Multimediatietokone

Sivu on työn alla. Täydennä tätä jos sinulla on kokemusta multimediatietokoneen rakentelusta!

Markkinoilla on useita edullisia tallentavia digibokseja, joilla voi myös katsella videotiedostoja ja kuunnella esimerkiksi mp3-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua.

Markkinoilla on myös kehittyneempiä multimediatoistimia, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu digi-TV:n katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi:

KiSS 1600 HD Media Player (Linux-pohjainen)
Divico Tvix-sarja

Linux-pohjainen multimediatietokone

Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit:

katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin
katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä
katsella mitä tahansa videotiedostoja ja hallita elokuvakokoelmaasi
katsella esimerkiksi YouTubea tai Yle Areenan lähetyksiä suoraan "telkkarista"
katsella mitä tahansa kuvatiedostoja ja hallita digikuvakokoelmaasi
kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen
selata nettiä, lukea sähköpostia ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi.
Olisi myös näppärää jos voi samaa aina päällä olevaa kodin mediakeskusta käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena.

Multimediaohjelmistojen arviointia

Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka Multimedia.

Nimenomaan kaukosäätimellä ohjattaviksi tarkoitettuja kaiken kattavia multimediaohjelmistoja ovat:

MythTV [1] on laajimmin käytössä
GeeXboX on multimediatietokoneessa toimimaan tarkoitettu live-cd-pohjainen jakelu
- edut: pieni CD (8 MB!), ohjelma latautuu kokonaan muistiin eikä käynnistyksen jälkeen tarvitse enää CD:tä (toki sen voi asentaa myös kiintolevylle), soitin perustuu mplayer:iin joten voi soittaa melkein mitä tahansa mediatiedostoja, graafinen ja helppo valikkopohjainen käyttöliittymä
- haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
Entertainer (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
- edut: elegantti tekninen pohja (gstreamer+python+clutter) ja kaunis käyttöliittymä
- haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
Fluendon Elisa
- edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
- haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tietoa onko se edes suunnittelilla
Freevo
LinuxMCE
- edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
- haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
VDR, joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen

Pohdintaa laitteesta

Luonnollisesti laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nahoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteella voisi esim. kuunnella musiikkia ilman että TV/päänäyttö on päällä, pitäisi laitteen etupaneelissa olla VCD-näyttö, josta näkee mm. soivan kappaleen nimen (ja musiikkiohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan kaukosäätimellä). Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen olla 100 % Linux-yhteensopiva. Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI tai HDMI. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot.