Komentotulkki

Komentotulkki on ensisijainen Unixin käyttöliittymä. Mikäli käytössä on graafinen käyttöliittymä, komentotulkkia eli komentoriviä käytetään pääteikkunassa.

Unix-tyyppisille järjestelmille on saatavilla laaja valikoima erilaisia komentotulkkeja. Ylivoimaisesti suosituin komentulkki Linux-jakeluissa on monipuolisesti muokattava ja tavallisimmat ominaisuudet tarjoava bash, joka myös on oletuskomentotulkkina suurimmassa osassa jakeluita.

Monet järjestelmän asetustiedostot ovat itse asiassa komentotulkilla tulkittavia skriptejä (katso bash-skriptaus). Näiden ensimmäisellä rivillä kerrotaan yleensä millä tulkilla ne on tulkittava ja tulkiksi määritellään yleensä /bin/sh, jonka on oltava olemassa. Usein /bin/sh on jokin muu tulkki kuin aito sh, mutta näin käynnistettynä useimmat komentotulkit (ainakin ash, bash, dask, ksh ja zsh) yrittävät toimia yhteensopivasti aidon sh:n kanssa.

Komentotulkin ominaisuuksia

Nykyaikaisen komentotulkin ominaisuuksiin kuuluu mm.

• Aliakset, skriptit ja funktiot, joilla voi kirjoittaa usein tarvittavan toiminnallisuuden helposti ulottuville.
• Komentohistoria: aikaisemmin annettuja komentoja voi selata ja niihin suorittaa hakuja. Komentohistorian koko voidaan määrittää, samoin kuin vaikkapa se, halutaanko identtisten komentojen tallentuvan monta kertaa peräkkäin komentohistoriaan.
• Sanatäydennys: TAB-näppäintä painamalla tulkki kirjoittaa loput tiedostonimestä, komennon nimestä tms. tai esittää mahdolliset (tai todennäköisimmät, joitakin valintoja rajataan joskus oletuksena pois) valinnat. Osa komentotulkeista tukee myös mm. tavallisimpien komentojen valitsinten täydennystä, väärin kirjoitetun täydennettävän merkkijonon "oikolukua", täydennyksen aloittamista myös merkkijonon loppupäästä sekä täydennysvaihtoehtojen esittämistä nuolinäppäimillä navigoitavassa valikossa.
• Ehtolauseet ja muu logiikka (if, while yms.).
• Putkitus, syötteen ja tulosteen ohjaus.

Katso myös Komentorivivinkkejä, Bash-skriptaus, Komentorivin perusteet yms.

Komentotulkkeja

• sh eli Bourne shell oli Unixin alkuperäinen komentotulkki ja sillä nimellä kutsutaan yleensä komentotulkkia skripteistä, jollei kaivata minkään tietyn komentotulkin erityispiirteitä.
• ash tai sen pohjalta kehitetty dash on usein käytössä pelkistetymmissä ympäristöissä, kuten asennuksen, järjestelmän käynnistyksen tai virheenkorjauksen yhteydessä. Mm. Ubuntussa /bin/sh on symlinkattu dashiin.
• bash on GNU-projektin kehittynyt sh-muunnos, Linux-maailman ylivoimaisesti käytetyin komentotulkki.
• ksh – kehittynyt sh:n muunnos, etenkin skriptitulkin ominaisuuksia korostava komentotulkki, vapaa ksh:n korvaajaksi kehitetty komentotulkki on pdksh.
• tcsh, csh:n edelleenkehitetty versio oli pitkään interaktiivisessa käytössä edistyneempi kuin sh ja on siksi käyttäjien oletuskomentotulkkina monessa Unix-järjestelmässä. Toimintojen määrä on suurin piirtein sama kuin bashissa. Tcsh:n ja csh:n erityispiirteenä on C-ohjelmointikieltä jäljittelevä syntaksi, joka tulee esille erityisesti skriptauksessa.
• zsh on melko suosittu sh-johdannainen komentotulkki, joka tarjoaa laajaa toimintovalikoimaa sekä laajennettavuutta.

Erikoisia, vähemmän tunnettuja komentotulkkeja on

• advsh – seikkailupeleistä inspiraationsa saanut komentotulkki
• es – paranneltu versio rc-komentotulkista
• fish – uusi, aloittelijaystävällisyyteen keskittyvä, runsaasti ajonaikaista ohjeistusta sisältävä komentotulkki.
• psh – syntaksiltaan Perliä jäljittelevä komentulkki
• rc – bashiin pohjautuva, mutta syntaksiltaan paranneltu komentulkki

Käyttäjä voi vaihtaa kirjautuessa avattavaa komentotulkkia komennolla chsh. Vähintään root-tunnuksella kannattaa säilyttää jokin turvalliseksi ja toimivaksi todettu komentotulkki. Eri komentotulkkeja voi kokeilla tai käyttää väliaikaisesti antamalla niiden nimi tavallisena komentona.