Ero sivun ”LTSP” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
istuntovaihtoehdot; ohjeet Debianille; tuetut jakelut
LP (keskustelu | muokkaukset) (enemmän kontekstiä, otsikot, toiminnan kuvaus) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (istuntovaihtoehdot; ohjeet Debianille; tuetut jakelut) |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Toiminta== | ==Toiminta== | ||
Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[ | Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[TFTP]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla. | ||
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai | Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä. | ||
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassaolevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia. | Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassaolevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia. | ||
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman verkkokäynnistykseen tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy | LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan. | ||
== | ==Istuntovaihtoehtoja== | ||
LTSP | LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]]. | ||
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina. | |||
==LTSP:n asennus== | |||
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Alkuvuodesta 2008 tämä on toteutettu [[Debian]]in ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona. | |||
===K12LTSP=== | ===K12LTSP=== | ||
| Rivi 49: | Rivi 55: | ||
=== Debian === | === Debian === | ||
LTSP löytyy paketeista ''ltsp-server'', ''ltsp-server-standalone'', ''ltsp-utils'' sekä asiakaskoneelle tarkoitettu ''ltsp-client''. | LTSP löytyy paketeista ''ltsp-server'', ''ltsp-server-standalone'', ''ltsp-utils'' sekä asiakaskoneelle tarkoitettu ''ltsp-client''. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa: | ||
apt-get install ltsp-server | |||
ltsp-build-client --dist etch | |||
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports | |||
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload | |||
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti. | |||
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]]) | |||
apt-get install qemu | |||
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts | |||
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp | |||
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n [[Dokumentaatio|ohjeistuksessa]]. | |||
== WLAN ja LTSP == | == WLAN ja LTSP == | ||