Ero sivun ”Ubuntu” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
==Pääkäyttäjän oikeudet== | ==Pääkäyttäjän oikeudet== | ||
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa. Hyvänä puolena tässä on, että vaarallinen tavallisten ohjelmien ajaminen pääkäyttäjän oikeuksilla vaikeutuu. Toisaalta etuoikeutetun käyttäjän asetusten vikaantuessa vaikeutuu pääkäyttäjän oikeuksien saavuttaminen huomattavasti. Myös Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle. | Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa. Hyvänä puolena tässä on, että vaarallinen tavallisten ohjelmien ajaminen pääkäyttäjän oikeuksilla vaikeutuu. Toisaalta etuoikeutetun käyttäjän asetusten vikaantuessa vaikeutuu pääkäyttäjän oikeuksien saavuttaminen huomattavasti. Myös Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle. | ||
Ubuntussa on kuitenkin mahdollista avata myös pääkäyttäjän root-tunnus käyttöön kirjoittamalla | |||
konsolissa | |||
$ sudo passwd root | |||
jolloin voi antaa root-käyttäjän oman salasanan. Jos järjestelmä on siten vioittunut, että | |||
pääkäyttäjänoikeustunnukset ovat unohtuneet, mutta Live-CD käsillä, on mahdollisuus liittää | |||
/-osio, ja etsiä tiedosto /etc/shadow. Tässä tiedostossa on päällimmäisenä rivi: | |||
root:(joku salasana kryptattuna):<numero>:<numero>:<numero>:<numero>::: | |||
josta editorilla, esimerkiksi vim:illä tyhjentämällä salasanakentän, saa järjestelmänsä | |||
sellaiseksi, että siihen pääsee root-tunnuksella ilman salasanaa. Tällöin tietokone | |||
kannattaa pitää verkosta irti, kunnes root-käyttäjän salasana on uudestaan annettu aiemmin | |||
mainitulla 'passwd root'-käskyllä. | |||
==Julkaisutahti== | ==Julkaisutahti== |
Versio 29. huhtikuuta 2008 kello 00.11
Ubuntu | |
---|---|
Viimeisin versio | 8.04 LTS(Hardy Heron) / 24. huhtikuuta 2008 |
Pakettienhallinta | Apt |
Tila | toiminnassa |
Äitijakelu | Debian GNU/Linux |
Kotisivu | Ubuntu Suomi |
Ubuntu on Debian GNU/Linux -pohjainen jakelu, jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. Ubuntu-ideologia).
Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön, jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.
Asennus
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten Firefox-selain, OpenOffice.org-toimisto-ohjelmapaketti ja GIMP-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-live-levyllä, kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain GNOME-työpöytäympäristö, mutta esimerkiksi KDE:n voi asentaa paketinhallinnan kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion Kubuntun. Myös kevyempään Xfce-työpöytäympäristöön pohjautuva Xubuntu-cd on saatavilla.
Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin language-support-fi. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan Gobuntu-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.
Pääkäyttäjän oikeudet
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet sudo-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa. Hyvänä puolena tässä on, että vaarallinen tavallisten ohjelmien ajaminen pääkäyttäjän oikeuksilla vaikeutuu. Toisaalta etuoikeutetun käyttäjän asetusten vikaantuessa vaikeutuu pääkäyttäjän oikeuksien saavuttaminen huomattavasti. Myös Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.
Ubuntussa on kuitenkin mahdollista avata myös pääkäyttäjän root-tunnus käyttöön kirjoittamalla konsolissa
$ sudo passwd root
jolloin voi antaa root-käyttäjän oman salasanan. Jos järjestelmä on siten vioittunut, että pääkäyttäjänoikeustunnukset ovat unohtuneet, mutta Live-CD käsillä, on mahdollisuus liittää /-osio, ja etsiä tiedosto /etc/shadow. Tässä tiedostossa on päällimmäisenä rivi:
root:(joku salasana kryptattuna):<numero>:<numero>:<numero>:<numero>:::
josta editorilla, esimerkiksi vim:illä tyhjentämällä salasanakentän, saa järjestelmänsä sellaiseksi, että siihen pääsee root-tunnuksella ilman salasanaa. Tällöin tietokone kannattaa pitää verkosta irti, kunnes root-käyttäjän salasana on uudestaan annettu aiemmin mainitulla 'passwd root'-käskyllä.
Julkaisutahti
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10, Ubuntu 7.04 ja Ubuntu 7.10, joiden tukiaika on normaali 18 kk. Versiota 6.06 LTS suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas Ubuntu 7.10 tarjoaa tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana pääasiassa vain bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko epävirallisia asennuslähteitä tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.
Shipit
Shipit-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun levyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.
Virallinen käyttäjäyhteisö
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - Ubuntu Suomella - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä IRC-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).
Julkaisuhistoria
- Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007
- Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007
- Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006
- Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006
- Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005
- Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005
- Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004
Katso myös
- Ubuntu Suomi
- Ubuntu nopeammaksi
- Code of Conduct
- EasyUbuntu, Automatix2 - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella
Aiheesta muualla
- Ubuntu Suomi ja keskustelualueet
- Ubuntu tutuksi -wikikirja - Ohjeet Ubuntun ja Kubuntun asennukseen ja peruskäyttöön
- UbuntuGuide 6.06 suomeksi
- Quakenetin Ubuntu.fi-IRC-kanavan wiki
- Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa
- Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset Suomessa, mm:
Englanniksi
- Ubuntun englanninkielinen pääsivu ja keskustelualueet
- Ubuntun wikisivusto
- Ubuntun viralliset ohjesivut
- Ubuntun projektisivu Launchpadissa (Ubuntun kehitysalusta)
Ubuntun muut julkaisuversiot
- Edubuntu ([1]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
- Kubuntu ([2]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
- Xubuntu ([3]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
- Gobuntu - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio
Debian GNU/Linux -pohjaisia jakeluita | |
Ytimet | Debian GNU/Linux | Debian GNU/Hurd | Debian GNU/kFreeBSD | Debian Pure Blend |
---|---|
Haaraumat | antiX | Astra Linux | Bharat Operating System Solutions | Bittix Linux | deepin | Devuan | Elive | Endless OS | Nitrux | HandyLinux | Kali Linux | Knoppix | Linspire | Linux Mint Debian Edition | MX Linux | Parrot OS | Puavo OS | Skolelinux | SparkyLinux | SolydXK | Tails | Ubuntu |
Keskeytyneet | Corel Linux | CrunchBang Linux | gNewSense| MEPIS| Nexenta OS | Sidux |
Ubuntu-pohjaisia jakeluita | |
Viralliset | Ubuntu | Ubuntu Server | Ubuntu Touch | Ubuntu TV | Ubuntu Kylin |
---|---|
Yhteisön tukemat | Kubuntu | Lubuntu | Ubuntu Budgie | Ubuntu GNOME | Ubuntu Studio | Ubuntu MATE | Xubuntu | Ubuntu Unity |
Omia projektejaan | Bodhi Linux | EasyPeasy | elementary OS | Emmabuntüs | Linux Mint | Pop!_OS | Trisquel |
Keskeytyneet | Cub Linux | Edubuntu | Gobuntu | GOS | Mythbuntu | Nexenta OS | Play Linux | Ubuntu JeOS |