Ero sivun ”Bash-skriptaus” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bash-skriptaus (muokkaa)

Versio 29. tammikuuta 2023 kello 08.19

9 178 merkkiä lisätty ,  29. tammikuuta 2023
p
maininta POSIX:sta lisätty
p (siirsi sivun ”Bash-skriptaus” uudelle nimelle ”Paska-skriptaus”)
p (maininta POSIX:sta lisätty)
(67 välissä olevaa versiota 30 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Komentorivi on jo yksinään [[Komentorivin perusteet|monipuolinen]] työkalu, mutta skriptien avulla on mahdollista toteuttaa huomattavasti monipuolisempia prosesseja pienellä vaivalla. Tässä oppaassa käsitellään skriptien kirjoittamista [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkille]].
Komentorivi on jo yksinään [[Komentorivin perusteet|monipuolinen]] työkalu, mutta skriptien avulla on mahdollista toteuttaa huomattavasti monipuolisempia prosesseja pienellä vaivalla. Tässä oppaassa käsitellään skriptien kirjoittamista [[Bash]]-[[komentotulkki|komentotulkille]].
 
Kirjoittaaksesi käyttöjärjestelmäriippumattomia skriptejä on syytä kirjoittaa skriptit [[POSIX]]-yhteensopivina [[POSIX-skriptaus|POSIX-skripteinä]].


== Alkuun ==
== Alkuun ==
Skripti aloitetaan rivillä
Skripti aloitetaan rivillä
#!/bin/bash
<syntaxhighlight lang="bash">
#!/bin/bash
</syntaxhighlight>
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.


Rivi 10: Rivi 14:
=== Ensimmäinen skripti ===
=== Ensimmäinen skripti ===
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:
#!/bin/bash
<syntaxhighlight lang="bash">
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"
#!/bin/bash
echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"
echo "Hei, $(whoami), mitä kuuluu"
ls
echo "Olet hakemistossa $(pwd), tiedostolistaus:"
ls
</syntaxhighlight>
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.


Rivi 20: Rivi 26:
  Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus:
  Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus:
  eka.sh
  eka.sh
Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa [[whoami]], joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on `-merkkein välissä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.
Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa [[whoami]], joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on $()-merkinnän sisällä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.


Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja <tt>$PWD</tt> on [[ympäristömuuttuja]], jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon <tt>echo $PWD</tt>.
Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja <tt>$PWD</tt> on [[ympäristömuuttuja]], jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon <tt>echo $PWD</tt>.


Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä
Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä
echo "`ls`"
<syntaxhighlight lang="bash">
echo "`ls`"
</syntaxhighlight>


Skrpti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa
Merkintä $() voidaan kirjoittaa myös ``, kuten alla esimerkissä. Tällöin kuitenkaan ei voi käyttää sisäkkäisiä komentoja.
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;
 
Skripti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa
<syntaxhighlight lang="bash">
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;
</syntaxhighlight>


== Muuttujat ==
== Muuttujat ==
Muuttujat määritellään syntaksilla
Muuttujat määritellään syntaksilla
nimi=arvo
<syntaxhighlight lang="bash">
ja niihin viitataan syntaksilla
nimi=arvo
$nimi
</syntaxhighlight>
ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $
<syntaxhighlight lang="bash">
$nimi
</syntaxhighlight>
Siinä tapauksessa mikäli halutaan, että komennon tulos on muuttuja asetetaan muuttuja tyyliin:
<syntaxhighlight lang="bash">
nimi=("komennon nimi ja parametrit")
</syntaxhighlight>
Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä
<syntaxhighlight lang="bash">
${foo}bar
</syntaxhighlight>
kun halutaan tulostaa teksti <tt>bar</tt> muuttujan <tt>foo</tt> jälkeen.
 
Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:
Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:
#!/bin/bash
<syntaxhighlight lang="bash">
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
#!/bin/bash
echo $HEI
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
echo $HEI
</syntaxhighlight>
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste.
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste.


Rivi 45: Rivi 73:
  MUUTTUJA= "moi"
  MUUTTUJA= "moi"
  MUUTTUJA ="moi"
  MUUTTUJA ="moi"
Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:
Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:
numero=43
<syntaxhighlight lang="bash">
numero=43
</syntaxhighlight>


