Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
mallinetta siistitty, artikkelia päivitetty, erilliset Fedora Linux sekä Jakelut-luokat poistettu tarpeettomana koska ne tulee automaattisesti Jakelu-mallineen sekä Fedora Linux-mallineen myötä
p (mallinetta siistitty, artikkelia päivitetty, erilliset Fedora Linux sekä Jakelut-luokat poistettu tarpeettomana koska ne tulee automaattisesti Jakelu-mallineen sekä Fedora Linux-mallineen myötä) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Jakelu | {{Jakelu | ||
| nimi=Fedora Linux | | nimi = Fedora Linux | ||
| logo=[[Kuva:Fedora logo (2021).svg|200px]] | | logo = [[Kuva:Fedora logo (2021).svg|200px]] | ||
| kuva=[[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation).png|300px]] | | kuva = [[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation).png|300px]] | ||
| kuvateksti= | | kuvateksti = | ||
| julkaisija=[[Fedora Project]] | | julkaisija = [[Fedora Project]] | ||
| elinkaari=13kk | | elinkaari = 13kk | ||
| julkaisusykli=6kk | | julkaisusykli = 6kk | ||
| viimeisin versio=[https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-35 35] | | viimeisin versio = [https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-35 35] | ||
| päivämäärä= | | päivämäärä = 2. marraskuuta 2021 | ||
| pakettienhallinta=[[RPM]] ([[DNF]]), [[Flatpak]] – graafinen työkalu [[GNOME Ohjelmistot]] | | pakettienhallinta = [[RPM]] ([[DNF]]), [[Flatpak]] – graafinen työkalu [[GNOME Ohjelmistot]] | ||
| tila=toiminnassa | | tila = toiminnassa | ||
| arkkitehtuurit=ARM, x86_64, AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x | | arkkitehtuurit = ARM, x86_64, AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x | ||
| äitijakelu= | | äitijakelu = [[Red Hat Linux]] | ||
| kotisivu=[https://fedoralinux.org fedoralinux.org] | | kotisivu = [https://fedoralinux.org fedoralinux.org] | ||
}} | }} | ||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Historia== | ==Historia== | ||
Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, | Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, jonka tavoitteena oli tuottaa yksittäinen pakettivarasto hyvin testatuille kolmannen osapuolen ohjelmistoille, jotta myös muutkin paketit kuin Red Hatin omat olisivat helposti saatavilla ja kehitettävissä. Fedora Linux lopulta sulautui osaksi Fedora Projectia, joka jatkoi tätä yhteisöllistä kehitystä. Vuonna 2003 Fedora Linux julkaistiin Red Hatin keskeyttäessä Red Hat Linuxin julkaisemisen. Korvaajaksi jäi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva sekä Red Hatin ainoaksi kaupalliseksi tuotteeksi suunniteltu [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi. | ||
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä. | Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä. | ||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. | * First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. | ||
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations | ''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations] | ||
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä. | Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä. | ||
| Rivi 54: | Rivi 54: | ||
''Fedoran työkalu:'' [[Fedora Media Writer]] | ''Fedoran työkalu:'' [[Fedora Media Writer]] | ||
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan [https://getfedora.org Fedoran verkkosivustolta] ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. USB-muistitikku). Asennusvaihtoehdot lyhyesti: | Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan [https://getfedora.org Fedoran verkkosivustolta] ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. [[USB-muisti|USB-muistitikku]]). Asennusvaihtoehdot lyhyesti: | ||
* Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta | * Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta | ||
* Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä | * Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä | ||
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä | * Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö [[PXE]]-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä | ||
Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu. | Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu. | ||
| Rivi 83: | Rivi 83: | ||
==SELinux tietoturva== | ==SELinux tietoturva== | ||
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa. | Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym. palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa. | ||
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]] | * ''Pääartikkeli: [[SELinux]] | ||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
==Spinnit== | ==Spinnit== | ||
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [ | Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta [[Bittorrent]] -latauksia niihin tarjoaa [https://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme [[Live-DVD]]:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektroniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen asennusmedia. | ||
==Julkaisut== | ==Julkaisut== | ||
| Rivi 141: | Rivi 141: | ||
{{Fedora Linux}} | {{Fedora Linux}} | ||
{{Red Hat}} | |||
[[pl:Fedora Linux]] | [[pl:Fedora Linux]] | ||