Ero sivun ”X.Orgin asetukset” versioiden välillä
p (→Kaksi näyttöä: wikilinkki) |
p (Foliohattu siirsi sivun X.orgin asetukset uudelle nimelle X.Orgin asetukset) |
||
(4 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Linux-käyttäjälle | Linux-käyttäjälle voi joskus tulla eteen tilanne, jossa [[X]]:n asetukset eivät ole kunnossa ja graafinen ympäristö ei toimi. Tällöin X:n [[asetustiedosto]]a on yleensä muokattava käsin, mikäli järjestelmään ei sisälly mitään tekstitilassa toimivaa asetusvelhoa, jolla voisi automaattisesti korjata asetukset. | ||
Asetusten toimimattomuuden syynä on usein se, että asetustiedostossa on yritetty määrittää liikaa asioita, jolloin olosuhteiden muuttuessa X herkästi lakkaa toimimasta. Yleensä kannattaa antaa X:n itse automaattisesti määrittää mahdollisimman monet asetukset, jolloin riski väärien asetusten olemassaololle pienenee. | |||
X-palvelimen uudemmat versiot osaavat tunnistaa laitteiston niin hyvin, että vikatilanteessa usein riittää asetustiedoston siirtäminen toiselle nimelle, jolloin X käynnistyy kokonaan ilman asetustiedostoa. | |||
Minimaalisissa tai kokonaan puuttuvissa asetuksissa on haittana se, että esimerkiksi näytön asetukset saattavat tunnistua väärin, mikäli näyttö ei X:n käynnistyksen aikana ole päällä. Tähän on yleensä ratkaisuna X:n uudelleenkäynnistäminen, mikä [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] käytössä ollessa kannattaa tehdä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Peruutusnäppäin (''Backspace''). | |||
Näytönohjaimen vaihtuessa riittää usein muuttaa pelkkä ajurimoduulin nimi, mikäli näytönohjaimet ovat suunnilleen samantehoiset eikä sallittuihin resoluutioihin haluta muutoksia. 3D-toimintoja varten tarvitaan yleensä enemmän muutoksia. | Näytönohjaimen vaihtuessa riittää usein muuttaa pelkkä ajurimoduulin nimi, mikäli näytönohjaimet ovat suunnilleen samantehoiset eikä sallittuihin resoluutioihin haluta muutoksia. 3D-toimintoja varten tarvitaan yleensä enemmän muutoksia. | ||
[[X.org]]:in asetustiedosto sijaitsee lähes aina polussa <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> | [[X.org]]:in asetustiedosto sijaitsee lähes aina polussa <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> | ||
Käytettävää asetustiedostoa voi vaihtaa ''-config''-valitsimella, esimerkiksi <tt>X -config /etc/X11/xorg.conf.bak</tt>. XFree86:ssa, johon X.org pohjautuu, asetustiedosto löytyi polusta <tt>/etc/X11/XF86Config</tt>. | Käytettävää asetustiedostoa voi vaihtaa [[komentorivi]]ltä ''-config''-[[valitsin|valitsimella]], esimerkiksi <tt>X -config /etc/X11/xorg.conf.bak</tt>. XFree86:ssa, johon X.org pohjautuu, asetustiedosto löytyi polusta <tt>/etc/X11/XF86Config</tt>. | ||
== Asetustiedoston tarve == | == Asetustiedoston tarve == | ||
