Ero sivun ”Digitaalinen äänitystyöasema” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Musiikintekoon suunniteltuja jakelupaketteja: päivitetty pakettien tietoja)
(→‎Musiikintekoon suunniteltuja jakelupaketteja: Lisätty maininta Jackaudio.orgin listauksesta. Tarkistettu distrojen kuolleisuusaste.)
Rivi 112: Rivi 112:
Musiikin teossa tarvitaan matalalatenssinen [[ydin]] sekä itse musiikkisovellukset. Ilman [[reaaliaikaydin]]tä ongelmaksi muodostuvat helposti sekä <tt>xrunit</tt> että audio- ja midisignaalien tahdistaminen. Monesti näiden asioiden kohdilleen saaminen vie paljon aikaa ja energiaa, ja vaatii perehtymistä enemmän kuin ehkä kärsimättömällä taiteilijalla olisi kiinnostusta. Siksi on syntynyt joukko Linux-jakeluita, jotka pyrkivät tarjoamaan valmiin musiikintekoympäristön.
Musiikin teossa tarvitaan matalalatenssinen [[ydin]] sekä itse musiikkisovellukset. Ilman [[reaaliaikaydin]]tä ongelmaksi muodostuvat helposti sekä <tt>xrunit</tt> että audio- ja midisignaalien tahdistaminen. Monesti näiden asioiden kohdilleen saaminen vie paljon aikaa ja energiaa, ja vaatii perehtymistä enemmän kuin ehkä kärsimättömällä taiteilijalla olisi kiinnostusta. Siksi on syntynyt joukko Linux-jakeluita, jotka pyrkivät tarjoamaan valmiin musiikintekoympäristön.


Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita.
Parhaita lähteitä tässä asiassa lienee Jack-projektin kotisivu, jonne Paul Davis on pyrkinyt keräämään ajantaisisimman saatavilla olevan informaation Jackin konfiguroimisesta. [http://jackaudio.org/linux_rt_config Siellä mainitaan] parhaiten toimiviksi järjestelmiksi [http://www.64studio.com/ 64 Studio] ja [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux]. Tähän tietoon kannattaa suhtautua hienoisella varauksella, sillä 64 studio ei ole päivittynyt vähään aikaan.


Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Listan linkit on viimeksi käyty läpi heinäkuussa 2012.
* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä. Viimeisin vakaa versio keväältä 2012.
* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudion voi vaihtoehtoisesti joko asentaa omaksi käyttöjärjestelmäkseen, tai lisätä pakettivaraston olemassaolevaan Ubuntu-asennukseen.
* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudion voi vaihtoehtoisesti joko asentaa omaksi käyttöjärjestelmäkseen, tai lisätä pakettivaraston olemassaolevaan Ubuntu-asennukseen.
* [http://www.musix.org.ar/en/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava.
* [http://www.musix.org.ar/en/download.html Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli hieman vanhentunut jo.
* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä.
* [http://kxstudio.sourceforge.net/Main_Page KXStudio] - Tämä ei ole erillinen käyttöjärjestelmä, vaan [[Ubuntu | Ubuntun]] päälle asennettava pakettivalikoima. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2012, ja se asennetaan Ubuntu 12.04:n päälle.
* [http://kxstudio.sourceforge.net/Main_Page KXStudio] - Tämä ei ole erillinen käyttöjärjestelmä, vaan [[Ubuntu | Ubuntun]] päälle asennettava pakettivalikoima. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan.
* [http://fedoraproject.org/wiki/Audio_Creation Fedora Audio Creation Special Interest Group] ja [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora]]lle. Viimeisimmät merkinnät keväältä 2012. Fedoraan pohjautuvaa audiojärjestelmää koostetaan osana Google summer of codea.  
* [http://fedoraproject.org/wiki/SIGs/AudioCreation Fedora Audio Creation Special Interest Group] ja [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora]]lle.
* [http://www.64studio.com/ 64 Studio] - musiikin tekoon ym. sopeutettu [[Debian]]-pohjainen jakelu. Aikoinaan paljon suosiota saanut ja viimeiseksi vakaaksi versioksi jäänyt 2.1 on pahasti vanhentunut. Kolmosversiota tehtiin vuosia, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Nelosversiosta ilmestyi beta-julkaisu, ja nimikin vaihtui: [http://www.64studio.com/node/1497 OpenDAW]. Projekti vaikuttaa melko kuolleelta.
* [http://www.64studio.com/ 64 Studio] - musiikin tekoon ym. sopeutettu [[Debian]]-pohjainen jakelu. Aikoinaan paljon suosiota saanut ja viimeiseksi vakaaksi versioksi jäänyt 2.1 on pahasti vanhentunut. Kolmosversiota tehtiin vuosia, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Nelosversiosta ilmestyi beta-julkaisu, ja nimikin vaihtui: [http://www.64studio.com/node/1497 OpenDAW]. Projekti vaikuttaa melko kuolleelta.


Versio 2. heinäkuuta 2012 kello 22.32

Digitaalinen äänitystyöasema

Nykyaikaisesta tietokoneesta on mahdollista tehdä digitaalinen äänitystyöasema, eikä Linux ole tässä suhteessa poikkeus. Alla on (toki puutteellinen) listaus musiikkiohjelmistoista, joita Linuxille on tarjolla.

Sovelluksia

Perussovelluksia

  • JACK - äänipalvelin sekä taustapalvelu
  • Qjackctl - graafinen hallintaohjelma JACK-äänipalvelimelle

Työasemasovelluksia

  • Ardour - digitaalinen moniraituri.
  • Rosegarden on MIDI-sekvensseri ja -muokkain.
  • Qtractor - MIDI-sekvensseri ja -muokkain. Tukee laajasti plugineja, ja myös audionauhoitus on mahdollista.
  • LMMS - Linux Multimedia Studio, FL Studio -klooni.

