Debian GNU/Linux
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista Linux-jakeluista; sitä tehdään Debian-yhteisössä yli tuhannen vapaaehtoisen voimin. Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, siten kuin ne ovat määritelty Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeistossa.
Yleistä
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin toimesta. Murdock valitsi nimeksi Debianin oman ja vaimonsa nimien mukaan (Debra & Ian). Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus. Vahvimpia puolia Debianissa on sen suuri pakettivalikoima: projekti itsessään on tuottanut ja ylläpitää yli 15490 eri pakettia (15 romppua tai 2 DVD:tä) monille eri mikroprosessoriarkkitehtuureille. Suuren pakettimäärän hallintaan on kehitetty apt eli Advanced Package Tool. Debian on pohjana monelle muulle Linux-jakelulle.
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa, testattava, ja epävakaa. Debianin suunnattoman pakettivalikoiman, laajan tuen ja suurten vakausvaatimusten vuoksi uusia vakaita versioita tulee erittäin harvoin. Testattava-versiota, josta aikanaan tulee uusi "vakaa" versio, pidetään yleensä hyvin toimivana ja luotettavana. Sen käyttö saattaa aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin, koska sen tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat ensin epävakaaseen jakeluun ja sieltä vähintään kahden viikon viiveellä testattavaan jakeluun. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät testatessaan uusia paketteja, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja (jotka Debianin erittäin tiukoista vaatimuksista johtuen monesti löytyvät muiden jakeluiden vakaista julkaisuista).
Osa kaikkein uusimmista (epävirallisista) Debian-paketeista löytyy ns. neljännestä jakeluversiosta nimeltä experimental.
Debianin versioilla on paitsi versionumerot, myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämän hetkinen vakaa versio 3.1 on nimeltään Sarge, joka julkaistiin 6. kesäkuuta 2005. Testattava versio, eli seuraava vakaa versio, on taas Etch. Epävakaan Debianin nimenä sen sijaan pysyy aina Sid. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja Toy Story -elokuvasta. Katso tarkemmin Debianin FAQ:sta.
Suomalaiset Debian-käyttäjät
Debianin käyttäjille tai siitä kiinnostuneille on oma IRC-kanavansa Freenode-verkossa: #debian-fi. Lisäksi löytyy suomenkielinen postituslista debian-fi@lists.fishpool.fi.
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista palkitsi FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) Suomen Debian-yhteisön kunniamaininnalla Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.
Debianin kääntäminen
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten Gnomen ja KDE:n käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on Debianin suomisivut. Debian tarvitsee käännösapua esim. Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään, tai ottaa asia esille käännösasioille tarkoitetulla sähköpostilistalla.
Debian-linkkejä
Tunnetuimpia jakeluita joille Debian on pohjana
- AGNULA/DeMuDi ([1]) - ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu
- KNOPPIX ([2]) - Tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
- MEPIS ([3] - Suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisällyttää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
- Ubuntu ([4]) - "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin olevan molemmille jakeluille hyödyllistä. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisällyttää Debianiin verrattuna joitain, rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.