Security-Enhanced Linux

Hakemistorakenne ▼ / ▶ /bin ▶ /boot ▶ /dev ▶ /etc ▶ /home ▶ /lib ▶ /lost+found ▶ /media ▶ /mnt ▶ /opt ▶ /proc ▶ /root ▶ /run ▶ /sbin ▶ /selinux ▶ /sources ▶ /srv ▶ /sys ▶ /tmp ▶ /usr ▶ /var

Security-Enhanced Linux
Tekijä(t)	NSA ja Red Hat
Kehittäjä(t)	Red Hat
Käyttöliittymä	teksti
Lisenssi	GPL
Kotisivu	selinuxproject.org nsa.gov/what-we-do/research/selinux/[Wayback Machine]
Lähdekoodi	https://github.com/SELinuxProject/selinux

Security-Enhanced Linux (SELinux) on NSA:n kehittämä turvallisuusjärjestelmä, joka rajoittaa ohjelmien toimintaoikeuksia niille kirjoitettujen sääntöjen mukaan. Tarkoituksena on estää ohjelmia suorittamasta vaarallisia toimintoja, joko tarkoituksella tai esimerkiksi puskuriylivuotojen kautta. SELinux on käytössä useimmissa Fedora Linux-pohjaisissa jakeluissa, kuten RHEL- ja Rocky Linux -jakeluissa.

Käyttö

Komennot, jotka alkavat $-merkillä suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat #-merkillä suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su, sudo ja doas.

Tilat

SELinuxilla on kolme eri tilaa: enforcing, permissive ja disabled. Enforcing pakottaa SELinuxin politiikan koko järjestelmään ja pitää huolta siitä että käyttäjien ja prosessien luvattomat toiminnot estetään ja kirjoitetaan lokiin. Permissive ei estä luvattomia toimintoja, mutta kirjoittaa ne lokitiedostoon. Permissive on hyvä tapa tutkia ja varmistaa SELinuxin toimivuus ennen käyttöönottoa. Disabled poistaa SELinuxin kokonaan käytöstä.

Oletuksena SELinux on Enforcing-tilassa.

SELinuxin tilan voi katsoa esimerkiksi getenforce tai sestatus -komennoilla, joista sestatus näyttää enemmän tietoa,

$ getenforce 
Enforcing

sestatus
SELinux status:                 enabled
SELinuxfs mount:                /sys/fs/selinux
SELinux root directory:         /etc/selinux
Loaded policy name:             targeted
Current mode:                   enforcing
Mode from config file:          enforcing
Policy MLS status:              enabled
Policy deny_unknown status:     allowed
Max kernel policy version:      28

Käyttöönotto

SELinuxin asetustiedosto on /etc/selinux/config. SELinux voidaan ottaa käyttöön muokkaamalla asetustiedostoa asettamalla sinne haluttu tila.

SELINUX=enforcing

Tietokone pitää käynnistää uudelleen jotta asetukset astuvat voimaan. Tämän jälkeen SELinuxin lokia voidaan tarkastella /var/log/messages -tiedostosta. Esimerkiksi jos SELinux estää jonkun prosessin toiminnan, voidaan se tarkastaa lokista:

# cat /var/log/messages | grep "SELinux is preventing"

Nykyaikaisissa, erityisesti RHEL-pohjaisissa järjestelmissä, lokienhallinta tapahtuu systemd-journald-palvelun kautta. Lisäksi SELinux-kieltäytymisten analysointiin on olemassa tehokkaampia työkaluja:

• journalctl: Moderni tapa tarkastella järjestelmälokeja.
• sealert on osa setroubleshoot-server -pakettia, joka parsii kieltäytymiset ja antaa suoraan korjausehdotuksia (esim. tarvittavat audit2allow-komennot).
• ausearch ja sealert: Parhaat työkalut SELinux-kieltäytymisten (denials) tutkimiseen.

ausearch: etsii lokista tietyt SELinuxin kieltämät toiminnot. Esimerkiksi:

ausearch -m AVC -ts recent

Turvallisuuspolitiikat (Policy)

Toimintatilan lisäksi SELinuxissa on turvallisuuspolitiikka eli policy. Politiikkalajeja on kolme:

• Strict
• Targeted: Useimmissa jakeluissa käytetty politiikka, joka kohdistaa sääntöjä vain tietyille kriittisille palveluille.
• Unconfined

Monet Linux-komennot näyttävät SELinux-tiedot Z-vivulla. Esimerkiksi ps ja ls.

Tiedostojen ja prosessien oikeudet

SELinux lisää käyttöoikeuksiin uuden ulottuvuuden. Tiedostoilla ja prosesseilla on SELinux-konteksti, joka koostuu useista osista järjestyksessä: user:role:type:mls.

