3.4.2002 ja se perustui Qt 3 -versioon. KDE eV.:n lopetettua KDE 3-sarjan kehittämisen, Trinity Desktop Environment-projekti on jatkanut sitä.

  • KDE 3.5.6 -työpöytä

    KDE 3.5.6 -työpöytä

KDE Software Compilation 4

Aloittelijan opas KDE 4:n käyttöön löytyy artikkelista KDE 4 tutuksi.

KDE SC 4 julkaistiin alun perin 11.1.2008 ja se perustui Qt 4 -versioon. Suurin osa jakeluista tarjoaa vielä KDE SC 4 -version vaikka viides versio työpöytäympäristöstä on jo julkaistu.

  • Kuvakaappaus KDE 4.0 -työpöydästä Fedora 9:ssä

    Kuvakaappaus KDE 4.0 -työpöydästä Fedora 9:ssä

  • KDE 4.5.0 -työpöytä oletusasetuksilla ja muutamalla sovelmalla

    KDE 4.5.0 -työpöytä oletusasetuksilla ja muutamalla sovelmalla

  • Nelosversion myötä KDE-sovellukset toimivat myös Windowsilla

    Nelosversion myötä KDE-sovellukset toimivat myös Windowsilla

KDE Frameworks 5 -aika

Qt 5:n myötä KDE-kehittäjät alkoivat kehittää kirjastoistaan (kdelibs) Qt 5 -versioita. Samalla kirjastot päätettiin modularisoida, ja niiden kokonaisuutta alettiin kutsua nimellä KDE Frameworks 5. Ensimmäinen versio (5.0) kirjastoista julkaistiin 7. heinäkuuta 2014.

KDE Frameworks 5:n myötä KDE Software Collection (lyhennettynä SC) lakkasi olemasta. Jo aiemmin SC oli koostunut ohjelmistoalustasta (platform), Plasma-työtiloista (Plasma workspaces) ja sovelluksista (applications). Nämä kolme erosivat täysin erillisiksi julkaisuiksi, jotka ovat seuraavat:

  • KDE Frameworks sisältää KDE:n yhteiset kirjastot
  • KDE Plasma on KDE:n kehittämä työpöytä
  • KDE Applications sisältää joukon KDE:n kehittämiä ohjelmia, jotka julkaistaan samaan aikaan

Huomattavaa on, että yhdessä KDE Applications -julkaisuissa julkaistavilla ohjelmilla on eroavia versionumeroita. Myöskin osa ohjelmista perustuu edelleen KDE-ohjelmistoalustan nelosversioon ja osa Frameworks 5:een. Osa ohjelmista perustuu vain Qt:hen eikä käytä kumpaakaan. Koska Frameworks-, Plasma- ja Applications-julkaisut ovat tällä tavalla erillisiä ja koska KDE ei enää tarkoita ohjelmistoa, käsite KDE 5 on täysin mahdoton.

  • Kubuntu 14.10 oli ensimmäisiä Linux-jakeluita, jonka sai KDE Plasman 5. versiolla

    Kubuntu 14.10 oli ensimmäisiä Linux-jakeluita, jonka sai KDE Plasman 5. versiolla

Katso myös

Aiheesta muualla

v • k • m
 Työpöytäympäristöihin liittyvät artikkelit
Työpöytäympäristöjä Cinnamon | Enlightenment | GNOME | Plasma | LXDE | LXQt | MATE | Mutiny | Unity | ROX | Trinity Desktop Environment | Xfce
Ikkunointipalvelimia Mir | X.org | XFree86
Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=KDE&oldid=41542”