Ero sivun ”Linuxin käyttöönottotapoja” versioiden välillä
LP (keskustelu | muokkaukset) (eri käyttöönottovaihtoehtoja koulukäytön kannalta) |
(levynkin voi jättää pois) |
||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
== Verkkokäynnistys == | == Verkkokäynnistys == | ||
Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta. | Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta. Samalla voidaan jättää työasemakoneista kiintolevy pois ja siten harventaa huoltoväliä, vanhat kiintolevyt kun ovat herkkiä vikaantumaan. | ||
Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]] tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan [[dhcp]]- ja [[tftp]]-palvelinten avustuksella. | Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]] tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan [[dhcp]]- ja [[tftp]]-palvelinten avustuksella. | ||
Versio 9. maaliskuuta 2008 kello 16.32
Miellyttävintähän olisi, jos kouluissa luovuttaisiin kokonaan maksullisista ohjelmistoista ja toimittaisiin ainoastaan avoimien ohjelmistojen parissa. Avoimet ohjelmistot mahdollistaisivat kaikille samat lähtökohdat ohjelmistojen hankkimiseen ja käyttöön. Valitettavasti näin ei kuitenkaan vielä ole, joten kouluissa on mietittävä eri tapoja Linuxin käyttöönottoon. Tähän on pyritty löytämään eri keinoja Linuxin tuomiseen oppilaiden ja opettajien työpöydille:
- Skolelinux (DebianEdu)
Live-CD
Live-CD on Linux-jakelu, joka käynnistyy suoraan CD-levyltä (myös DVD-, levyke- ja USB-muistipohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta.
Linuxia voi live-CD:llä helposti kokeilla esimerkiksi yksittäisellä oppitunnilla. Näin ajettuna Linux on yleensä hitaampi kuin tavanomaisessa asennuksessa, varsinkin jos koneessa on vähänlaisesti muistia. Joissakin live-CD:issä voi bootissa pyytää, että CD kopioidaan muistiin, jolloin CD-asemaa voi käyttää normaaliin tapaan ja CD:ltä luku ei hidasta toimintaa.
Kiintolevyä voi myös käyttää. Live-CD osaa usein
- käyttää ja kirjoittaa kiintolevyllä olevia tiedostoja
- luoda levykuvan tiedostoon, jolloin tähän voi tallettaa linux-tiedostoja seuraavaan linuxkäyttökertaan
- ottaa käyttöönsä kokonaisen osion (ja haluttaessa asentaa itsensä, jolloin CD:tä ei jatkossa tarvita).
CD:tä voi myös käyttää käynnistämään Linux X-päätteenä osana Linux-pääteympäristöä. Tällöin riittää että CD:llä on levykkeenkuva, joka sisältää verkkoboottiohjelman.
Multiboot
Multiboot tarkoittaa, että konetta käynnistettäessä valitaan käynnistetäänkö Linux vai Windows. Windowsin voi halutessaan jättää oletuksena käynnistyväksi ja valinnan jättää Windows-käynnistyslataimen tehtäväksi.
Linuxin voi asentaa Windowsin rinnalle, mieluiten niin, että kiintolevylle on varattu osio linuxin käyttöön tai osioimatonta tilaa levyn lopusta. Jos BIOS ei osaa käyttää koko kiintolevyä, Linuxille kannattaa varata pieni osio siltäkin osalta levyä, jota BIOS osaa lukea.
Jollei levylle haluta Linux-osioita, Linux voi joskus tyytyä tiedostoihin Windows-osiolla.
Koneelle voi asentaa joko kokonaisen linuxin tai nettiboottiohjelman, joka hakee käyttöjärjestelmän lähiverkon palvelimelta. Myös välimuodot, joissa valtaosa tiedostoista ovat palvelimella, ovat mahdollisia.
Verkkokäynnistys
Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta. Samalla voidaan jättää työasemakoneista kiintolevy pois ja siten harventaa huoltoväliä, vanhat kiintolevyt kun ovat herkkiä vikaantumaan.
Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma (Pxe-boot, Etherboot tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan dhcp- ja tftp-palvelinten avustuksella.
Tarvittavan palvelimet asennetaan helpoiten LTSP-projektin työkaluilla, jotka sisältyvät paketoituina esimerkiksi Debianiin, Edubuntuun ja Skolelinuxiin. LTSP:hen sisältyy myös rdesktop, jolla koneelle saa yhtenä vaihtoehtona Windows-palvelimen työpöydän.
Verkkokäynnistyksenkin yhteydessä koneen omaa kiintolevyä voi käyttää, esimerkiksi käynnistystä nopeuttamaan tai väliaikaistiedostojen säilyttämiseen.
Sovellukset ajetaan joko itse työasemalla tai palvelimella. Sekä ohjelmistojen että käyttäjien tiedostot säilytetään kummmassakin tapauksessa yleensä palvelimella.
Virtuaalikoneet
Linuxin voi ajaa Windowsin alaisuudessa virtuaalikoneessa tai muuten asiakasohjelmana. Näin Linuxin ohjelmia voi ajaa boottaamatta konetta.
Linux-ohjelmat Windowsissa
Linuxin ohjelmiin voi myös tutustua windows-ympäristössä ilman itse Linuxia. OpenOffice.org, Firefox yms. ovat saataville myös Windowsille, eikä niihin totuttelu Microsoftin ohjelmien sijaan edellytä Linuxin käyttöä. Linux voi tuntua helpommalta, jos siitä löytyy jo aiemmin tuttuja ohjelmia.
Myös unixmainen ympäristö Cygwin on saatavissa Windowsiin. Sen avulla voi käyttää useimpia unixeista tuttuja komentorivityökaluja. Cygwinin avulla käännetyt ohjelmat voivat myös käyttää X:ää tai Windowsin graafista käyttöliittymää.
Koulukäyttöön tarkoitetut jakelut
Joitakin jakeluita on erityisesti suunniteltu koulukäyttöön. Tällaisia ovat Skolelinux (DebianEdu) ja Edubuntu. Niissä on valmiiksi valittu joukko ohjelmia, jotka soveltuvat opetuskäyttöön, ja hiottu kouluissa usein tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, kuten LTSP. Samat paketit enemmän tai vähemmän samassa muodossa saattavat olla käytettävissä myös tavallisissa jakeluissa, mutta vaikeammin löydettävissä.