Ls-komento tarjoaa tuen näiden pääsyoikeuksien katselemiselle. Tiedostojen SELinux-oikeudet voi listata tällä komennolla:

ls -Z

Listauksessa näkyy nyt SELinux-kenttä, jossa on useita eri osia seuraavassa järjestyksessä: user:role:type:mls

Ps-komennolla on mahdollista katsoa helposti, mihin SELinux-käyttöoikeuteen mikäkin prosessi kuuluu:

ps axZ

Vastaavasti tiedostojen oikeuksia pääsee muuttamaan chcon-komennolla:

chcon -u <user> -t <type> -r <role> <tiedosto>

Esimerkiksi CentOS-järjestelmässä Apachelle voi antaa kirjoitusoikeuden uploads_dir-nimiseen kansioon:

chcon -t httpd_sys_rw_content_t uploads_dir

chcon tekee muutoksen, joka on vain väliaikainen (se ei säily tiedostojärjestelmän uudelleenmerkitsemisen jälkeen). Tuotantoympäristössä on oleellista käyttää työkaluja, jotka tallentavat muutokset SELinuxin politiikkatiedostoon.

Pysyvään muutokseen tarvitaan semanage fcontext ja restorecon:

• semanage fcontext: Määrittelee, mikä konteksti tiedostolla pitäisi olla.
• restorecon: Soveltaa politiikassa määritellyn kontekstin tiedostoon.

Esimerkiksi:

 # Määrittele polku pysyvästi
 # semanage fcontext -a -t httpd_sys_rw_content_t "/srv/www(/.*)?"

 # Sovella määritelty konteksti tiedostoihin
 # restorecon -Rv /srv/www

Näin kansion SELinux-tyyppi muutetaan muotoon httpd_sys_rw_content_t. Nämä tyypit, kuten muutkin SELinux-asetukset ovat jakelukohtaisia.

Lokien tarkastelu ja vianmääritys

SELinuxin kanssa työskennellessä haastavinta on usein ymmärtää, miksi jokin prosessi tai sovellus estetään ja miten tämä estyminen korjataan (eli miten politiikkaa muokataan).

1. SELinux-lokien sijainti

SELinux-tapahtumat kirjoitetaan Linuxin audit-järjestelmän kautta.

• Lokitiedosto: Suurin osa SELinuxin estotapahtumista (AVC-kielto, "Access Vector Cache denied") kirjataan tiedostoon /var/log/audit/audit.log. Vanhemmissa tai muissa jakeluissa lokit voivat löytyä myös tiedostosta /var/log/messages tai /var/log/syslog.
• Tärkeä avainsana: Lokiviestejä etsiessä kannattaa suodattaa avainsanalla SELINUX_ERR tai denied.

2. Apuohjelmat lokien tulkintaan

Raakojen lokiviestien tulkitseminen on työlästä. Auditing-työkalut muuttavat nämä viestit luettavaan muotoon.

• ausearch (Audit Search): Käytetään audit-lokitiedostojen selaamiseen ja suodattamiseen tiettyjen kriteerien perusteella, kuten SELinuxin kieltämien tapahtumien löytämiseen.

Esimerkki: Haetaan kaikki SELinuxin kieltämät tapahtumat:

# ausearch -m AVC,USER_AVC,SELINUX_ERR -ts today

• audit2why (Audit to Why): Ottaa raa'an lokiviestin syötteenä ja selittää, miksi SELinux esti kyseisen toiminnon. Tämä työkalu auttaa ymmärtämään, mikä politiikan sääntö (tai sen puute) aiheutti kiellon.

Esimerkki: Koko lokitiedoston viestien muuntaminen selityksiksi:

# cat /var/log/audit/audit.log | audit2why

• audit2allow: Varoituksella käytettävä työkalu, joka ottaa lokiviestin ja generoi uuden SELinux-politiikkasäännön, joka sallisi estetyt toiminnot. Tätä työkalua käytetään yleensä viimeisenä keinona tai kun on täysin varma, että sovelluksen toiminnan salliminen on turvallista. Sitä tulisi käyttää harkiten, jotta turvallisuusjärjestelmän tarkoitus ei vesity.

Esimerkki: Lokitietojen perusteella luodaan uusi politiikkamoduuli sallimaan estetyt toiminnot:

# grep "denied" /var/log/audit/audit.log | audit2allow -M myapp_policy
# semodule -i myapp_policy.pp

Aiheesta muualla

• SELinux Fedoran wikissä
• CentOS SELinux HOWTO
• SELinux värityskirja - Ohjelman toiminta yksinkertaisesti selostettuna värityskirjan muodossa
• Managing Red Hat Enterprise Linux 4
• Managing Red Hat Enterprise Linux 5