startx
startx on komento, jolla tavallisena käyttäjänä voi käynnistää X-palvelimen. Näin voidaan joko välttää graafisen kirjautumisohjelman käynnistäminen tai luoda uusi istunto automaattisesti käynnistyvän (tai käynnistyvien) rinnalle.
Itse asiassa startx on skripti (katso bash-skriptaus), joka (muutamien järjestelyiden lisäksi) parsii komentorivin ja kutsuu ohjelmaa xinit sopivilla parametreillä. Startx-skripti ja etenkin xinitin käynnistämät X:n alustusskriptit ovat monimutkaisia ja eroavat jakelusta toiseen, tässä kuitenkin pääpiirteet:
Startx käyttää kahta parametrijoukkoa, jälkimmäinen välitetään X-palvelimelle, edellinen koskee X:n ohella käynnistettäviä ohjelmia. Nämä kaksi erotetaan kahdella tavuviivalla ("--"). Jommankumman tai molemmat voi jättää pois.
X-palvelinta koskevat parametrit[muokkaa]
Oletuksena startx käynnistää X-palvelimen X:n "näytölle" (englanniksi display) :0 ja ensimmäiselle vapaalle virtuaalikonsolille, joka yleensä on vt7. Jos käytössä on graafinen kirjautumisohjelma, on :0-display luultavasti jo sen käytössä, joten startx-komento on tässä tilanteessa esimerkiksi
startx -- :1
Jos lisäksi halutaan määrittää virtuaalikonsoli sekä estää palvelinta kuuntelemasta verkkoa, olisi komento muotoa
startx -- :1 vt8 -nolisten tcp
Viimeksi mainittu on tosin useimmissa jakeluissa turhaa, sillä verkon kuuntelu on tyypillisesti oletuksena pois päältä käytettäessä xinitiä X:n käynnistämiseen. Lisäksi useimmat palomuurit on muutenkin asetettu estämään tämänkaltaiset verkosta tulevat pyynnöt.
Erikoistilanteita varten löytyy joukko muita valitsimia, katso esimerkiksi man-sivua Xserver(1). Jos ensimmäinen parametri alkaa /:llä, se tulkitaan komennoksi, jolla X-palvelin käynnistetään, ja loput komentorivistä tämän komennon parametreiksi. X-palvelimen oletusasetuksia voi myös muuttaa luomalla tiedosto ~/.xserverrc ja määrittelemällä siihen X:n käynnistävän oletuskomentorivin.
Ajettavia ohjelmia koskevat parametrit[muokkaa]
Jollei startx-komennossa määritellä käynnistettäviä ohjelmia, oletuksena käynnistetään tiedostossa ~/.xinitrc tai ~/.Xclients määritellyt ohjelmat, järjestelmän oletusistunto (tiedoston /etc/X11/xinit/xinitrc ja sen kutsumien skriptien määrittelemänä) tai päätemulaattori xterm. Järjestelmän oletusistunto voi olla explisiitisti määritelty esimerkiksi asetustiedostossa /etc/sysconfig/desktop tai linkkinä /etc/alternatives/x-session-manager (näin on usein jos jokin työpöytäympäristö asennettuna) tai järjestelmä kokeilee muutamia vaihtoehtoja, kunnes löytää toimivan. Riippuen asetuksista oletusistunnon saa vaihdettua myös luomalla tiedoston ~/.xsession ja määrittelemällä siihen käynnistettävät ohjelmat.
Käynnistettäviä ohjelmia voi määritellä joko istunnon nimellä (usein vaihtoehtoina ovat asennetut työpöytäympäristöt sekä "failsafe") tai muut ohjelmat käynnistävän komennon koko polulla, esimerkiksi startx /usr/bin/fvwm (jossa fvwm on ikkunointiohjelma, jonka asetustiedostossa määritellään muut käynnistettävät ohjelmat) tai $HOME/.xsession, jos haluttu istunto on määritelty tässä tiedostossa. Komennolle voi antaa parametrejä.
Kolmas mahdollisuus on määritellä pelkästään ohjelmalle xterm annettavat parametrit ja käynnistää loput istunnosta (ikkunamanageri mukaanlukien) xtermistä käsin.
Esimerkkejä[muokkaa]
Käynnistä järjestelmän määrittelemä vikasietoistunto, yleensä pelkkä xterm, DISPLAY-määritteellä :0 ja oletuksen mukaiselle virtuaalikonsolille:
startx failsafe
Käynnistä tiedostossa ~/.xsession2 määritelty istunto:
startx $HOME/.xsession2
Käynnistä järjestelmän oletusistunto toisen istunnon oheen:
startx -- :1 vt8
Käynnistä vastaavasti ikkunointiohjelma fvwm:
startx /usr/bin/fvwm -- :1 vt8
Käynnistä GNOME (gnome-session) toisella koneella ssh:n kautta koneelta, jossa melkein vain ssh ja X-palvelin:
startx /usr/bin/ssh tunnus@toinenkone gnome-session