Uusimmat X.orgin versiot osaavat tunnistaa laitteiston ja tehdä asetukset niin hyvin, että hyvinkin pelkistetty asetustiedosto riittää. Asetuksia on tehtävä <tt>xorg.conf</tt>-tiedostoon vain, jos automaattisesti tehdyt asetukset eivät toimi oikein. Tässä artikkelissa käydään läpi asetustiedoston rakennetta ja eri asetusten vaikutusta hyvinkin laajasti. Ongelmatapauksissa asetustiedostoon voidaan lisätä tarvittavia asetuksia tämän ohjeen mukaan, jolloin X käyttää näitä asetuksia eikä yritä tehdä niitä automaattisesti. | Uusimmat X.orgin versiot osaavat tunnistaa laitteiston ja tehdä asetukset niin hyvin, että hyvinkin pelkistetty asetustiedosto riittää. Asetuksia on tehtävä <tt>xorg.conf</tt>-tiedostoon vain, jos automaattisesti tehdyt asetukset eivät toimi oikein. Tässä artikkelissa käydään läpi asetustiedoston rakennetta ja eri asetusten vaikutusta hyvinkin laajasti. Ongelmatapauksissa asetustiedostoon voidaan lisätä tarvittavia asetuksia tämän ohjeen mukaan, jolloin X käyttää näitä asetuksia eikä yritä tehdä niitä automaattisesti. | ||
==Asetustiedoston automaattinen luonti== | ==Asetustiedoston automaattinen luonti== | ||
Helpohko keino kaikkien perusasetusten tekemiseen on X.orgin mukana tuleva xorgconfig-ohjelma, joka kyselee tiedot mm. hiirestä, näppäimistöstä ja näytöstä ja luo niiden tietojen pohjalta xorg.conf-tiedoston. Ohjelman voi käynnistää | Helpohko keino kaikkien perusasetusten tekemiseen on X.orgin mukana tuleva xorgconfig-ohjelma, joka kyselee tiedot mm. hiirestä, näppäimistöstä ja näytöstä ja luo niiden tietojen pohjalta xorg.conf-tiedoston. Ohjelman voi käynnistää komentoriviltä komennolla <tt>xorgconfig</tt>. Xorgconfigin luoma tiedosto sisältää runsaasti kommentteja asetusten muokkauksen helpottamiseksi. | ||
Myös komentoa <tt>X -configure</tt> voi käyttää uuden asetustiedoston luomiseen. | Myös komentoa <tt>X -configure</tt> voi käyttää uuden asetustiedoston luomiseen. | ||
Nvidian kaupallisten [[binääriajurit|binääriajureiden]] käyttäjille suositellaan komentoa <tt>nvidia-xconfig</tt>, joka luo yleensä täysin valmiin asetustiedoston. | Nvidian kaupallisten [[binääriajurit|binääriajureiden]] käyttäjille suositellaan komentoa <tt>nvidia-xconfig</tt>, joka luo yleensä täysin valmiin asetustiedoston. | ||
==X:n sulkeminen ja uudelleenkäynnistäminen== | |||
X:n joutuu yleensä käynnistämään uudelleen, jotta uudet asetukset tulisivat voimaan. Toisaalta joissakin vikatilanteissa asetustiedostoja ei pääse muokkaamaan, koska X ei toimi, mutta kuitenkin varaa näytön. | |||
Graafisessa tilassa näppäinyhdistelmä Ctrl+Alt+Peruutusnäppäin (''Backspace'') sulkee X:n, riippuen asetustiedostosta. X:n voi sulkea myös komentoriviltä, jolle pääsee esimerkiksi eri [[virtuaalikonsoli]]lta (Ctrl+Alt+F1). Komentoriviltä voi myös käynnistää sopivan editorin (esim. [[emacs]], [[vi]] tai [[nano]]), jolla muokata asetustiedostoa (gnomen ja kde:n editorit eivät välttämättä toimi tekstitilassa). | |||
Katso tarkemmin artikkelissa [[X Window System#X:n sulkeminen ja uudelleenkäynnistäminen|X Window System]]. | |||
==xorg.conf== | ==xorg.conf== | ||
Rivi 37: | Rivi 47: | ||
===Syöttölaitteet=== | ===Syöttölaitteet=== | ||
Osioissa tyyppiä <tt>Section "InputDevice"</tt> määritellään syöttölaitteet, | Osioissa tyyppiä <tt>Section "InputDevice"</tt> määritellään syöttölaitteet, kuten näppäimistö ja [[hiiri]]. Suomalaista näppäimistöä käytettäessä täytyy usein kertoa näppäimistönasettelusta omalla parametrilla. Hiiri ja näppäimistö tunnistuvat nykyään yleensä automaattisesti, jolloin syöttölaitteita koskevat kohdat voi jopa kokonaan poistaa xorg.confista. | ||
Esimerkki tavallisesta näppäimistöstä: | Esimerkki tavallisesta näppäimistöstä: | ||
Rivi 123: | Rivi 133: | ||
Load "dbe" | Load "dbe" | ||
Load "freetype" | Load "freetype" | ||
EndSection | EndSection | ||
Section "InputDevice" | Section "InputDevice" | ||
Rivi 158: | Rivi 161: | ||
Monitor "p70" | Monitor "p70" | ||
DefaultDepth 24 | DefaultDepth 24 | ||
Subsection "Display" | Subsection "Display" | ||
Depth 16 | Depth 16 | ||
Rivi 183: | Rivi 181: | ||
Oletuksena tuleva minimaalinen xorg.conf X.org 1.3:a käyttävässä [[Fedora]] 7:ssä: | Oletuksena tuleva minimaalinen xorg.conf X.org 1.3:a käyttävässä [[Fedora]] 7:ssä: | ||
Section "ServerLayout" | Section "ServerLayout" | ||
Identifier "Default Layout" | Identifier "Default Layout" | ||
Rivi 212: | Rivi 208: | ||
''Pääartikkeli: [[Monen näytön järjestelmät]]'' | ''Pääartikkeli: [[Monen näytön järjestelmät]]'' | ||
Kahta (tai useampaa) näyttöä voidaan käyttää X:n kanssa muutamalla eri tavalla. Nvidian korteilla voidaan käyttää Nvidian omaa [[TwinView]]-teknologiaa. | Kahta (tai useampaa) näyttöä voidaan käyttää X:n kanssa muutamalla eri tavalla. Näytönohjaimen ajurista riippumattomia keinoja ovat [[RandR]] sekä vanhempi [[Xinerama]]. Nvidian korteilla voidaan käyttää Nvidian omaa [[TwinView]]-teknologiaa. | ||
=== RandR === | |||
Useamman näytön asettamista RandRin avulla on neuvottu artikkelissa [[RandR]]. | |||
=== Radeon ([[Xinerama]]) kahdella näytöllä === | === Radeon ([[Xinerama]]) kahdella näytöllä === | ||
xorg.conf tiedostoon tarvitsee luoda kaksi laitetta joita aiotaan käyttää virtuaalinäytöissä. Tässä esimerkissä molemmat ulosotot löytyvät samasta kortista. Molemmille laiteille annetaan myös niiden ruutunumero "Screen". | xorg.conf-tiedostoon tarvitsee luoda kaksi laitetta, joita aiotaan käyttää virtuaalinäytöissä. Tässä esimerkissä molemmat ulosotot löytyvät samasta kortista. Molemmille laiteille annetaan myös niiden ruutunumero "Screen". | ||
Section "Device" | Section "Device" | ||
Rivi 234: | Rivi 233: | ||
Screen 1 | Screen 1 | ||
Seuraavaksi määritellään tietokoneeseen kytketyt näytöt | Seuraavaksi määritellään tietokoneeseen kytketyt näytöt: | ||
Section "Monitor" | Section "Monitor" | ||
Identifier "Main Monitor" | Identifier "Main Monitor" | ||
Option "DPMS" | Option "DPMS" | ||
EndSection | EndSection | ||
Rivi 246: | Rivi 243: | ||
Identifier "Second Monitor" | Identifier "Second Monitor" | ||
Option "DPMS" | Option "DPMS" | ||
EndSection | EndSection | ||
Rivi 305: | Rivi 300: | ||
Lopuksi käynnistä X | Lopuksi käynnistä X uudelleen esimerkiksi kirjautumalla ulos ja painamalla [[graafinen kirjautumisohjelma|kirjautumisruudussa]] näppäinyhdistelmää Ctrl+Alt+Backspace. | ||
Xineraman avulla on mahdollista käyttää myös useampaa kuin kahta näyttöä. Ohjeet tähän löytyvät artikkelista [[Xinerama]]. | Xineraman avulla on mahdollista käyttää myös useampaa kuin kahta näyttöä. Ohjeet tähän löytyvät artikkelista [[Xinerama]]. | ||
Rivi 324: | Rivi 319: | ||