Äänieditoreita

Efektisovelluksia

Äänen analysointi

Syntetisaattoreita

Samplereita

LinuxSamper Specimen Petri-foo

Looppereita

Sooperlooper - tunnettu liveloopperi. Soveltuu niin kitaran looppaamiseen kuin samplejen soittoonkin Giada - Tuore, samplepohjainen liveloopperi. Myös nauhoittaminen onnistuu. Kluppe - vanhemman polven liveloopperi, mutta tarjoaa joitakin kiinnostavia ominaisuuksia

Sekvenssereitä

Nuotinnusohjelmia

Trakkereita

Tracker on ohjelma, jonka avulla pystytään tekemään digitaalista musiikkia. Se pystyy käsittelemään 32 yhtäaikaista kanavaa ja 31 eri ääninäytettä.

  • Soundtrackerin käyttöliittymä seuraa MS-DOSissa käytetyn FastTracker II:sen ja Amigan ProTrackerin jalanjälkiä.
  • CheeseTracker - Impulse Tracker -tyylinen ohjelma.
  • SchismTracker on uudelleentoteutus kuuluisesta MS-DOSin Impulse Trackerista. Toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä.
  • Buzztard

DJ-työkaluja

Masterointiohjelmia

  • JAMin - (kehnotasoinen) masterointisovellus
  • Gcdmaster - valmiin ääni-cd:n masterointi ja polttaminen

Plugineja

  • LADSPA on se perinteinen plugin-arkkitehtuuri
  • DSSI on tarkoitettu instrumenttipluginien tekoon
  • LV2 on käytännössä korvannut edellämainitut niin instrumenttien kuin efektipluginienkin osalta.
  • Linux VST-plugineja on jonkin verran, ja niille on hieman tukeakin.
  • Windows VST:t on mahdollista saada toimimaan Festigen avulla.

Audio-ohjelmointikieliä

Kaupallisia ohjelmistoja

  • Renoise on trackersofta MIDI, VST ja ReWire-tuella. Hyvät VST-instrumenttien ja efektien automaatiomahdollisuudet.
  • Energy XT
  • Harrison Mixbus
  • Reaper on mahdollista saada toimimaan Winen päällä. Ohjelman kehittäjät ovat avoimia Linuxia kohtaan, ja foorumeilta löytyy muutama innokas Linux-reaperisti.
  • Loomer valmistaa plugineja sekä softasyntikoita, jotka toimivat myös Linuxissa
  • LinuxDSP-pluginit ovat suosittuja ja korkealaatuisia LV2- ja VST-plugineja.
  • Pianoteq on fyysinen mallinnus pianosta. Ohjelma taitaa myös Rhodesin, Wurlizerin, Cembalon ja joitain perkussioita.

Musiikintekoon suunniteltuja jakelupaketteja

Musiikin teossa tarvitaan matalalatenssinen ydin sekä itse musiikkisovellukset. Ilman reaaliaikaydintä ongelmaksi muodostuvat helposti sekä xrunit että audio- ja midisignaalien tahdistaminen. Monesti näiden asioiden kohdilleen saaminen vie paljon aikaa ja energiaa, ja vaatii perehtymistä enemmän kuin ehkä kärsimättömällä taiteilijalla olisi kiinnostusta. Siksi on syntynyt joukko Linux-jakeluita, jotka pyrkivät tarjoamaan valmiin musiikintekoympäristön.

Parhaita lähteitä tässä asiassa lienee Jack-projektin kotisivu, jonne Paul Davis on pyrkinyt keräämään ajantaisisimman saatavilla olevan informaation Jackin konfiguroimisesta. Siellä mainitaan parhaiten toimiviksi järjestelmiksi 64 Studio ja AV Linux. Tähän tietoon kannattaa suhtautua hienoisella varauksella, sillä 64 studio ei ole päivittynyt vähään aikaan.

Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Listan linkit on viimeksi käyty läpi heinäkuussa 2012.

  • AV Linux - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. LXDE-työpöytä. Viimeisin vakaa versio keväältä 2012.
  • TangoStudio - Tangostudion voi vaihtoehtoisesti joko asentaa omaksi käyttöjärjestelmäkseen, tai lisätä pakettivaraston olemassaolevaan Ubuntu-asennukseen.
  • Musix - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli hieman vanhentunut jo.
  • KXStudio - Tämä ei ole erillinen käyttöjärjestelmä, vaan Ubuntun päälle asennettava pakettivalikoima. Kehittäjä on tehnyt muutamia todella kiinnostavia ohjelmia audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2012, ja se asennetaan Ubuntu 12.04:n päälle.
  • Fedora Audio Creation Special Interest Group ja Planet CCRMA -paketit Fedoralle. Viimeisimmät merkinnät keväältä 2012. Fedoraan pohjautuvaa audiojärjestelmää koostetaan osana Google summer of codea.
  • 64 Studio - musiikin tekoon ym. sopeutettu Debian-pohjainen jakelu. Aikoinaan paljon suosiota saanut ja viimeiseksi vakaaksi versioksi jäänyt 2.1 on pahasti vanhentunut. Kolmosversiota tehtiin vuosia, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Nelosversiosta ilmestyi beta-julkaisu, ja nimikin vaihtui: OpenDAW. Projekti vaikuttaa melko kuolleelta.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Digitaalinen_äänitystyöasema&oldid=36072”