Komentorivin perusteet
Komentorivi on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei tarvitakaan juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.
Komentotulkit
Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä komentotulkki on käytössä. Lähes jokaisessa jakelussa oletuksena on käytössä Bash, joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa.
Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.
Hakemistorakenteessa liikkuminen
Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla cd. Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla
$ cd /usr
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:
$ cd alihakemisto
Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla cd ..
Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla ls. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta (tiedoston oikeudet, omistajan, koon ja muokakuspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:
$ ls -l -rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1 -rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin -rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3
Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat tiedoston oikeudet, toisena oleva numero kertoo tiedostojen lukumäärän (lähinnä hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (kayttaja) ja tiedoston omistava ryhmä (users). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi.
Komentojen suorittaminen
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty $PATH-ympäristömuuttujassa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:
$ echo $PATH /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin: /opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin: /usr/share/karamba/bin
Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (huomaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava suoritusoikeudet). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:
$ cd /home/kayttaja $ ./ohjelma
tai
$ /home/kayttaja/ohjelma
Vinkki: Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tildellä: cd ~
Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista.
Putkitus
Putket (engl. pipes) ovat tapa, jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi.
Esimerkiksi komento uname -r näyttää ytimen version:
$ uname -r 2.6.15-ck3-r1
Toisaalta cowsay on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:
$ cowsay Moi linux.fi!
_______________
< Moi linux.fi! >
---------------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||
Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus
$ uname -r | cowsay
_______________
< 2.6.15-ck3-r1 >
---------------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||
|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa lessille syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon ps aux tulosteen lessille:
$ ps aux | less
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain grepin avulla:
$ ls | grep merkkijono
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.
Tiedostojen putkitus
Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten ajaa komennon cowsay < tiedosto. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. STDIN). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.
Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin (STDOUT) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa cowsay Moi > tiedosto, ja katso tämän jälkeen tiedoston tiedosto sisältö (cat tiedosto). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.
Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja grep, awk, cat, zcat, less, more, sort, od, du, wc ja ls (katso myös luettelo komentorivikomennoista).
Vieläkin monipuolisemmat putkitukset onnistuvat nk. nimetyn putken avulla.
Esimerkkejä
$ du /etc | sort -nr | head -5 23281 /etc 6851 /etc/opt 4440 /etc/opt/gnome 4073 /etc/opt/gnome/gconf 2569 /etc/X11
Tässä tutkitaan du-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin /etc:n hakemisto vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla sort -nr, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa du:n tulosteen, numeerisesti (valitsin -n) isoimmasta pienimpään (valitsin -r kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa head -5 näyttämään sortin tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä.
Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla
$ du /etc | sort -n | tail -5 2569 /etc/X11 4073 /etc/opt/gnome/gconf 4440 /etc/opt/gnome 6851 /etc/opt 23281 /etc
Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa tail ottaakin sortin tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11 2569 /etc/X11
Kun lopuksi poistetaan komennosta vielä grepin avulla kaikki muut rivit paitsi ne, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.
du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11 4073 /etc/opt/gnome/gconf 4440 /etc/opt/gnome 6851 /etc/opt 23281 /etc
Tässä taas grepille on annettu valitsin -v, jolla määritellään grep näyttämään kaikki rivit paitsi ne, joihin sisältyy merkkijono X11.
ls /etc |wc -l 270
Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc (wc -l laskee syötteen rivit).
Komentojen ketjutus
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi Gentoon paketinhallinnan tietokanta voidaan päivittää komennolla emerge --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:
# emerge --sync && emerge -uDNav world
Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon emerge --sync. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.
Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvaston: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:
$ false || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen $ true || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen
Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset
$ false ; cowthink Moi! $ true ; cowthink Moi!
Täydentäminen tabulaattorilla
Tabulaattorin painelu on keino täydentää, komentojen, hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria.
Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:
- imuroidut
- pelit
- pikkupelit
Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin
$ cd im
ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon
$ cd imuroidut
Toisaalta kirjoittamalla
$ cd p
ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita. Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.
Eräät komentotulkit tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, prosessinumeroiden sekä komentojen valitsimien täydennystä tabin avulla. Mm. zsh-komentotulkissa on mahdollista myös nk. oikoluku, eli väärin kirjoitettujen komentojen tab-täydennys oikeiksi. Esimerkiksi komento mpllayr voitaisiin tällöin täydentää komennoksi mplayer.
Komentojen käynnistäminen taustalle
Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:
$ xterm &
Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron ja PID-luvun. Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.
Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla fg. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla jobs. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:
$ fg %2
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle bg-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.
Ajonaikainen ohjeistus
Usein on ongelmana, ettei tiedä miten jotakin tiettyä komentoa käytetään tai mikä on jonkin komennon tehtävä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tarjolla monenlaista ohjeistusta. Ensinnäkin ohjelmat itse sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, jonka saa näkyviin valitsimella -h, --help tai joskus myös -help. Esimerkiksi cat-komennon ohje aukeaa komennolla
cat --help
Laajempiin ohjesivuihin pääsee käsiksi komennolla man, esimerkiksi
man sudo
Man-sivuilla on aina selitetty vähintään ohjelman käyttötarkoitus ja selostettu eri valitsinten käyttö. Osa man-sivuista tarjoaa hyvinkin laajaa opastusta. Komentojen opiskelua man-sivujen avulla haittaa toisaalta se, että useimmilla man-sivuilla ei ole esimerkkejä ohjelman käytöstä. Varsinaisia ohjelmia käsittelevien man-sivujen lisäksi on olemassa myös mm. asetustiedostoja ja eri ohjelmointikielten funktioita käsitteleviä man-sivuja.
Erityisesti GNU-projektin tuottamista ohjelmista on olemassa myös ns. info-sivuja, jotka tarjoavat laajempaa ohjeistusta ja yleensä myös esimerkkejä. Info-sivut tukevat myös sivujen välisiä hyperlinkkejä.
Whatis-ohjelmaa käyttäen voidaan luoda man-sivujen sisältämistä lyhyistä kuvauksista tietokanta, jolloin komentoa whatis käyttäen voidaan nopeasti tarkistaa ohjelmien käyttötarkoitus, esimerkiksi
$ whatis ls ls (1) - list directory contents
Komennolla apropos voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän.
Katso myös
Linkkejä
- Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona (Tulosta parerille kaksipuoleisena ja taita haitariksi, fantsua)
- LinuxCommand.org – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta.