Bash
| GNU Bash | |
|---|---|
 | |
| Käyttöliittymä | teksti |
| Lisenssi | GPLv3+ |
| Kotisivu | gnu.org/software/bash |
Bash eli Bourne again shell on useimpien Linux-jakeluiden oletuskomentotulkki. Se toimii yleensä sh:n lailla, POSIX-standardia noudattaen, mutta sisältää suuren määrän laajennoksia, osa ksh:stä ja csh:stä lainattuja.
Bash osaa näyttää ohjeen sisäisille komennoilleen komennolla help
Seuraava Bash-skripti tietää käyttäjänimesi ja kysyy mitä kuuluu.
#!/bin/bash
echo "Hei, $(whoami), mitä kuuluu?"
Käyttäytymisen muokkaaminen[muokkaa]
Bashin käyttäytymistä ja komentokehotteen ulkoasua on mahdollista muokata hyvinkin monipuolisesti. Edellisessä pitää muistaa, että komentotulkkia käyttävät ohjelmat voivat olla hyvinkin tarkkoja siitä, miten tulkki käyttäytyy, eli asetusten pitää koskea vain interaktiivisesti käynnistettyjä tulkkeja.
Riippuen valitsimista tai siitä nimestä, jolla bash käynnistyy se toimii normaalisti, yrittäen seurata historiallista sh:n käyttäytymistä (sh), POSIX-standardia (--posix) tai rajoittaen käyttäjän vapautta (rbash, --restricted). Käytös riippuu myös mm. siitä käynnistetäänkö se interaktiivisesti – sekä valitsimista ja asetustiedostoissa tai komentorivillä annetuista lisäohjeista.
Bashin ulkoasusta on oma artikkelinsa, jossa ohjeet komentokehotteen ulkoasun muokkaamisesta. Samaten bash-skriptien kirjoittamisesta on oma artikkelinsa.
Komentorivin tabulaattoritäydennys toimii yleensä vain komennoille, hakemistoille, tiedostoille, käyttäjätunnuksille ja ympäristömuuttujille. Ajamalla bashissa /etc/bash_completion täydennys saadaan käyttämään hyväkseen tietoa eri komennoista, jolloin täydennys toimii myös valitsimille, koneennimille yms. Rivi löytynee valmiiksi käyttäjän tai järjestelmän asetustiedostossa (~/.bashrc tai /etc/bash.bashrc). Jos rivin alussa on "#", se aktivoidaan poistamalla kyseinen merkki. Rivin alussa oleva piste tai "source"-sana on oleellinen: muuten skripti ajetaan omana ohjelmanaan, joka ei vaikuta käytettävään komentotulkkiin.
Asetustiedostot[muokkaa]
Bash noudattaa periaatteessa perinteistä kaavaa, jossa sisäänkirjuduttaessa käynnistetty komentotulkki lukee tiedostot /etc/profile ja ~/.profile (.bash_profile tai .bash_login, jos jompikumpi on olemassa), interaktiivinen muu tulkki tiedostot /etc/bash.bashrc ja ~/.bashrc ja ei-interaktiivinen muu tulkki ympäristömuuttujassa BASH_ENV määritellyn tiedoston. Interaktiivisuus ja sisäänkirjautuminen todetaan valitsimien ja STDINin perusteella. Tätä sekoittaa se, että useimmissa jakeluissa tiedostot kutsuvat toinen toisiaan ja työnjako toteutetaan ehtolauseiden avulla (alkuperäinen syy työnjaolle oli resurssien säästö: ei tarvinnut lukea ja ajaa turhaa): if [ -n "$BASH_VERSION" ]; then ...
Käynnistettynä nimellä sh bash käyttää tiedostoja /etc/profile, ~/.profile ja ympäristömuuttujassa ENV määrättyä tiedostoa.
Usein osa asetuksista tehdään eri tiedostoissa, joita varsinainen asetustiedosto lukee tarpeen mukaan, esimerkiksi .bash_aliases