Digitaalinen äänitystyöasema

Linux.fista
Versio hetkellä 7. syyskuuta 2012 kello 23.28 – tehnyt Heikkiket (keskustelu | muokkaukset) (Lisätty maininta "Musiikinteko Linuxilla" -artikkelista)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Digitaalinen äänitystyöasema

Nykyaikaisesta tietokoneesta on mahdollista tehdä digitaalinen äänitystyöasema, eikä Linux ole tässä suhteessa poikkeus. Alla on (toki puutteellinen) listaus musiikkiohjelmistoista, joita Linuxille on tarjolla. Uutta, parempaa johdatusartikkelia on alettu kirjoittamaan. Se on nimeltään Musiikinteko Linuxilla.

Sovelluksia

Perussovelluksia

  • JACK - äänipalvelin sekä taustapalvelu
  • Qjackctl - graafinen hallintaohjelma JACK-äänipalvelimelle

Työasemasovelluksia

  • Ardour - digitaalinen moniraituri.
  • Rosegarden on MIDI-sekvensseri ja -muokkain.
  • Qtractor - MIDI-sekvensseri ja -muokkain. Tukee laajasti plugineja, ja myös audionauhoitus on mahdollista.
  • LMMS - Linux Multimedia Studio, FL Studio -klooni.

Äänieditoreita

Efektisovelluksia

Äänen analysointi

Syntetisaattoreita

Samplereita

LinuxSamper Specimen Petri-foo

Looppereita

Sooperlooper - tunnettu liveloopperi. Soveltuu niin kitaran looppaamiseen kuin samplejen soittoonkin Giada - Tuore, samplepohjainen liveloopperi. Myös nauhoittaminen onnistuu. Kluppe - vanhemman polven liveloopperi, mutta tarjoaa joitakin kiinnostavia ominaisuuksia

Sekvenssereitä

Nuotinnusohjelmia

Trakkereita

Tracker on ohjelma, jonka avulla pystytään tekemään digitaalista musiikkia. Se pystyy käsittelemään 32 yhtäaikaista kanavaa ja 31 eri ääninäytettä.

  • Soundtrackerin käyttöliittymä seuraa MS-DOSissa käytetyn FastTracker II:sen ja Amigan ProTrackerin jalanjälkiä.
  • CheeseTracker - Impulse Tracker -tyylinen ohjelma.
  • SchismTracker on uudelleentoteutus kuuluisesta MS-DOSin Impulse Trackerista. Toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä.
  • Buzztard

DJ-työkaluja

Masterointiohjelmia

  • JAMin - (kehnotasoinen) masterointisovellus
  • Gcdmaster - valmiin ääni-cd:n masterointi ja polttaminen

Plugineja

  • LADSPA on se perinteinen plugin-arkkitehtuuri
  • DSSI on tarkoitettu instrumenttipluginien tekoon
  • LV2 on käytännössä korvannut edellämainitut niin instrumenttien kuin efektipluginienkin osalta.
  • Linux VST-plugineja on jonkin verran, ja niille on hieman tukeakin.
  • Windows VST:t on mahdollista saada toimimaan Festigen avulla.

Audio-ohjelmointikieliä

Kaupallisia ohjelmistoja

  • Renoise on trackersofta MIDI-, VST- ja ReWire-tuella. Hyvät VST-instrumenttien ja efektien automaatiomahdollisuudet.
  • Energy XT – Audio- ja midisekvensseri.
  • Harrison Mixbus on Ardourin päälle kehitetty äänitysohjelma, jossa on Harrisonin miksauspöydistä tutut analogi-EQ-mallinnokset.
  • Reaper on mahdollista saada toimimaan Winen päällä. Ohjelman kehittäjät ovat avoimia Linuxia kohtaan, ja foorumeilta löytyy muutama innokas Linux-reaperisti.
  • Bitwig Studio beta-vaiheessa oleva Ableton Live -tyylinen softa OS X:lle, Windowsille ja Linuxille.
  • Loomer valmistaa plugineja sekä softasyntikoita, jotka toimivat myös Linuxissa
  • LinuxDSP-pluginit ovat suosittuja ja korkealaatuisia LV2- ja VST-plugineja.
  • Pianoteq on fyysinen mallinnus pianosta. Ohjelma taitaa myös Rhodesin, Wurlizerin, Cembalon ja joitain perkussioita.

Musiikintekoon suunniteltuja jakelupaketteja

Musiikin teossa tarvitaan matalalatenssinen ydin sekä itse musiikkisovellukset. Ilman reaaliaikaydintä ongelmaksi muodostuvat helposti sekä xrunit että audio- ja midisignaalien tahdistaminen. Monesti näiden asioiden kohdilleen saaminen vie paljon aikaa ja energiaa, ja vaatii perehtymistä enemmän kuin ehkä kärsimättömällä taiteilijalla olisi kiinnostusta. Siksi on syntynyt joukko Linux-jakeluita, jotka pyrkivät tarjoamaan valmiin musiikintekoympäristön.

Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Listan linkit on viimeksi käyty läpi heinäkuussa 2012.

  • AV Linux - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. LXDE-työpöytä. Kehitys päättyi Elokuussa 2012 julkaistuun versioon 6.0. Tietoturvapäivityksiä luvattiin vuodeksi eteenpäin.
  • TangoStudio - Tangostudion voi vaihtoehtoisesti joko asentaa omaksi käyttöjärjestelmäkseen, tai lisätä pakettivaraston olemassaolevaan Ubuntu-asennukseen.
  • Musix - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli hieman vanhentunut jo.
  • KXStudio - Tämä ei ole erillinen käyttöjärjestelmä, vaan Ubuntun päälle asennettava pakettivalikoima. Kehittäjä on tehnyt muutamia todella kiinnostavia ohjelmia audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2012, ja se asennetaan Ubuntu 12.04:n päälle.
  • Fedora Audio Creation Special Interest Group ja Planet CCRMA -paketit Fedoralle. Viimeisimmät merkinnät keväältä 2012. Fedoraan pohjautuvaa audiojärjestelmää koostetaan osana Google summer of codea.
  • 64 Studio - musiikin tekoon ym. sopeutettu Debian-pohjainen jakelu. Aikoinaan paljon suosiota saanut ja viimeiseksi vakaaksi versioksi jäänyt 2.1 on pahasti vanhentunut. Kolmosversiota tehtiin vuosia, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Nelosversiosta ilmestyi beta-julkaisu, ja nimikin vaihtui: OpenDAW. Projekti vaikuttaa melko kuolleelta.

Ajantasaisin listaus löytynee Linux Audio -wikistä.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Digitaalinen_äänitystyöasema&oldid=36229”