Ero sivun ”WLAN” versioiden välillä
(tärkeimmät linkit alkuun ("portaalityyliä")) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]] | [[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]] | ||
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan [[wikipedia:fi:WLAN|WLAN-]]-verkkoon. | |||
== Artikkeleita == | |||
Tässä artikkelissa käsitellään Wlania yleisesti Linuxin näkökulmasta. Wlaniin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi | |||
*Wlan-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[Langattomat verkkolaitteet]] | |||
*Wlan-tukiasemista: [[WLAN-tukiasemat]] | |||
*Tietokoneen liittäminen verkkoon: [[Verkkoliitynnät]] | |||
*Langattomia verkkoja käytettäesäs on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]] | |||
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]] | |||
==Wlan ja Linux== | ==Wlan ja Linux== | ||
| Rivi 28: | Rivi 38: | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]] | *[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]] | ||
[[Luokka:Verkko]] | [[Luokka:Verkko]] | ||
[[Luokka:Ajurit]] | [[Luokka:Ajurit]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
Versio 27. marraskuuta 2007 kello 21.31
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan WLAN--verkkoon.
Artikkeleita
Tässä artikkelissa käsitellään Wlania yleisesti Linuxin näkökulmasta. Wlaniin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
- Wlan-laitteet ja niiden Linux-tuki: Langattomat verkkolaitteet
- Wlan-tukiasemista: WLAN-tukiasemat
- Tietokoneen liittäminen verkkoon: Verkkoliitynnät
- Langattomia verkkoja käytettäesäs on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: Langattoman verkon tietoturva
- Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista
Wlan ja Linux
Wlan-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Piirivalmistajista ehkä Conexant ja Broadcom ovat kaikkein tunnetuimpia tässä kyseenalaisessa puuhassa. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo ndiswrapper, jonka avulla joitakin wlan-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
Kaikki Wlan-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin Wlan-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen wlan-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 wlan-rajapintaa (802.11 stack) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön 2.6.14 kernelissä.
Toisaalta Linuxin ajurit tarjoavat monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole. Linux/WLAN -rintaman ajankohtaisia tapahtumia voi seurata sivulta WLAN-uutisia.
Langattoman verkon käyttökohteita
Langaton verkko sopii loistavasti joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa Sonera Homerun sekä dna WLAN. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.
Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on SparkNet. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.
Avoimia Wlan-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia. Kannattaa huomioida, että toisten suojattujen (WEP, WPA) verkkoyhteyksien luvaton käyttäminen on rikos.
Osallistu
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti osallistumalla itse kehitystyöhön (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille wlan-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.