lisääminen Device-osioon saattaa auttaa. Tosin Nvidian asennusohjelma lisää tämän itsekin Screen-osioon versiosta 1.0-8178 alkaen. | lisääminen Device-osioon saattaa auttaa. Tosin Nvidian asennusohjelma lisää tämän itsekin Screen-osioon versiosta 1.0-8178 alkaen. | ||
Ongelmat saattavat johtua myös viallisesta | Ongelmat saattavat johtua myös viallisesta BIOSista. Esimerkkinä Asus A8V Deluxe BIOSin 1007-version päivittäminen 1017-versioon poistaa ongelmat AGPGART:n kanssa, jolloin Nvidian ajurit alkavat toimimia myös asetuksella | ||
Option "NvAGP" "3" | Option "NvAGP" "3" | ||
Tämän jälkeen | |||
cat /proc/driver/nvidia/agp/status | [[cat]] /[[proc]]/driver/nvidia/agp/status | ||
Antaa tuloksen | Antaa tuloksen | ||
Status: Enabled | Status: Enabled | ||
Rivi 337: | Rivi 332: | ||
Ja ajureiden tehokkuus parantuu huomattavasti. | Ja ajureiden tehokkuus parantuu huomattavasti. | ||
HUOM! Nvidian ajuripaketti kannattaa ensisijaisesti asentaa [[jakelu]]n omaa [[paketinhallinta]]a ja työkaluja käyttäen. Nvidian sivuilta saatavaa pakettia ei kannata asentaa muulloin kuin silloin, jos muuta menetelmää ei ole saatavilla. | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
*[[Fdi]] | |||
*[[Näytön kalibrointi]] | |||
*[[RandR]] | |||
*[[TwinView]] | *[[TwinView]] | ||
*[[Xinerama]] | *[[Xinerama]] | ||
*[[ | *[[Glxgears]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
[[Luokka:Asetustiedostot]] | [[Luokka:Asetustiedostot]] | ||
[[Luokka:X]] | [[Luokka:X]] |
Nykyinen versio 1. lokakuuta 2020 kello 04.54
Linux-käyttäjälle voi joskus tulla eteen tilanne, jossa X:n asetukset eivät ole kunnossa ja graafinen ympäristö ei toimi. Tällöin X:n asetustiedostoa on yleensä muokattava käsin, mikäli järjestelmään ei sisälly mitään tekstitilassa toimivaa asetusvelhoa, jolla voisi automaattisesti korjata asetukset.
Asetusten toimimattomuuden syynä on usein se, että asetustiedostossa on yritetty määrittää liikaa asioita, jolloin olosuhteiden muuttuessa X herkästi lakkaa toimimasta. Yleensä kannattaa antaa X:n itse automaattisesti määrittää mahdollisimman monet asetukset, jolloin riski väärien asetusten olemassaololle pienenee.
X-palvelimen uudemmat versiot osaavat tunnistaa laitteiston niin hyvin, että vikatilanteessa usein riittää asetustiedoston siirtäminen toiselle nimelle, jolloin X käynnistyy kokonaan ilman asetustiedostoa.
Minimaalisissa tai kokonaan puuttuvissa asetuksissa on haittana se, että esimerkiksi näytön asetukset saattavat tunnistua väärin, mikäli näyttö ei X:n käynnistyksen aikana ole päällä. Tähän on yleensä ratkaisuna X:n uudelleenkäynnistäminen, mikä graafisen kirjautumisohjelman käytössä ollessa kannattaa tehdä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Peruutusnäppäin (Backspace).
Näytönohjaimen vaihtuessa riittää usein muuttaa pelkkä ajurimoduulin nimi, mikäli näytönohjaimet ovat suunnilleen samantehoiset eikä sallittuihin resoluutioihin haluta muutoksia. 3D-toimintoja varten tarvitaan yleensä enemmän muutoksia.
X.org:in asetustiedosto sijaitsee lähes aina polussa /etc/X11/xorg.conf Käytettävää asetustiedostoa voi vaihtaa komentoriviltä -config-valitsimella, esimerkiksi X -config /etc/X11/xorg.conf.bak. XFree86:ssa, johon X.org pohjautuu, asetustiedosto löytyi polusta /etc/X11/XF86Config.
