Ero sivun ”SSH” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kumottu muokkaus #23525, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH
ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”HYVÄSTI NUSSIJAT”) |
(Kumottu muokkaus #23525, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaan ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin [[OpenBSD]]-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX-järjestelmille ja Windowsille. | |||
== Peruskäyttö == | |||
Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinkertaisesti komennolla | |||
ssh minun.palvelin.example | |||
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti | |||
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example | |||
Mikäli yllä olevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit: | |||
Host lyhytnimi minun.palvelin.example | |||
HostName minun.palvelin.example | |||
User kayttajatunnus | |||
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Yllä olevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen: | |||
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example | |||
ssh minun.palvelin.example | |||
ssh lyhytnimi | |||
== Graafiset ohjelmat == | |||
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt> ([[#X:n tietoturva|tietoturvasyistä]] tämä ei yleensä ole oletuksena), esimerkiksi näin: | |||
ssh -X guru@linuxburken.firma.example | |||
Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto: | |||
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.example | |||
Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n (etäkoneen) asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi | |||
ForwardX11 yes | |||
Oletuksena tämä arvo on <tt>no</tt>, vaikkakaan tällä ei ole suurempaa merkitystä ''palvelinkoneen'' turvallisuudelle. | |||
Jotta yhteystyö, esimerkiksi tekstin kopioiminen leikepöydän kautta, toimisi normaaliin tapaan paikallisten ja palvelimella ajettavien sovellusten välillä joutuu lisäksi hyväksymään "ForwardX11Trusted", komentorivillä <code>-Y</code>. Sekä tavallinen että varsinkin luotettu X-edelleenohjaus antaa vieraalle koneelle mahdollisuuden käyttää hyväkseen X-sovellusten välistä melko heikkoa tietoturvaa. Katso [[#X:n tietoturva|X:n tietoturva]] alla. | |||
Oletusasetukset ForwardX11 ja ForwardX11Trusted voi asettaa tiedostoissa /etc/ssh_config ja /etc/.ssh/config, haluttaessa kone- ja verkkokohtaisesti: | |||
Host *.luotettuverkko.example.org,omakone.example.net | |||
ForwardX11 yes | |||
ForwardX11Trusted yes | |||
Host muu-x-palvelin.example.com | |||
ForwardX11 yes | |||
ForwardX11Trusted no | |||
Host * | |||
ForwardX11 no | |||
ForwardX11Trusted no | |||
== Yhteyksien uusiokäyttö == | |||
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää niin kutsuttuna isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti. | |||
Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>: | |||
ssh -M mun.palvelin.example | |||
Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan | |||
ssh mun.palvelin.example | |||
Eikä salasanaa enää kysytä. | |||
Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit | |||
Host * | |||
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p | |||
ControlMaster auto | |||
Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista. | |||
== Tunnistaminen avainparilla == | |||
Salasanatunnistuksen ohella varteenotettava tapa autentikoida yhteys palvelimelle on avainparimenettely. Siinä asiakaskoneella luodaan avainpari, jonka yksityinen osa jätetään omalle koneelle, ja julkinen osa siirretään kaikille niille koneille, joilla avainparitunnistusta halutaan käyttää. Tässä menettelyohjeet: | |||
*Luodaan avainpari ssh-keygen -ohjelmalla | |||
ssh-keygen -t rsa | |||
*Tässä vaiheessa ssh-keygen kysyy salasanaa avaimelle ja mahdollisesti polkua. Oletuspolkua (~/.ssh/id_rsa) ei yleensä pidä muuttaa, mutta salasana lisää turvallisuutta oleellisesti, jos joku pääsee käsiksi avaintiedostoon. Salasana saa olla mielivaltaisen pitkä. Tiedoston <tt>id_rsa</tt> turvallisuudesta on pidettävä huolta, sillä sen avulla kuka tahansa voi kirjautua käyttämillesi palvelimille tunnuksillasi (murrettuaan mahdollisen salasanan). | |||
*Sitten kopioidaan julkinen osa kaikille palvelimille missä tätä avainparia halutaan hyödyntää. Huomaa, että <tt>authorized_keys</tt>-tiedostossa jokaisella rivillä määritetään yksi avain. Jos et ole aiemmin käyttänyt tätä menetelmää, tiedostoa ei ole, ja oman julkisen avaimen kopioiminen etäkoneen <tt>authorized_keys</tt>-tiedostoksi ei tuota ongelmia. | |||
