Debian GNU/Linux
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista Linux-jakeluista, ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.
Yleistä
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on Linux, sen tarvitsemat työkalut on luotu GNU-hankkeessa (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston linjauksia. Varsinaisen jakelun (main) täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11:tä erilaista laitteistoympäristöä.
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15 romppua (tai 2 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty Apt-työkalu (Advanced Package Tool), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (stable), testattava (testing) ja epävakaa (unstable). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.
Osa kaikkein uusimmista Debian-paketeista sisältyy niin sanottuun neljänteen, kokeiluluontoiseen jakeluversioon nimeltä experimental. Hieman vakaamman vaihtoehdon yksittäisiä uudehkoja ohjelmistoja kaipaaville tarjonnevat epäviralliset takaisinsovitukset (backports), jotka on kopioitu Debianin testattavasta tai epävakaasta versiosta mutta sovitettu toimimaan kulloisessakin vakaassa versiossa.
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa versio on 3.1 ja nimeltään Sarge; se julkaistiin 6. kesäkuuta 2005. Nykyinen testattava versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään Etch. Epävakaan Debianin nimenä puolestaan pysyy aina Sid. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja Toy Story -elokuvasta. Katso tarkemmin Debianin FAQ:sta.
Suomalaiset Debian-käyttäjät
Keskustelupaikkoja:
- IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa The Open and Free Technology Community)
- Suomenkielinen postituslista: debian-fi@lists.fishpool.fi
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön kunniamaininnalla Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.
Debianiin osallistuminen
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.
Debianin suomentaminen
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten Gnomen ja KDE:n käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on Debianin suomisivut. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla sähköpostilistalla.
Debian-linkkejä
Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita
- AGNULA/DeMuDi ([1]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
- KNOPPIX ([2]) – tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
- MEPIS ([3] – suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
- Ubuntu ([4]) – "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.