Asetustiedoston tarve[muokkaa]
Uusimmat X.orgin versiot osaavat tunnistaa laitteiston ja tehdä asetukset niin hyvin, että hyvinkin pelkistetty asetustiedosto riittää. Asetuksia on tehtävä xorg.conf-tiedostoon vain, jos automaattisesti tehdyt asetukset eivät toimi oikein. Tässä artikkelissa käydään läpi asetustiedoston rakennetta ja eri asetusten vaikutusta hyvinkin laajasti. Ongelmatapauksissa asetustiedostoon voidaan lisätä tarvittavia asetuksia tämän ohjeen mukaan, jolloin X käyttää näitä asetuksia eikä yritä tehdä niitä automaattisesti.
Asetustiedoston automaattinen luonti[muokkaa]
Helpohko keino kaikkien perusasetusten tekemiseen on X.orgin mukana tuleva xorgconfig-ohjelma, joka kyselee tiedot mm. hiirestä, näppäimistöstä ja näytöstä ja luo niiden tietojen pohjalta xorg.conf-tiedoston. Ohjelman voi käynnistää komentoriviltä komennolla xorgconfig. Xorgconfigin luoma tiedosto sisältää runsaasti kommentteja asetusten muokkauksen helpottamiseksi.
Myös komentoa X -configure voi käyttää uuden asetustiedoston luomiseen.
Nvidian kaupallisten binääriajureiden käyttäjille suositellaan komentoa nvidia-xconfig, joka luo yleensä täysin valmiin asetustiedoston.
X:n sulkeminen ja uudelleenkäynnistäminen[muokkaa]
X:n joutuu yleensä käynnistämään uudelleen, jotta uudet asetukset tulisivat voimaan. Toisaalta joissakin vikatilanteissa asetustiedostoja ei pääse muokkaamaan, koska X ei toimi, mutta kuitenkin varaa näytön.
Graafisessa tilassa näppäinyhdistelmä Ctrl+Alt+Peruutusnäppäin (Backspace) sulkee X:n, riippuen asetustiedostosta. X:n voi sulkea myös komentoriviltä, jolle pääsee esimerkiksi eri virtuaalikonsolilta (Ctrl+Alt+F1). Komentoriviltä voi myös käynnistää sopivan editorin (esim. emacs, vi tai nano), jolla muokata asetustiedostoa (gnomen ja kde:n editorit eivät välttämättä toimi tekstitilassa).
Katso tarkemmin artikkelissa X Window System.
xorg.conf[muokkaa]
Rakenne[muokkaa]
Asetustiedosto noudattaa seuraavanlaista rakennetta
Section "Osio" Option "Asetus" "Arvo" Option "Asetus" #Kommentti Foo "bar" EndSection
Tässä ohjeessa ei käydä läpi asetustiedoston kaikkia kohtia, joten tämän ohjeen perusteella ei voi kirjoittaa tyhjästä toimivaa tiedostoa. Tee siis muutokset valmiiseen tiedostoon (muista kuitenkin ottaa varmuuskopio aina ensin).
Moduulit[muokkaa]
xorg.conf-tiedoston alussa on yleensä osio Section "Module" jossa ladataan erilaisia moduuleja komennolla Load "moduuli". Yleensä moduuleja on listattu useita, ja usein niiden merkitys on myös kerrottu kommenteilla.
Tätä osiota täytyy muuttaa yleensä silloin, kun asennetaan näytönohjaimen ajurit. Esimerkiksi NVIDIA:n näytönohjainta käytettäessä on ladattava moduuli glx mutta ei saa ladata moduulia dri.
Syöttölaitteet[muokkaa]
Osioissa tyyppiä Section "InputDevice" määritellään syöttölaitteet, kuten näppäimistö ja hiiri. Suomalaista näppäimistöä käytettäessä täytyy usein kertoa näppäimistönasettelusta omalla parametrilla. Hiiri ja näppäimistö tunnistuvat nykyään yleensä automaattisesti, jolloin syöttölaitteita koskevat kohdat voi jopa kokonaan poistaa xorg.confista.
