Komentorivin perusteet

Linux.fista
Versio hetkellä 19. toukokuuta 2007 kello 10.44 – tehnyt Heikki (keskustelu | muokkaukset) (→‎Katso myös: wikilinkki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Komentorivi on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei tarvitakaan juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.

Komentotulkit

Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä komentotulkki on käytössä. Lähes jokaisessa jakelussa oletuksena on käytössä Bash, joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa.

Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.

Hakemistorakenteessa liikkuminen

Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla cd. Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla

$ cd /usr

Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:

$ cd alihakemisto

Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla cd ..

Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla ls. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta (tiedoston oikeudet, omistajan, koon ja muokakuspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:

$ ls -l
-rw-rw-rw-   1 kayttaja users    340         25. marras 18:36    tiedosto1
-rwxr-xr-x    1 kayttaja users    652348   25. tammi   2004     tiedosto2.bin
-rw-r--r--      1 kayttaja users   1709160 20. kesä    2002       tiedosto3

Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat tiedoston oikeudet, toisena oleva numero kertoo tiedostojen lukumäärän (lähinnä hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (kayttaja) ja tiedoston omistava ryhmä (users). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi.

Komentojen suorittaminen

Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty $PATH-ympäristömuuttujassa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:

$ echo $PATH
/usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:
/opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:
/usr/share/karamba/bin

Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (huomaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava suoritusoikeudet). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:

$ cd /home/kayttaja
$ ./ohjelma

tai

$ /home/kayttaja/ohjelma

Vinkki: Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tidlellä: cd ~

Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista.

Putkitus

Putket (engl. pipes) ovat tapa, jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi.

Esimerkiksi komento uname -r näyttää ytimen version:

$ uname -r
2.6.15-ck3-r1

Toisaalta cowsay on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:

$ cowsay Moi linux.fi!
 _______________
< Moi linux.fi! >
 ---------------
        \   ^__^
         \  (oo)\_______
            (__)\       )\/\
                ||----w |
                ||     ||


Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus

$ uname -r | cowsay
 _______________
< 2.6.15-ck3-r1 >
 ---------------
        \   ^__^
         \  (oo)\_______
            (__)\       )\/\
                ||----w |
                ||     ||

|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa lessille syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon ps aux tulosteen lessille:

$ ps aux | less

Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain grepin avulla:

$ ls | grep merkkijono

Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.

Tiedostojen putkitus

Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten ajaa komennon cowsay < tiedosto. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. stdin). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.

Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin (stdout) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa cowsay Moi > tiedosto, ja katso tämän jälkeen tiedoston tiedosto sisältö (cat tiedosto). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-operaattoria käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.

Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja grep, awk, cat, zcat, less, more, sort, od, du, wc ja ls (katso myös luettelo komentorivikomennoista).

Esimerkkejä

$ du /etc | sort -nr | head -5
23281   /etc
6851    /etc/opt
4440    /etc/opt/gnome
4073    /etc/opt/gnome/gconf
2569    /etc/X11

Tässä tutkitaan du-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin /etc:n hakemisto vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla sort -nr, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa du:n tulosteen, numeerisesti (valitsin -n) isoimmasta pienimpään (valitsin -r kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa head -5 näyttämään sortin tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä.

Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla

$ du /etc | sort -n | tail -5
2569    /etc/X11
4073    /etc/opt/gnome/gconf
4440    /etc/opt/gnome
6851    /etc/opt
23281   /etc

Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa tail ottaakin sortin tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.

$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11
2569    /etc/X11

Kun lopuksi poistetaan komennosta vielä grepin avulla kaikki muut rivit paitsi ne, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.

du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11
4073    /etc/opt/gnome/gconf
4440    /etc/opt/gnome
6851    /etc/opt
23281   /etc

Tässä taas grepille on annettu valitsin -v, jolla määritellään grep näyttämään kaikki rivit paitsi ne, joihin sisältyy merkkijono X11.

ls /etc |wc -l
270

Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc (wc -l laskee syötteen rivit).

Komentojen ketjutus

Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi Gentoon paketinhallinnan tietokanta voidaan päivittää komennolla emerge --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:

# emerge --sync && emerge -uDNav world

Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon emerge --sync. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.

Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvaston: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:

$ false || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen
$ true || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen

Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset

$ false ; cowthink Moi!
$ true ; cowthink Moi!

Täydentäminen tabulaattorilla

Tabulaattorin painelu on keino täydentää hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria.

Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:

  • imuroidut
  • pelit
  • pikkupelit

Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin

$ cd im

ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon

$ cd imuroidut

Toisaalta kirjoittamalla

$ cd p

ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita. Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.

Komentojen käynnistäminen taustalle

Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:

$ xterm &

Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron ja PID-luvun. Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.

Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla fg. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla jobs. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:

$ fg %2

Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle bg-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.

Katso myös