Ero sivun ”Suositeltavat laitteistoratkaisut” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(ks. Skannerit)
p (tyhjien rivien poistoa)
 
(19 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
==Pääsääntö==
== Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta ==
Mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa.


==Emolevy-BIOS==
Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.
 
=== Esiasennettuja Linux-tietokoneita ===
Suomesta saa jonkun verran Dell kannettavia Ubuntu jakelulla.
Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:
 
Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data]
 
EU:n ulkopuoleta:
* [https://www.thinkpenguin.com/ Think Penguin] Varmasti GNU/Linux-yhteensopivia tietokoneita.
* [http://www.system76.com/ System76]
* [http://zareason.com/ ZaReason]
* [http://www.emperorlinux.com/ Emperor Linux]
* [http://www.kogan.com.au/shop/category/laptops-tablet-pc/ Kogan Agora Pro] Ubuntulla.
* [https://www.genesi-usa.com/products Genesin ARM-koneita Ubuntulla]
* [http://www.pcworld.com/businesscenter/article/216101/ubuntu_adds_sparkle_to_nufront_laptops_at_ces.html Nufrontilta tulossa] 10- ja 14-tuumaiset ARM-läppärit esiasennetulla Ubuntulla
 
=== Sertifioituja Linux-tietokoneita ===
 
Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:
* http://www.ubuntu.com/certification/
* https://hardware.redhat.com/
 
=== Kolmannen osapuolen testausraportteja ===
Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:
* http://h-node.org/ Kaikkien vapaasti muokattavissa oleva tietokanta laitteista, jotka toimivat vapailla ohjelmilla. Jos laite on listattu täällä, niin se mitä todennäköisimmin toimii.
* http://en.opensuse.org/Hardware
* http://www.ubuntu.com/certification/ready
* https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports
 
=== Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää ===
 
Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.
 
==Komponenttien Linux-toimivuus==
 
Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.
 
Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä [[Intel]], [[Dell]] ja [[Hewlett-Packard]]. Myös mm. Acer, ASUS ja [[Lenovo]] ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.
 
===Emolevy/BIOS ja Plug&Play===
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.


==Laitetuki==
===Näytönohjaimet===
Näytönohjaimien ajurituki on vuonna 2017 erinomaisella tasolla, ja voi huoletta valita AMD kuin Nvidian kortin. Ks. [[Näytönohjaimet]]
 
===WLAN===
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.
 
== Oheislaitteiden Linux-toimivuus ==
 
===Digikamerat===
===Digikamerat===
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].
Rivi 15: Rivi 62:
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].


===Näytönohjaimet===
===Kuvanlukijat===
Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.
ks. [[Kuvanlukijan valinta]]
 
Intelin [[wikipedia:fi:emolevy|piirisarjoilla]] olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [http://intellinuxgraphics.org/], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.
 
Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.
 
Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].


===Skannerit===
Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä kuvanlukijamallia.
ks. [[Skannerit]]
Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.


===Tulostimet===
===Tulostimet===
Rivi 37: Rivi 76:
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].


===WLAN===
==Testaustietokantoja==
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.
* http://h-node.org/
* http://hardware4linux.info/
* http://www.smolts.org/
* http://www.h-node.com/
* http://tuxmobil.org/


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[:Luokka:Asennukset]] Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.
*[[:Luokka:Asennukset]] Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.
*[[Linux-kannettavat]]
*[[Linux-yritykset#Tuotteet]]


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Nykyinen versio 23. helmikuuta 2022 kello 17.40

Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta[muokkaa]

Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.

Esiasennettuja Linux-tietokoneita[muokkaa]

Suomesta saa jonkun verran Dell kannettavia Ubuntu jakelulla. Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:

Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):

EU:n ulkopuoleta:

Sertifioituja Linux-tietokoneita[muokkaa]

Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:

Kolmannen osapuolen testausraportteja[muokkaa]

Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:

Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää[muokkaa]

Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.

Komponenttien Linux-toimivuus[muokkaa]

Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.

Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja Hewlett-Packard. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.

Emolevy/BIOS ja Plug&Play[muokkaa]

Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' No-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa jakelussa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.

Näytönohjaimet[muokkaa]

Näytönohjaimien ajurituki on vuonna 2017 erinomaisella tasolla, ja voi huoletta valita AMD kuin Nvidian kortin. Ks. Näytönohjaimet

WLAN[muokkaa]

Artikkelissa WLAN-kortit on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja WLAN-laitteita.

Oheislaitteiden Linux-toimivuus[muokkaa]

Digikamerat[muokkaa]

USB-massamuistitekniikkaa käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. PTP-protokollaa käyttävät) löytyy tuki Gphoto-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko komentoriviltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi Digikamin, F-Spotin, Gthumbin tai Gtkamin kautta. Ks. artikkeli Digitaalikamera.

Digi-TV[muokkaa]

Ks. Linux ja digi-tv

Kaukosäätimet[muokkaa]

Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä Lirc-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli Kaukosäätimet.

Kuvanlukijat[muokkaa]

ks. Kuvanlukijan valinta

Suositeltavaa on tarkistaa SANE-projektin sivuilta, tuetaanko jotakin tiettyä kuvanlukijamallia.

Tulostimet[muokkaa]

Ks. Tulostimen valinta.

Verkkolaitteet[muokkaa]

Ks. Verkkolaitteen valinta

Web-kamerat[muokkaa]

Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. Web-kamera.

Testaustietokantoja[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_laitteistoratkaisut&oldid=55247”