Esimerkki tavallisesta näppäimistöstä:
Section "InputDevice" Identifier "Keyboard1" #Kutsumanimi Driver "kbd" #Ajuri Option "AutoRepeat" "500 30" #Suomalaiset asetukset Option "XkbModel" "pc105" Option "XkbLayout" "fi" EndSection
Fi:n sijaan voi ongelmatilanteessa yrittää käyttää sen kanssa identtistä se-näppäinkarttaa.
Tavallinen kolmenappinen (kaksi nappia + rullan painamismahdollisuus) rullahiiri esitellään seuraavasti
Section "InputDevice" Identifier "Mouse1" Driver "mouse" Option "Protocol" "Auto" #Tunnistetaan protokolla automaattisesti Option "Device" "/dev/input/mice" #Hiiren laitetiedosto #Rullalla vierittäminen Option "ZAxisMapping" "4 5" #Kolmannen näppäimen emulointi kahta päänäppäintä painamalla #Suositeltava erityisesti hiirissä, joissa ei ole painettavaa rullaa Option "Emulate3Buttons" EndSection
Esitellyistä laitteista valitaan lopuksi vielä ServerLayout-osiossa käytettävät.
Näytönohjain[muokkaa]
Osiossa Section "Device" määritellään käytettävä näytönohjain ja sen ajuri. Usein tässä osiossa on myös määriteltynä tiettyyn fyysiseen laitteeseen viittaava BusID-asetus. Tämä asetus on kuitenkin vikaherkkä ja myös tarpeeton, mikäli samanaikaisesti ei haluta käyttää useampaa eri näytönohjainta. 3d-kiihdytyksen käyttämiseksi on usein asennettava binääriajureita. Esimerkki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:
Section "Device" Identifier "GeForce" #Nimi (vapaavalintainen) Driver "nvidia" #Käytettävä ajuri (vaatii nvidia-nimisen ajurimoduulin) EndSection
Näyttö[muokkaa]
Näytön asetuksia määriteltäessä on oltava tarkkana, sillä väärät asetukset saattavat jopa rikkoa näytön. Etenkin vaaka- ja pystytahdistusarvot ovat tässä suhteessa tärkeät. X.org osaa tosin yleensä automaattisestikin tunnistaa sopivat tahdistusarvot, joten niitä ei välttämättä kannata edes yrittää määrittää. Tällöin näytön asetukseksi riittää yleensä pelkkä tunniste.
Näytön tiedot määritellään osiossa Section "Monitor". Näytölle annetaan tunniste (Identifier) sekä mahdollisesti vaaka- ja pystytahdistusarvot (VertRefresh ja HorizSync). Oikeat tahdistusarvot löytyvät esimerkiksi näytön ohjekirjasta tai Internetistä valmistajan sivuilta.
Esimerkki Philips 107e kuvaputkinäytön esittelystä:
Section "Monitor" Identifier "Philips 107E" #Nimi HorizSync 30-70 #Vaakatahdistus VertRefresh 50-160 #Pystytahdistus EndSection
Laitteet käyttöön[muokkaa]
Kun näytönohjain, näyttö yms. laitteet on nyt esitelty, täytyy vielä kertoa, mitä laitteita haluamme käyttää (kaikkia esiteltyjä ei tarvitse käyttää).
Ensinnäkin osiossa Section "Screen" kerrotaan käytettävä näytönohjain ja näyttö. Lisäksi määritellään resoluutiot. Myös screenille on annettava nimi, joka puolestaan annetaan myöhemmin ServerLayoutille.
Esimerkki Section "Screen" -osiosta:
Section "Screen" Identifier "Screen 1" #"Screenin" nimi Device "GeForce" #Käytettävä näytönohjain Monitor "Philips 107E" #Käytettävä näyttö DefaultDepth 24 #Oletusvärimäärä #Resoluutiot Subsection "Display" Depth 16 #16-bittiä Modes "1280x1024" "1024x768" "800x600" "640x480" #Sallitut resoluutiot ViewPort 0 0 EndSubsection Subsection "Display" Depth 24 #24 bittiä Modes "1152x864" #Sallitut resoluutiot ViewPort 0 0 EndSubsection EndSection
Tiedoston lopussa valitaan sitten (jo edellä mainostetussa) ServerLayout-osiossa käytettävät asetukset tähän tapaan:
Section "ServerLayout" #Vaihteeksi tunniste Identifier "Simple Layout" Screen "Screen 1" #Käytettävä screeni InputDevice "Mouse1" "CorePointer" #Käytettävä hiiri (CorePointer) InputDevice "Keyboard1" "CoreKeyboard" #Käytettävä näppis (CoreKeyboard) EndSection
ServerLayouteja voi halutessaan määritellä useampia, jolloin käytettävä layout määritellään -layout-valitsimella X:n käynnistyksen yhteydessä.
