Ero sivun ”Jakelun valinta” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(otsikkohierarkia; listassa työpöytään sopivia jakeluita; valintaperusteista; kieli; debian eri järjestyksessä, + live; Red Hat hyvin tuettu kaupallisesti; Ubuntun tukiaika)
Rivi 1: Rivi 1:
On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]]
On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]]


Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.
==Jakeluperusteista==
Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.
Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.


Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät jakelut. Useimmat työpöytäkäyttäjät käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.
Jakeluperusteista enemmän [[Jakelu]]-artikkelin osiossa [[Jakelu#Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?|Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?]] Lyhyesti:
* Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
* Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
* Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
* Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
* Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
* Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua
 
Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.


== Arch Linux ==
==Jakeluesittely==
=== Arch Linux ===
[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.
[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.
*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]
*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]


== Debian GNU/Linux ==
=== Debian GNU/Linux ===
[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävästä versiosta minimaaliseen verkkoasennuslevyyn asti. Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat mm. [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (Gnome, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
Rivi 17: Rivi 29:
*[http://debian-fi.eu/foorumi/ Suomenkielinen Debian-keskustelualue]
*[http://debian-fi.eu/foorumi/ Suomenkielinen Debian-keskustelualue]


== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ==
=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===
[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.  
[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.  


Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla.
Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.


*[http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
*[http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
Rivi 26: Rivi 38:
*[http://www.redhat.com Redhatin kotisivu]
*[http://www.redhat.com Redhatin kotisivu]


== Gentoo ==
=== Gentoo ===
Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.
Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
Rivi 32: Rivi 44:
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]


== Mandriva ==
=== Mandriva ===
[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alunperin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu.
[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alunperin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu.


Rivi 38: Rivi 50:
*[http://www.mandriva-fi.org/ Suomalainen Mandriva-yhteisö]
*[http://www.mandriva-fi.org/ Suomalainen Mandriva-yhteisö]


== Mint ==
=== Mint ===
[[Linux Mint]] on Ubuntuun perustuva jakelu. Siitä on parhaillaan jakelussa seitsemäs versio ''Gloria''. Mintistä on tarjolla aloittelijoille suunnattu GNOME-työpöytää käyttävä Main Edition, pelkistetty Universal Edition ja tulossa oleva 64-bittisille tietokoneille suunnattu x64 Edition. KDE-työpöytäympäristöä käyttävä KDE Edition -versio on myös kehitteillä. Lisäksi on olemassa [[XFCE]]- ja [[Fluxbox]]-pohjaiset asennuslevyt.
[[Linux Mint]] on Ubuntuun perustuva jakelu. Siitä on parhaillaan jakelussa seitsemäs versio ''Gloria''. Mintistä on tarjolla aloittelijoille suunnattu GNOME-työpöytää käyttävä Main Edition, pelkistetty Universal Edition ja tulossa oleva 64-bittisille tietokoneille suunnattu x64 Edition. KDE-työpöytäympäristöä käyttävä KDE Edition -versio on myös kehitteillä. Lisäksi on olemassa [[XFCE]]- ja [[Fluxbox]]-pohjaiset asennuslevyt.


*[http://www.linuxmint.com/index.php Mintin kotisivu]
*[http://www.linuxmint.com/index.php Mintin kotisivu]


== openSUSE ==
=== openSUSE ===
[[openSUSE]] on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.
[[openSUSE]] on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.
*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]


== Ubuntu ==
=== Ubuntu ===
[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.
[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 1½&ndash;5&nbsp;vuotta.


englanniksi:
englanniksi:
Rivi 58: Rivi 70:
*[http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
*[http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa
==Katso myös==
*[[Aloittelijalle]]
*[[Jakelu]]


[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]

Versio 25. marraskuuta 2009 kello 11.36

On olemassa satoja erilaisia jakelupaketteja (ohjelmakokonaisuuksia, distroja), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät täältä.

Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.

Jakeluperusteista

Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt -alueella.

Jakeluperusteista enemmän Jakelu-artikkelin osiossa Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? Lyhyesti:

  • Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
  • Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
  • Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
  • Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
  • Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
  • Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua

Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.

Jakeluesittely

Arch Linux

Arch Linux on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville (komentoriviä ja asetustiedostoja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. Paketinhallinta on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen lähdekoodista asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat info-sivut sekä /usr/share/doc.

Debian GNU/Linux

Debian GNU/Linux on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen pakettivalikoima on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (Gnome, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat Knoppix, MEPIS ja Ubuntu. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva Skolelinux/DebianEdu.

Fedora ja Red Hat Enterprise Linux

Fedora (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen Red Hatin julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, GNOME- ja KDE-pohjaiset asennettavat live-cd:t sekä pieni verkkoasennuslevy. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös Red Hat Enterprise Linux -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.

Gentoo

Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman Gentoon keskeisimpänä ominaisuutena on lähdekoodipohjainen Portage-paketinhallinta, jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä OpenOffice.orgin kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista live-cd:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

Mandriva

Mandriva (ent. Mandrake) on alunperin Red Hatiin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä KDE- tai GNOME-pohjaiset asennettavat live-cd:t. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen (urpmi) on tarjolla graafinen työkalu.

Mint

Linux Mint on Ubuntuun perustuva jakelu. Siitä on parhaillaan jakelussa seitsemäs versio Gloria. Mintistä on tarjolla aloittelijoille suunnattu GNOME-työpöytää käyttävä Main Edition, pelkistetty Universal Edition ja tulossa oleva 64-bittisille tietokoneille suunnattu x64 Edition. KDE-työpöytäympäristöä käyttävä KDE Edition -versio on myös kehitteillä. Lisäksi on olemassa XFCE- ja Fluxbox-pohjaiset asennuslevyt.

openSUSE

openSUSE on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen Novellin julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty KDE- tai GNOME-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä graafinen että tekstipohjainen versio) YaST-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös komentorivin ja asetustiedostojen kautta. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

Ubuntu

Ubuntu on brittiläisen Canonical-yrityksen julkaisema Debian-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on GNOME- (Ubuntu), KDE- (Kubuntu) ja Xfce-pohjaiset (Xubuntu) asennettavat live-cd:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu Edubuntu. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 1½–5 vuotta.

englanniksi:

suomeksi:

Katso myös