== Ehtolauseet ==
== Ehtolauseet ==
Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava:
<syntaxhighlight lang="bash">
if [ ehto ]
then
    lauseita
elif [ toinen ehto ]
then
    lauseita
else
    muita lauseita
fi
</syntaxhighlight>
Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla
<syntaxhighlight lang="bash">
#!/bin/bash
if [ $PWD = "/" ]
then
    echo "Tämä skripti suoritetaan juurihakemistossa";
else
    echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD";
fi
</syntaxhighlight>
=== Yhden rivin ehtolauseet ===
Lyhyiden skriptien kanssa.
<syntaxhighlight lang="bash">
[ ehto ] && lauseita || [ toinen ehto ] && lauseita || muita lauseita
[ $PWD = "/" ] && printf "\nTämä skripti suoritetaan juurihakemistossa\n" || printf "\nSkripti suoritetaan hakemistossa %s\n" "$PWD"
</syntaxhighlight>
Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat
{|<!--taulukon määrite--> {{siistitaulukko}}
|-
! Operaattori
! Kuvaus
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| !  || Negaatio-operaattori, "Onko seuraava ehto epätosi?"
|-
| -n || Pituus ei ole 0
|-
| -z || Pituus on 0
|-
| -d || Hakemisto on olemassa
|-
| -f || Tavallinen tiedosto on olemassa
|-
| -r || Onko tiedostoon lukuoikeus
|-
| -w || Onko tiedostoon kirjoitusoikeus
|-
| -x || Onko tiedostoon ajo-oikeus
|-
| -eq || Kokonaisluvut ovat yhtäsuuret (a = b)
|-
| -ne || Kokonaisluvut eivät ole yhtä suuret (a != b)
|-
| = || Merkkijonot ovat samat (myös ==)
|-
| != || Merkkijonot eivät ole samat
|-
| -lt || Kokonaisluku on pienempi kuin toinen
|-
| -gt || Kokonaisluku on suurempi kuin toinen (a > b)
|-
| -le || Kokonaisluku on pienempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a <= b)
|-
| -ge || Kokonaisluku on suurempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a >= b)
|}
Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia
<syntaxhighlight lang="bash">
[ 2 -lt 5 ]
[ "moi" != "linux" ]
[ 54 -ge 53 ]
[ -f "/etc/fstab" ]
</syntaxhighlight>


== Silmukat ==
== Silmukat ==
Rivi 54: Rivi 164:
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.


for muuttuja in `ls`  
<syntaxhighlight lang="bash">
do
for muuttuja in `ls`  
  echo $muuttuja
do
done
    echo $muuttuja
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa konennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi
done
echo "Lasketaan kymmeneen:"
</syntaxhighlight>
for luku in $(seq 10)
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa komennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi
do
<syntaxhighlight lang="bash">
  echo $luku
echo "Lasketaan kymmeneen:"
done
for luku in $(seq 10)
do
    echo $luku
done
</syntaxhighlight>


Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa
Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa
for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}
<syntaxhighlight lang="bash">for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}</syntaxhighlight>
 
=== While ===
=== While ===
While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista jolloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkeiseltä riviltä).
<syntaxhighlight lang="bash">
while [ ehto ]
do
    lauseita
done
Esimerkki:
while [ -f "testi" ]
do
    echo "Tiedosto on olemassa."
    sleep 1
done
</syntaxhighlight>
Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto <tt>testi</tt> olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole.
=== Until ===
Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi.
<syntaxhighlight lang="bash">
until [ ehto ]
do
    lauseita
done
</syntaxhighlight>
== Funktiot ==
Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla
<syntaxhighlight lang="bash">
#!/bin/bash
function Käyttis {
        os="Linux"
}
os="Windows"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os
</syntaxhighlight>
Tulostaisi "Linux".
Funktio määritellään siis syntaksilla
<syntaxhighlight lang="bash">
function Funktio {
#koodi
}
</syntaxhighlight>
Jos halutaan skriptin toimivan myös [[Sh]]-komentotulkkia käytettäessä, funktion kanssa on käytettävä syntaksia
<syntaxhighlight lang="bash">
Funktio() { ... }
</syntaxhighlight>
Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla <tt>local</tt>:
<syntaxhighlight lang="bash">
#!/bin/bash
function Käyttis {
        local os        # os paikallinen muuttuja
        os="Gentoo"
}
os="Debian"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os
</syntaxhighlight>
Tulostaisi "Debian".


== Vinkkejä ==
== Vinkkejä ==
=== Joukot ===
=== Joukot ===
Käytimme jo aiemmin merkintätapaa <tt>{1..4}</tt> merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Mikolle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin
Käytimme jo aiemmin merkintätapaa <tt>{1..4}</tt> merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Jormalle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin
  mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto
  mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto
Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.
Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.


Puretaanpa hieman tuota komentoa. <tt>ma{ti,rta}</tt> tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.
Puretaanpa hieman tuota komentoa. <tt>ma{ti,rta}</tt> tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.
Tärkeä huomio on, että <tt>{}</tt>-joukon tulkitsee bash-komentotulkki eikä ohjelma, jonka yhteydessä <tt>{}</tt>-joukkoa käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin bash ikään kuin avaa joukon ja vasta sen jälkeen suorittaa komentorivin. Tässä esimerkissä <tt>mkdir</tt>-ohjelma saa parametreikseen vain listan luotavista hakemistoista eikä <tt>mkdir</tt> edes tiedä, että käytettiin <tt>{}</tt>-joukkoa:
mkdir matin_työhakemisto matin_kotihakemisto martan_työhakemisto martan_kotihakemisto jorman_työhakemisto jorman_kotihakemisto


Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien [[Komentorivikomennot|komentoriviohjelmien]] kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.
Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien [[Komentorivikomennot|komentoriviohjelmien]] kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.
=== Hyödyllisiä ohjelmia ===
Unixin filosofian mukaisesti Linuxissa on lukuisia ohjelmia, jotka hoitavat jonkin yksittäisen tehtävän ja tekevät sen hyvin. Näitä pikkuohjelmia käytetäänkin usein skripteissä hoitamaan erilaisia tehtäviä.
Kaikista Linux-järjestelmistä löytyviä ohjelmia on listattu luokkaan [[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]. Näitä ohjelmia kannattaa selailla. Komentoriviohjelmia on listattu käyttötarkoituksen mukaan myös artikkelissa [[komentorivikomennot]].
Esimerkkinä ladataan kaikki [[LinuCast]]-podcastin [[ogg]]-muotoiset jaksot käyttämällä jokaisesta järjestelmästä löytyviä peruskomentoja [[seq]] ja [[wget]]:
(esimerkin sivusto on kuollut ja kuopattu, joten koodi ei toimi)
<syntaxhighlight lang="bash">
#!/bin/bash
# linucast.sh - LinuCast-podcastin latausskripti
for  i in `seq -f"%03g" 1 104`
do
    wget -c "http://koskisuomi.pp.fi/linucast/LinuCast$i.ogg"
done
</syntaxhighlight>
Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>linuxcast.sh</tt> ja sille voidaan antaa [[chmod|suoritusoikeudet]] komennolla
chmod u+rx linucast.sh
Tämän jälkeen komentojono ajettaisiin komennolla
./linucast.sh
*1 tarkoittaa että mistä numerosta aloitetaan
*104 tarkoittaa kuinka monta jaksoa haetaan, lukua voi kasvattaa jaksojen lisääntyessä.
Esimerkki ohjelmana 2. Ladataan kaikki Full Circle magazinen englanninkieliset pdf-tiedostot palvelimelta. Esimerkissä on käytetty Bash skriptaus koodeja joita löytyy esimerkiksi tältä sivulta.
<syntaxhighlight lang="bash">
#!/bin/bash
# issueLataaja.sh - Ubuntu-aiheisen verkkojulkaisu Full Circle:n artikkelilataaja, kerää ne kaikki!
# Tyhjennetään ruutu
clear
# Haetaan kaikki Full Circlen artikkelit ensimmäisestä beta-julkaisusta (0) kaikkein uusimpaan asti.
# Listataan julkaisut verkkosivulta, joista viimeisin tallennetaan muuttujaksi.
viimeisin_julkaisu=$(curl -s https://fullcirclemagazine.org/downloads/ | grep -oP '(?<=Issue )[0-9]+' | tail -1);
for luku in $(seq 0 $viimeisin_julkaisu)
do
  FILE="issue"$luku"_en.pdf"
# Tarkistetaan onko tiedosto jo olemassa, ennen kuin ladataan se. 
if [ -f $FILE ]; then
  echo " '$FILE' tiedosto on olemassa."
else
  echo " '$FILE' tiedostoa ei ole olemassa. Ladataan se..."
  wget "https://dl.fullcirclemagazine.org/$FILE"
# Pidetään 5 sekunnin tauko latausten välissä, mukana laskuri
for (( i=5; i>0; i--)); do
    sleep 1 &
    printf "\b\b$i"   
    wait
done
fi
done
echo "Lataus valmis"
</syntaxhighlight>
Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>issueLataaja.sh</tt> ja sille voidaan antaa [[chmod|suoritusoikeudet]] komennolla
chmod u+rx issueLataaja.sh
Tämän jälkeen komentojono ajettaisiin komennolla
./issueLataaja.sh


== Katso myös ==
== Katso myös ==
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[Komentorivivinkkejä]]
*[[Komentorivivinkkejä]]
*[[ShellCheck]] on ohjelma, joka havaitsee kaikki [[sh]] ja [[bash]]-skriptien ongelmat ja antaa niille parannusehdotukset.
==Aiheesta muualla==
*[https://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[https://www.panix.com/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)
*[https://web.archive.org/web/20170610153335/https://gd.tuwien.ac.at/linuxcommand.org/writing_shell_scripts.php Writing shell scripts] - toinen laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen - {{InternetArchive}}
*[https://www.shellcheck.net/ ShellCheck] on www-ohjelma, joka havaitsee kaikki [[sh]] ja [[bash]]-skriptien ongelmat ja antaa niille parannusehdotukset.
*[https://explainshell.com/ ExplainShell] on www-ohjelma, joka antaa ohjetekstin annetuille komennoille.
*[https://mywiki.wooledge.org/BashPitfalls Bash Pitfalls] yleisimmät bash-skriptauksen sudenkuopat.


== Linkkejä ==
*[http://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://pegasus.rutgers.edu/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)




[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
Foliohattu
Moderaattorit
3 173

muokkausta

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:MobileDiff/12816...57675”

Navigointivalikko