Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(fix)
p (Uusin versio fiksumman näköisesti)
Rivi 5: Rivi 5:
| kuvateksti=
| kuvateksti=
| yritys=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]
| yritys=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]
| viimeisin versio=8
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/release-notes/f8/fi/ Fedora 8]
| päivämäärä=8. marraskuuta 2007
| päivämäärä=8. marraskuuta 2007
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]

Versio 26. huhtikuuta 2008 kello 07.56

Fedora

Viimeisin versio Fedora 8  / 8. marraskuuta 2007
Pakettienhallinta RPM/Yum
Tila toiminnassa
Äitijakelu Red Hat Linux
Kotisivu fedoraproject.org
Fedora 8 käynnistyy.
Fedora 8:n ensimmäisellä käynnistyskerralla näkyvä asetusnäkymä.
Fedora 8:n Gnome-työpöytä.

Fedora (ent. Fedora Core) on Red Hatin rahoittama Linux-jakelu, joka keskittyy uusien vapaiden ohjelmistojen nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii Red Hat Enterprise Linuxin äitijakeluna.

Historia

Fedora syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa Red Hat Linuxin kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.

Käyttökohteet

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytänä toimii GNOME, mutta myös KDE löytyy useilta asennuslevyvaihtoehdoilta ja Fedoran pakettivarastoista. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.

Asennusvaihtoehdot

Fedoran asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta.

Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä, jolla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Vaihtoehtoisena asennusmediana tarjotaan joko GNOME:lla tai KDE:lla varustettuja live-CD:itä, joilta Fedoran voi Anaconda-asennusohjelmalla asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.

Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).

Pakettienhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum-edustaohjelman kautta tai Yumin graafisten edustaohjelmien kautta. Oletuksena käytetyt graafiset pakettienhallintatyökalut ovat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu Pup ja ohjelmien asentamiseen ja poistamiseen tarkoitettu Pirut. Näiden lisäksi Yumin kanssa voi käyttää myös epävirallista Yumexia, joka tarjoaa laajemman valikoiman toimintoja.

APT-RPM-projektin ansiosta on mahdollista myös käyttää aptia sekä sen graafista käyttöliittymää Synapticia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [1].

Fedora 9:ään on tulossa uutena graafisena käyttöliittymänä mukaan PackageKit, joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille.

Rajoitetut ohjelmat

Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten Livnaa tai Freshrpms:ia (tulevaisuudessa RPM Fusion), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.

Respinit

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen live-cd.

Tulossa

Fedora 9 julkaistaan 13. toukokuuta 2008. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa

Katso myös

Aiheesta muualla

Sivun poistoa on ehdotettu! Lista poistoehdotuksista
Syy: Jakelu lopetettu vuonna 2003, joten mallinne on turha.


Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&oldid=21153”