[[scp]] ~/.ssh/id_rsa.pub palvelin:/home/kayttaja/.ssh/authorized_keys | |||
Mikäli sinulla on jo ennestään etäkoneessa <tt>~/.ssh/authorized_keys2</tt>-tiedosto, voit komentaa näin: | |||
[[cat]] ~/.ssh/id_rsa.pub | ssh käyttäjä@etäkone '[[cat]] >> ~/.ssh/authorized_keys' | |||
*Nyt voit kirjautua kaikille palvelimille, joille olet julkisen avaimesi kopioinut käyttämättä palvelimen salasanaa. Salasanan ei siis enää tarvitse olla helposti muistettava – ja salasanalla kirjautumisen sshd:n kautta voi kieltää kokonaan. Käyttäen ohjelmaa ssh-agent säästytään myös avaintiedoston salasanan antamisesta, paitsi kerran X- tai pääteistunnon alussa, ssh-agentin käynnistämisen yhteydessä. | |||
Jos haluaa kirjautua automaattisesti, esimerkiksi cron-työn yhteydessä, joutuu käyttämään salasanatonta avaintiedostoa. Tähän käyttöön voi luoda rinnakkaisen avaimen, jota pidetään eri tiedostossa (johon viitataan ssh:n vivulla <code>-i</code>) ja avaimen valtuuksia voi rajoittaa laittamalla tiedoston authorized_keys tämän avaimen kohdalle rivin alkuun "optioita", esimerkiksi (huomaa pilkkujen, lainausmerkkien ja välilyöntien käyttö): | |||
from="*.kotiverkko.example.org,työkoneeni.example.com",no-port-forwarding,no-X11-forwarding jatässäitsejulkinenavainkaikkinensa | |||
== Tunneli == | |||
SSH:n avulla voi tunneloida minkä tahansa TCP-portin käytettäväksi verkon yli. Tämä tapahtuu sovelluksille läpinäkyvästi, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa – tai huonontaa – tietoturvaa tilanteissa, joissa tietyn sovelluksen muokkaaminen ei ole mahdollista tai käytännöllistä. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen ([[localhost]]) portti 123 SSH:lla niin, että sen kautta voi käyttää etäkoneen porttia 1337. | |||
ssh -L 1337:localhost:123 etäkone | |||
Tunnelia ei ole pakko tehdä localhostiin, vaan mikä tahansa kone käy. Näin voit esimerkiksi päästä käsiksi sisäverkkoihin, joihin et suoraan Internetistä pääse. Esimerkki: | |||
ssh -L 1337:192.168.6.12:123 etäkone | |||
=== Käänteinen tunneli === | |||
Käänteisen tunnelin idea on sama kuin normaalinkin tunnelin, mutta se käynnistetään toisesta päästä. Käänteinen tunneli mahdollistaa vaikkapa palomuurin takana olevan koneen etäylläpidon. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen portti 123 SSH:lla niin, että se on käytettävissä etäkoneelta portissa 1337. | |||
ssh -R 1337:localhost:123 etäkone | |||
==Tietoturva== | |||
SSH-yhteys on salattu, mutta ei pidä tuudittautua valheellisen turvallisuuden tunteeseen, sillä erilaisia hyökkäyskeinoja löytyy. Lue artikkelista [[SSH-turvatoimet]] vinkkejä SSH-palvelimesi turvaamiseen. | |||
Salaus auttaa siihen, ettei verkkoa passiivisesti salakuunteleva pysty seuraamaan liikennettä ja ettei sitä pystytä muokkaamaan. Edellinen voi myös olla tietoturvaongelma, sillä yrityksen palomuurikaan ei pysty erottamaan ongelmallista liikennettä sallittusta. | |||
===Koneiden avaimet=== | |||
SSH estää koneitten avainten avulla vieraan koneen esiintymisen luotettuna palvelimena (nimipalvelinhyökkäysten tms. avulla). ssh varoittaa, jos avaimet eivät täsmää. Varoituksesta ei ole hyötyä, jos siitä ei välitä, joten on oleellista kopioida koneitten avaimet /etc/ssh_host*_key.pub omalle koneelle tiedostoon /etc/ssh/ssh_known_hosts tai ~/.ssh/known_hosts. | |||
Avainriville pitää lisätä myös koneesta mahdollisesti käytettävät aliakset | |||
kone.example.com,kone,alias,alias.example.com,192.168.0.1 itseavainkaikkinensa | |||
Varoituksen yhteydessä ssh kertoo koneen avaimen "sormenjäljen", jonka voi verrata oikean avaimen sormenjälkeen jopa puhelimitse. Jos vain yhden koneen kanssa on ongelmia, ssh-yhteyden voi ottaa toiselle koneelle toiseen verkkoon ja yrittää yhteyttä sitä kautta. Jos tältä koneelta katsottuna vieraan koneen sormenjälki on sama kuin omastakin koneesta katsottuna, kyseessä ei ole paikallinen nimipalvelinhuijaus. | |||
===Murtautuminen=== | |||
