Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä
p (→Katso myös) |
|||
| Rivi 132: | Rivi 132: | ||
* [[Fedora Linux/Asennus]] | * [[Fedora Linux/Asennus]] | ||
* [[Fedora Linux/Paketinhallinta]] | * [[Fedora Linux/Paketinhallinta]] | ||
* [[Fedora Linux/Pakettivarastot]] | |||
* [[Fedora Linux/Päivittäminen]] | * [[Fedora Linux/Päivittäminen]] | ||
* [[Fedora Linux/Sudo]] | * [[Fedora Linux/Sudo]] | ||
Versio 7. helmikuuta 2022 kello 15.02
| Fedora Linux | |
|---|---|
.svg){kind=logo}
| |
.png) | |
| Julkaisija | Fedora Project |
| Viimeisin versio | 35 / 27.4.2021 |
| Julkaisusykli | 6kk |
| Elinkaari | 13kk |
| Pakettienhallinta | RPM (DNF), Flatpak – graafinen työkalu GNOME Ohjelmistot |
| Tila | toiminnassa |
| Arkkitehtuurit | ARM, x86_64, AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x |
| Kotisivu | fedoralinux.org |
_%E2%80%94_default_applications_(1).png)
_%E2%80%94_default_applications_(2).png)
Fedora Linux on jakelu, joka keskittyy olemaan helppokäyttöinen, ajantasainen ja ripeästi päivittyvä. Fedora Linuxia kehittää Fedora Project, jota sponsoroi Red Hat. Jakelut kuten AlmaLinux, Rocky Linux sekä Red Hat Enterprise Linux pohjautuvat Fedora Linuxiin.
Historia
Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, jomka tavoitteena oli tuottaa yksittäinen pakettivarasto hyvin testatuille kolmannen osapuolen ohjelmistoille, jotta myös muutkin paketit kuin Red Hatin omat olisivat helposti saatavilla ja kehitettävissä. Fedora Linux lopulta sulautui osaksi Fedora Projectia, joka jatkoi tätä yhteisöllistä kehitystä. Vuonna 2003 Fedora Linux julkaistiin Red Hatin keskeyttäessä Red Hat Linuxin julkaisemisen. Korvaajaksi jäi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva sekä Red Hatin ainoaksi kaupalliseksi tuotteeksi suunniteltu Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä Fedora Core -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen Fedora Extras-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne fc esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.
Arvot
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin vapaista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa Free Software Foundationin, Open Source Initiativen hyväksymiä lisenssejä, joista myös Red Hat Legal -tiimi on antanut konsultointia.
Lähde: fedoraproject.org - Licensing - Overview
Yhteisössä toistetaan usein fraasia freedom, friends, features, first - joka jakautuu seuraavasti:
- Freedom - Vapaus: Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen keskeisimpiä arvoja ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.
- Friends - Ystävät: Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.
- Features - Ominaisuudet: Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät käytettyyn jakeluun katsomatta.
- First - Ensimmäinen: Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja.
Lähde: fedoraproject.org - Fedora Foundations
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä.
Käyttökohteet
Fedora on hyvin yleiskäyttöinen jakelu, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.
Oletustyöpöytäympäristönä on GNOME, mutta myös KDE, XFCE ja LXDE ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee yleisten x86_64- ja ARM-arkkitehtuurien lisäksi myös MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V ja s390x.
Asentaminen
Pääartikkeli: Fedora/Asentaminen Katso myös: Fedora Linux/Asennus/Viimeistely Fedoran työkalu: Fedora/Fedora Media Writer
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan Fedoran verkkosivustolta ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. USB-muistitikku). Asennusvaihtoehdot lyhyesti:
- Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta
- Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä
- Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä
Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.
Paketinhallinta
Pääartikkeli: Fedora/Paketinhallinta
Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten DNF-työkalulla tai GNOME Ohjelmistot -sovelluksella.
Päivittäminen
Pääartikkeli: Fedora/Päivittäminen
Fedora voidaan päivittää joko komentoriviltä tai graafisesti paketinhallinnan avulla.
Palvelunhallinta
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään systemd palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen Upstart-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.
Pääartikkeli: Systemd
Verkonhallinta
Verkohallinta tehdään NetworkManagerilla joka on Red Hatin Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.
Pääartikkeli: Network Manager
SELinux tietoturva
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat SELinux-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.
- Pääartikkeli: SELinux
- Aiheesta lisää: Fedora/Selinux
Spinnit
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (eng respin) kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen live-cd.
Julkaisut
| Julkaisu | Julkaisupäivä | Tukiaika |
|---|---|---|
| Fedora Linux 36 | 19. huhtikuuta 2022 | 24. toukokuuta 2023 |
| Fedora Linux 35 | 2. marraskuuta 2021 | tuettu 7. joulukuuta 2022 |
| Fedora Linux 34 | 27. huhtikuuta 2021 | tuettu 17. toukokuuta 2022 |
| Vanhemmat julkaisut | ||
|---|---|---|
| Julkaisu | Julkaisupäivä | |
| Fedora Linux 33 | 27. lokakuuta 2020 | |
Suomenkieliset yhteisöt
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään
- Fedora-foorumilla, joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.
- IRC-kanava #fedora.fi IRCnetissä
- IRC-kanava #fedora-fi Freenodessa.
Katso myös
- Fedora Linux/Julkaisut
- Fedora Linux/Asennus
- Fedora Linux/Paketinhallinta
- Fedora Linux/Pakettivarastot
- Fedora Linux/Päivittäminen
- Fedora Linux/Sudo
- LTSP/Fedora Linux
- SELinux/Fedora Linux
Aiheesta muualla
.svg){kind=icon} Fedora Linux -pohjaisia jakeluita
| |
| Käynnissä olevat | CentOS | Fedora Linux | Foobar Linux | Oracle Linux | Red Hat Enterprise Linux | Red Star OS | Rocky Linux |
|---|---|
| Keskeytyneet | MythDora | Yellow Dog Linux | Scientific Linux |