Esimerkki toimivasta xorg.confista i810-piirisarjan näytönohjaimella, Compaqin P70-näytöllä, rullahiirellä sekä standardilla näppäimistöllä:
Section "Module" Load "dbe" Load "freetype" EndSection Section "InputDevice" Identifier "nappaimisto" Driver "kbd" Option "XkbModel" "pc105" Option "XkbLayout" "fi" Option "AutoRepeat" "500 30" EndSection Section "InputDevice" Identifier "hiiri" Driver "mouse" Option "Protocol" "Auto" Option "Device" "/dev/input/mice" Option "ZAxisMapping" "4 5 6 7" Option "Emulate3Buttons" EndSection Section "Monitor" Identifier "p70" EndSection Section "Device" Identifier "integroitu" Driver "i810" EndSection Section "Screen" Identifier "naytto" Device "integroitu" Monitor "p70" DefaultDepth 24 Subsection "Display" Depth 16 Modes "1024x768" "800x600" ViewPort 0 0 EndSubsection Subsection "Display" Depth 24 Modes "1024x768" "800x600" ViewPort 0 0 EndSubSection EndSection Section "ServerLayout" Identifier "kokoonpano" Screen "naytto" InputDevice "hiiri" "CorePointer" InputDevice "nappaimisto" "CoreKeyboard" EndSection
Oletuksena tuleva minimaalinen xorg.conf X.org 1.3:a käyttävässä Fedora 7:ssä:
Section "ServerLayout" Identifier "Default Layout" Screen 0 "Screen0" 0 0 InputDevice "Keyboard0" "CoreKeyboard" EndSection Section "InputDevice" Identifier "Keyboard0" Driver "kbd" Option "XkbModel" "pc105" Option "XkbLayout" "fi" EndSection Section "Device" Identifier "Videocard0" Driver "i810" EndSection Section "Screen" Identifier "Screen0" Device "Videocard0" DefaultDepth 24 EndSection
Kaksi näyttöä[muokkaa]
Pääartikkeli: Monen näytön järjestelmät
Kahta (tai useampaa) näyttöä voidaan käyttää X:n kanssa muutamalla eri tavalla. Näytönohjaimen ajurista riippumattomia keinoja ovat RandR sekä vanhempi Xinerama. Nvidian korteilla voidaan käyttää Nvidian omaa TwinView-teknologiaa.
RandR[muokkaa]
Useamman näytön asettamista RandRin avulla on neuvottu artikkelissa RandR.
Radeon (Xinerama) kahdella näytöllä[muokkaa]
xorg.conf-tiedostoon tarvitsee luoda kaksi laitetta, joita aiotaan käyttää virtuaalinäytöissä. Tässä esimerkissä molemmat ulosotot löytyvät samasta kortista. Molemmille laiteille annetaan myös niiden ruutunumero "Screen".
Section "Device" Identifier "Videocard0" Driver "radeon" VendorName "Videocard vendor" BoardName "ATI Technologies Inc RV350 AP [Radeon 9600]" BusID "PCI:3:0:0" Screen 0 EndSection
Section "Device" Identifier "Videocard1" Driver "radeon" VendorName "Videocard Vendor" BoardName "ATI Technologies Inc RV350 AP [Radeon 9600]" BusID "PCI:3:0:0" Screen 1
Seuraavaksi määritellään tietokoneeseen kytketyt näytöt:
Section "Monitor" Identifier "Main Monitor" Option "DPMS" EndSection
Section "Monitor" Identifier "Second Monitor" Option "DPMS" EndSection
Seuraavaksi määritellään myös Screen-osio. Screen-osioon tulee myös määritykset kahdelle Screenille.