Se, että ssh-liikenne on salattua, ei estä murtautumaasta ssh-palvelimen kautta suoraan. Itse palvelimessa ei ole ollut kovin paljon reikiä, mutta heikkoja salasanoja voi hyödyntää ssh-palvelimen kautta. Joissakin [[jakelu]]issa palvelin on oletuksena päällä, koska koneita on tarkoitettu etäylläpidettäviksi. Tällöin on tärkeää rajoittaa miltä koneilta ja mille tunnuksille ssh:lla pystyy kirjautumaan ja varmistamaan, että näillä tunnuksilla on hyvät salasanat – ellei salasanalla kirjautumista ssh:lla estetä kokonaan (katso [[#Tunnistaminen avainpareilla|tunnistaminen avainpareilla]] yllä). | |||
Katso myös [[SSH-turvatoimet]]. | |||
===X:n tietoturva=== | |||
Samalla [[X]]-palvelimella ajettavat ohjelmat luottavat yleensä toisiinsa ja X-palvelin luottaa ohjelmiin. Jos ohjelma niin haluaa se pystyy esimerkiksi valtaamaan leikepöydän juuri ennen sen sisällön kopioimista komentoriville ja siten ajamaan mielivaltaisia komentoja, tai luomaan läpinäkyvän näytön kokoisen ikkunan ja sen kautta salakuuntelemaan näppäimistöä. Tämä ei yleensä ole ongelma, sillä jos jokin ajettava ohjelma on trojan hevonen, se pystyy myös käyttämään tunnuksen oikeuksia suoraan. Verkon yli ajettaessa yhdellä koneella vallatulla tunnuksella voi kuitenkin murtautua myös samaa X-palvelinta käyttäville muille koneille. | |||
Jotta voisi käyttää myös heikomman tietoturvan koneita tai koneita, joiden ylläpitoon ei luota, ssh ei yleensä pyytämättä anna toisella koneella ajettavien ohjelmien käyttää paikallista X-palvelinta. Nykyisissä X-palvelimissa on myös mahdollista rajoittaa X:n käyttöä niin, että jotkut, tässä tilanteessa erityisen vaarallisiksi huomatut toiminnot eivät ole vieraan ohjelman käytettävissä. | |||
Jos etäyhteydessä ei ole tarkoituksena ajaa graafisia ohjelmia, X-yhteyttä ei siis kannata muodostaa. Jos käyttää graafisia ohjelmia, mutta epäilee etäkoneen tietoturvaa, X:n voi sallia vain kohtuullisen turvaallisesti koetuin osin. | |||
ssh -x kone-ilman-x-ohjelmia.example.org | |||
ssh -X kone-jossa-x-ohjelmia.example.org | |||
ssh -X -Y kone-johon-luottaa.example.org | |||
==SSH välityspalvelimen läpi== | |||
SSH-yhteydet voidaan myös yhdistää HTTP-välityspalvelimen, kuten [[Squid]]in läpi. Seuraava asetus vaatii Corkscrew-ohjelman, joka löytyy useimpien jakelupakettien ohjelmavarastosta. | |||
Lisää <tt>~/.ssh/config</tt>-tiedostoon seuraavat rivit vaihtaen <tt>cache.palvel.in 8080</tt>:n joksikin muuksi: | |||
<pre>Host * | |||
ProxyCommand corkscrew cache.palvel.in 8080 %h %p</pre> | |||
Jos haluat esimerkiksi vain fi-, org- ja net-domainit menemään välityspalvelimen läpi, muuta Host-asetus <tt>*</tt>:n sijasta <tt>*.fi *.org *.net</tt>:ksi. | |||
==Käyttöesimerkki: varakopiot verkon yli== | |||
Varakopioi kotisivusi toisen koneen kotihakemistosta ssh:lla | |||
ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar -cjvf - .' | cat > kotisivut.tar.bz2 | |||
Palauta hakemistorakenne takaisin | |||
cat kotisivut.tar.bz2 | ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar xjvf -' | |||
Vastaava [[Varmuuskopiointi#Rsync|perusteellisempi esimerkki]] löytyy artikkelissa varmuuskopioinnista. | |||
==Käyttöesimerkki: graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevan koneen välille == | |||
Koneet A ja B ovat [[palomuuri]]en takana, kone C ei. Tarkoituksena nähdä koneen A näytöllä koneen B näytön näkymä [[VNC#Yhdist.C3.A4minen_olemassaolevaan_X-istuntoon|VNC-yhteyden]] yli. | |||
Kone A ottaa ensiksi yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portin 5903 paikalliseen porttiin 5904: | |||
ssh ckayttaja@ckone.com -L 5904:localhost:5903 | |||
Tämän jälkeen kone B ottaa yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portti 8001 koneen B porttiin 22 (SSH): | |||
ssh -R 8001:localhost:22 ckayttaja@ckone.com | |||
Tämän jälkeen käyttäjä A ottaa koneelta C yhteyden koneeseen B tunneloiden koneen B portin 5900(VNC) koneen C porttiin 5903: | |||
ssh bkayttaja@localhost -p 8001 -L 5903:localhost:5900 | |||
Nyt A käynnistää VNC:n koneen B porttiin 5900 | |||
x11vnc | |||
Ja tämä B-koneen portti 5900 tunneloituu noin neljän portin läpi koneen A porttiin 5904, jolloin A saa VNC:n käyntiin: | |||
vncviewer localhost:5905 | |||
==Katso myös== | |||
*[[SFTP]] | |||
*[[SCP]] | |||
*[[Telnet]] | |||
==Aiheesta muualla== | |||
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]] | |||
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH] | |||
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY] | |||
[[Luokka:Palvelimet]] | |||
[[Luokka:Tietoturva]] | |||
[[Luokka:Käsitteet]] | |||
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]] | |||