Multimediatietokone

Linux-pohjaisen multimediatietokoneen etuja

Markkinoilla on useita edullisia tallentavia digibokseja, joilla voi myös katsella videotiedostoja ja kuunnella esimerkiksi mp3-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua. Oman multimediakeskuksen rakentamisen selkein etu on se, että yhdellä laitteella voidaan korvata kaikki vanhat digiboksit ja DVD-soittimet yms ja sen lisäksi sillä voi tehdä paljon uusia asioita, joihin muut kotielektroniikkalaitteet eivät taivu.

Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit esimerkiksi:

• katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin
• katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä
• katsella mitä tahansa videotiedostoja ja hallita elokuvakokoelmaasi
• katsella esimerkiksi YouTubea tai Yle Areenan lähetyksiä suoraan "telkkarista"
• katsella mitä tahansa kuvatiedostoja ja hallita digikuvakokoelmaasi
• kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen
• selata nettiä, lukea sähköpostia ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi.
• aina päällä olevaa kodin mediakeskustietokonetta voi käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena
• aina päällä oleva kodin mediakeskustietokone sopii erinomaisesti myös kodin hermokeskukseksi joka ohjaa kodin muita älykkäitä valaistus- ja turvajärjestelmiä ja jonka kiintolevylle voi vaikkapa tallentaa turvakameran kuvaa

Lisäksi digiboksiin verrattuna Linux-multimediatietokoneen etuja ovat:

• jos digi-TV-standardit muuttuvat (esim. teräväpiirtolähetykset alkavat) ei tarvitse ostaa uutta multimediatietokonetta, vaan riittää että päivittää ohjelmiston
• jos laitteeseen haluaa lisää ominaisuuksia, sitä voi laajentaa uudella kiintolevyllä tai lisäkortilla, eikä koko laitetta tarvitse uusia kerralla

Linux-pohjaisen multimediatietokoneen haitat

• Rakentelu vaatii jonkin verran aikaa ja perehtymistä
• Multimediatietokone on useimmiten kalliimpi hankkia kuin tavallisen tallentavan digiboksin hankinta
• Sopivan Linux-yhteensopivan laitteiston etsiminen voi olla hankalaa
• Useimmat multimediaohjelmistot ovat melko uusia ja niissä on vielä osittain paljonkin kehitettävää jäljellä

Multimediaohjelmistot

Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka Multimedia.

Nimenomaan kaukosäätimellä ohjattaviksi tarkoitettuja kaiken kattavia multimediaohjelmistoja ovat:

• MythTV [1] on laajimmin käytössä
• GeeXboX on multimediatietokoneessa toimimaan tarkoitettu live-cd-pohjainen jakelu
  • edut: pieni CD (8 MB!), ohjelma latautuu kokonaan muistiin eikä käynnistyksen jälkeen tarvitse enää CD:tä (toki sen voi asentaa myös kiintolevylle), soitin perustuu mplayer:iin joten voi soittaa melkein mitä tahansa mediatiedostoja, graafinen ja helppo valikkopohjainen käyttöliittymä
  • haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
• Entertainer (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
  • edut: elegantti tekninen pohja (gstreamer+python+clutter) ja kaunis käyttöliittymä
  • haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
• Moovida
  • edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
  • haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tietoa onko se edes suunnitteilla
• Freevo
• LinuxMCE
  • edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
  • haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
• VDR, joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen
• Xbmc [2] on mediakeskusohjelmisto, johon saa erilaisia liitännäisiä.
• Boxee on mediakeskusohjelmisto, joka löytyy myös useista digibokseista.

Laitteistot

Pohdintaa laitteistosta

• Luonnollisesti multimediatietokoneeksi sopivassa laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja.
• Tärkeämpää voisi ehkä olla hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä.
• Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa.
• Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen käyttöjärjestelmä ei pysty hyödyntämään.
• Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nauhoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata..
• Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä.
• Jotta laitteella voisi esim. kuunnella musiikkia ilman että TV/päänäyttö on päällä, pitäisi laitteen etupaneelissa olla LCD-näyttö, josta näkee mm. soivan kappaleen nimen (ja musiikkiohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan kaukosäätimellä).
• Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen laiteajurit olla 100 % Linux-yhteensopivia.
• Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI, HDMI tai displayport. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot.

Jos laite on näkyvällä paikalla olohuoneessa, tulisi sen myös olla tyylikkään näköinen.

Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja

Seuraavat kotelot sopisivat ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa puolesta Linux-multimediakeskuksen rungoksi ja olivat saatavilla heinäkuussa 2008.

• MSI Media Live (toimii muuten hyvin Linuxissa, mutta kaukosäätimen vastaanotto ei toimi pidemmillä etäisyyksillä?)
• AOpen MiniPC (Sytem76 myy runkoon perustuvia Linux-koneita, joten täytyy olla Linux-yhteensopiva)
• Shuttle SG31G5 (tarkistettu IRL olevan Linux-yhteensopiva)
• Shuttle SG33G5M (tarkistettu olevan Linux-yhteensopiva, myös kaukosäädin ja VCD)
• Nexus Psile (ei sisällä emolevyä, eli Linux-yhteensopivuudesta ei voi sanoa mitään)

Tällä hetkellä suositeltavinta on ostaa Linuxkauppa.fi:stä multimediakäyttöön räätälöity Shuttle, jonka Linux-yhteensopivuus on taattu ja laite on varmasti olohuoneeseen tervetullut. Paketissa ei valitettavasti ole mukana DVB-korttia ja kaukosäädintä, mutta esimerkiksi Ubuntu 8.10-versiossa suoraan toimivan Satelcon PCI-DVB-T/C/S-kortin ja kaukosäätimen voi ostaa ostaa saksalaisesta DVBShop.net:stä. Kyseiselle mallille löytyy myös CI-moduuli, mutta sen Linux-yhteensopivuutta ei ole testattu kunnolla (vielä).

Valmiita kokoonpanoja

Markkinoilla on valmiita multimediatietokoneita, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu digi-TV:n katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi:

• KiSS 1600 HD Media Player (Linux-pohjainen)
• Divico Tvix-sarja

Muita hyviä esimerkkejä (käyttöjärjestelmää lukuunottamatta) ovat HUSH™ E1-Mini ja EndPCnoise.com FANLESS Core 2 Home Theater PC.

Aiheesta muualla

• HTPC suomenkielisessä Wikipediassa
• LinuxTV.org on DVB-laiteajureiden pääkehityspaikka
• Linux-HTPC Guide