Screen yksi.
Section "Screen" Identifier "Screen0" Device "Videocard0" Monitor "Main monitor" DefaultDepth 24 SubSection "Display" Viewport 0 0 Depth 16 Modes "800x600" "640x480" EndSubSection SubSection "Display" Viewport 0 0 Depth 24 Modes "1024x768" "800x600" "640x480" EndSubSection EndSection
Ja Screen kaksi.
Section "Screen" Identifier "Screen1" Device "Videocard1" Monitor "Second Monitor" DefaultDepth 24 SubSection "Display" Viewport 0 0 Depth 24 Modes "1024x768" "800x600" "640x480" EndSubSection EndSection
Lopuksi lisää vielä ennen "ServerLayout" osaa seuraavat rivit. Itse "ServerLayout" kohdasta voit vaikkapa kommentoida (#-kommenttimerkki) pois Xinerama rivin.
Section "ServerFlags" Option "Xinerama" "on" EndSection
"ServerLayout"-rivit
Section "ServerLayout" Identifier "Multihead layout" Screen 0 "Screen0" Screen 1 "Screen1" RightOf "Screen0" InputDevice "Mouse0" "CorePointer" InputDevice "Keyboard0" "CoreKeyboard" # Option "Xinerama" "on" # Option "Clone" "off" EndSection
Lopuksi käynnistä X uudelleen esimerkiksi kirjautumalla ulos ja painamalla kirjautumisruudussa näppäinyhdistelmää Ctrl+Alt+Backspace.
Xineraman avulla on mahdollista käyttää myös useampaa kuin kahta näyttöä. Ohjeet tähän löytyvät artikkelista Xinerama.
Nvidia (TwinView) kahdella näytöllä[muokkaa]
Katso artikkelia TwinView.
NVidia[muokkaa]
Nvidian asennuspaketin sisältämä nvidia-xconfig -komento osaa muokata xorg.conf:n käyttämään Nvidian ajuria. Nvidia-xconfig on mukana vasta ajuripaketin versiossa 1.0-8178 tai uudemmissa, joten käytä mieluiten aina uusinta ajuriversiota. Vanhemmatkin ajuripakettiversiot osasivat asettaa xorg.conf:in, mutta niiden toiminta oli selvästi kehittymättömämpää.
Vinkki: lisäämällä Device Sectioniin seuraavan rivin
Option "Coolbits" "1"
saa lisää näytönohjaimen asetuksien muokkausmahdollisuuksia nvclock-nimisen työkalun avulla.
Ongelmatilanteet[muokkaa]
Mikäli järjestelmä Nvidian ajurien asennuksen jälkeen rupeaa kaatuilemaan X:n käynnistyksen yhteydessä, voi vika olla siinä, että ajurit on määritelty käyttämään käyttöjärjestelmän omia AGP-ajureita Nvidian AGP-ajureiden sijaan. Tällöin rivin
Option "NvAGP" "1"
lisääminen Device-osioon saattaa auttaa. Tosin Nvidian asennusohjelma lisää tämän itsekin Screen-osioon versiosta 1.0-8178 alkaen.
Ongelmat saattavat johtua myös viallisesta BIOSista. Esimerkkinä Asus A8V Deluxe BIOSin 1007-version päivittäminen 1017-versioon poistaa ongelmat AGPGART:n kanssa, jolloin Nvidian ajurit alkavat toimimia myös asetuksella
Option "NvAGP" "3"
Tämän jälkeen
cat /proc/driver/nvidia/agp/status
Antaa tuloksen
Status: Enabled Driver: AGPGART AGP Rate: 8x Fast Writes: Enabled SBA: Enabled
Ja ajureiden tehokkuus parantuu huomattavasti.
HUOM! Nvidian ajuripaketti kannattaa ensisijaisesti asentaa jakelun omaa paketinhallintaa ja työkaluja käyttäen. Nvidian sivuilta saatavaa pakettia ei kannata asentaa muulloin kuin silloin, jos muuta menetelmää ei ole saatavilla.