Ero sivun ”Jakelun valinta” versioiden välillä
p (→[[Ubuntu]]: wikilinkki) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) (vanhat kuvaukset uusiksi + arch linux) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (nk. ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]] | On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (nk. ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]] | ||
=== [[ | == Arch Linux == | ||
Debian on | [[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>. | ||
*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu] | |||
*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki] | |||
== Debian GNU/Linux == | |||
[[Debian GNU/Linux]] on käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina 21 cd:tä tai kolme dvd:tä sisältävästä versiosta minimaaliseen verkkoasennuslevyyn asti. Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat mm. [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu. | |||
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu] | *[http://www.debian.org Debianin kotisivu] | ||
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] | *[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] | ||
*[http://www.linux-paja.org/ Suomenkielistä Debian-ohjeistusta] | *[http://www.linux-paja.org/ Suomenkielistä Debian-ohjeistusta] | ||
=== [[Fedora]] | == Fedora == | ||
[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia. | |||
*[http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu] | |||
*[http://www.linux-paja.org/ Suomenkielistä Fedora-ohjeistusta] | *[http://www.linux-paja.org/ Suomenkielistä Fedora-ohjeistusta] | ||
=== [[Gentoo]] | == Gentoo == | ||
Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä. | |||
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu] | *[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu] | ||
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje] | *[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje] | ||
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki] | *[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki] | ||
=== [[Mandriva]] | == Mandriva == | ||
[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alunperin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu. | |||
*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu] | |||
*[http://www.mandriva-fi.org/foorumi Suomenkielinen Mandriva-foorumi] | |||
== openSUSE == | |||
[[openSUSE]] on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä. | |||
*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki] | |||
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö] | |||
*[http://www. | |||
=== [[ | == Ubuntu == | ||
[[ | [[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja yksinkertaisempaan järjestelmänhallintaan on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon. | ||
*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu] | *[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu] | ||
*[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] | *[http://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]]) | ||
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa | *[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa | ||
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki] | *[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki] | ||
Versio 5. maaliskuuta 2008 kello 00.26
On olemassa satoja erilaisia jakelupaketteja (nk. distroja), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät täältä.
Arch Linux
Arch Linux on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville (komentoriviä ja asetustiedostoja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. Paketinhallinta on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen lähdekoodista asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat info-sivut sekä /usr/share/doc.
Debian GNU/Linux
Debian GNU/Linux on käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen pakettivalikoima on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina 21 cd:tä tai kolme dvd:tä sisältävästä versiosta minimaaliseen verkkoasennuslevyyn asti. Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat mm. Knoppix, MEPIS ja Ubuntu. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva Skolelinux/DebianEdu.
Fedora
Fedora (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen Red Hatin julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös Red Hat Enterprise Linux -nimistä kaupallista versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, GNOME- ja KDE-pohjaiset asennettavat live-cd:t sekä pieni verkkoasennuslevy. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.
Gentoo
Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman Gentoon keskeisimpänä ominaisuutena on lähdekoodipohjainen Portage-paketinhallinta, jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä OpenOffice.orgin kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista live-cd:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.
Mandriva
Mandriva (ent. Mandrake) on alunperin Red Hatiin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä KDE- tai GNOME-pohjaiset asennettavat live-cd:t. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen (urpmi) on tarjolla graafinen työkalu.
openSUSE
openSUSE on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen Novellin julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty KDE- tai GNOME-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä graafinen että tekstipohjainen versio) YaST-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös komentorivin ja asetustiedostojen kautta. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.
Ubuntu
Ubuntu on brittiläisen Canonical-yrityksen julkaisema Debian-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on GNOME- (Ubuntu), KDE- (Kubuntu) ja Xfce-pohjaiset (Xubuntu) asennettavat live-cd:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu Edubuntu. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja yksinkertaisempaan järjestelmänhallintaan on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.
- Ubuntun kotisivu
- Suomalainen Ubuntu-yhteisö (Ubuntu Suomi)
- Ubuntu tutuksi -wikikirja Wikikirjastossa
- Ubuntun wiki