Palvelinohjelma xinetd:n avulla

Tee oma verkkopalvelu Linuxissa

Linuxissa on hyvin helppoa ohjata mikä tahansa normaali näppäimistöä lukeva ja näytölle tulostava ohjelma toimimaan verkkopalveluna. Tässä esimerkkinä käytetään bc-ohjelmaa, joka on yksinkertainen laskin.

bc-ohjelma

bc on yksinkertainen laskin. Voit käynnistää sen ilman optioita pelkällä bc-komennolla. Kirjoittamalla 1+2 ja painamalla enter pitäisi tulla tulokseksi 3. Lopettaa voit painamalla Ctrl-D.

bc on siis samanlainen ohjelma kuin konsoliohjelmat yleensäkin: se lukee syötettä rivi kerrallaan, vastaa komentoihin ja lopettaa kun syöte loppuu. Syötteen voit ottaa esimerkiksi putkesta: kokeile sanoa

echo "1+2" | bc

Miten se saadaan verkkoon?

Tiedostossa /etc/services on lueteltu palveluiden nimiä ja niitä vastaavia TCP- ja UDP-portteja. Sieltä pitäisi löytyä esimerkiksi seuraavia rivejä:

ssh           22/tcp                    # SSH Remote Login Protocol
telnet        23/tcp
http          80/tcp       www www-http # WorldWideWeb HTTP

Ylläoleva ei suinkaan tarkoita, että koneessasi olisi ssh-palvelin, telnet-palvelin ja http-palvelin. Palvelut vain on valmiiksi nimetty, niin että voit vaikkapa sanoa "telnet www.flug.fi http" eikä "telnet www.flug.fi 80". Lisätään ensiksi tänne oma palvelumme, vaikkapa porttinumeroon 2008, tekemällä mallin mukaan uusi rivi:

remote-bc 2008/tcp # Etäkäytettävä laskin

Seuraavaksi siirry hakemistoon /etc/xinetd.d/ ja tee sinne tiedosto nimeltä remote-bc ja tiedoston sisällöksi seuraavaa:

# Tälla voipi laskea 1+2 etana! Jee!
service remote-bc
{
        socket_type     = stream
        wait            = no
        user            = nobody
        server          = /usr/bin/bc
        server_args     = --interactive -q
        disable         = no
}

Yllä server- ja server_args -määrittelyt tarkoittavat, että ajetaan komento /usr/bin/bc --interactive -q . --interactive käskee bc-ohjelmaa olettamaan että syöte tulee "normaalisti", vaikka se todellisuudessa tuleekin verkosta; -q tarkoittaa "quiet" eli alkuteksti jätetään pois. user -määrittely kertoo minkä käyttäjän oikeuksilla ohjelma ajetaan, ja turvallisuussyistä on tärkeää että annetaan mahdollisimman vähän oikeuksia omaava käyttäjä. socket_type -määrittelyn pitää olla ylläoleva stream, ja disable-määrittelyn tietenkin "no". wait kertoo että uuden yhteydenoton tullessa ei odoteta vanhan loppumista: siis useampi käyttäjä voi ajaa bc-ohjelmaa samaan aikaan.

Nyt kaiken pitäisi olla valmista. Uudelleenkäynnistä xinetd sanomalla
/etc/rc.d/init.d/xinetd restart
tai Debian-pohjaisissa järjestelmissä
/etc/init.d/xinetd restart
ja testaa sanomalla
telnet localhost 2008
Lopettaa voit nytkin Ctrl-D -näppäilyllä.

Palomuuriin reikä

Yllä otettiin telnet -yhteys localhostiin, ts. ei oikeasti minnekään vaan kierrätettiin verkkoyhteys omalle koneelle. Muualta voi yhteyden ottaa, jos palomuuri ei estä sitä. Palomuurin konfigurointia tämä ohje ei käsittele enempää, mutta esimerkiksi ipchains-muurille käsky
ipchains -A input -s 1.2.3.0/255.255.255.0 -d 0/0 2008 -p tcp -y -j ACCEPT
avaa aliverkkoon 1.2.3.* portin 2008.
Iptablesille ohjeet löytyvät artikkelista iptables.

Lisätietoa?

Verkkopalvelujen virittäminen voi toki olla paljon monimutkaisempaakin, tässä esitettiin vain yksinkertainen perustapaus. Lisätietoa saat komennoilla man xinetd ja man xinetd.conf, joskin ohjeet ovat melko kryptisiä. Hyvää yleisesitystä aiheesta "Miten Internet toimii" ei tämän kirjoittaja tunne.

telnet-komento skripteissä

Telnet-yhteyden muodostuminen voi kestää hetken. Siksi yleensä kannattaa sanoa esimerkiksi
(usleep 100 ; echo "1+2" ; usleep 100) | telnet localhost 2008 > tulos.txt
jolloin ensin odotetaan 100 millisekuntia, sitten lähetetään komento, ja sitten odotetaan toiset 100 millisekuntia jotta vastaus ehtii tulla.

Tällä tavalla voi tarvittaessa vaikkapa selvittää levytilan käytön tms. aina halutessaan, eikä tarvitse kirjautua koneelle ssh-yhteydellä, kunhan vain tekee sopivan ohjelman joka tulostaa halutut tiedot. Myös omia verkko-ohjelmia on helppo kokeilla tällaisella testiserverillä.