Ero sivun ”WLAN” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(769 välissä olevaa versiota 80 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
==Mitä?==
[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]]
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan '''WLAN'''-verkkoon.


Wlan-korttien tuki on Linuxissa vähän rajoittunut (johtuu pääosin piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/spexejä open-source yhteisölle), mutta oikealla valinnalla säästät kummasti rahaa ja hermoja. Voit jopa saada toimivan langattoman verkon.
== Artikkeleita ==
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
*WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[WLAN-kortit]]
*WLAN-tukiasemista: [[WLAN-tukiasemat]]
*Tietokoneen liittäminen verkkoon: [[Verkkoliitynnät]]
*Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]]
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]]


==Prism54==
==WLAN ja Linux==
Näistä suositeltavin kortti on Zyair G-100. Sen hinta on noin 50e. Laitteesa toimii wep-salaus hyvin, mutta wpa tuen kehitys on vielä vaihteessa ja se valmistuu joskus. Suhtaudu asiaan varauksella.


==rt2500==
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo [[ndiswrapper]], jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
rt2500-piirisarjaiset ovat myös toimivia. Näistä edullisin (~29e) kortti on A-link WL54PC. Tälle
tuotteelle on saatavana täysin opensource ajurit. Tässä kortissa on myös toimiva
WPA-tuki joka on monelle tärkeä ja kätevä työkalu salauksen käyttöön ottamiseen (RaConfig2500).
'''Pieni lisähuomautus, että Kernel pitää olla käännettynä 8kb stackseilla jos haluaa ajurin toimivan.'''


Nämä kortit ovat niitä jotka oikeasti toimivat ja ne ovat vielä edullisiakin.
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön [[ydin|ytimen]] versiossa 2.6.14.


==Atheros (madwifi)==
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.  
Atheros piirisarjalaiset ovat myös testaamisen arvoinen juttu, tosin osa
niistä vie paljon prosessoritehoa. Kenties näitä saa esimerkiksi Gigantista edullisesti. Myös muut verkkokaupat saattaisivat olla käteviä.


==Ndiswrapper==
==Langattoman verkon käyttökohteita==
Jos kortillesi ei löydy Linux ajuria aina voit koneilla [http://ndiswrapper.sf.net ndiswrapper]
emulointirajapintaa joka käyttää Windos-ajureita ja toimii melko hyvin. Käytä CVS-versiota.


==WPA==
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.  
Yleensä kortin driverin lisäksi tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant], että saadaan wpa-salaus toimimaan. Valitettava tosiasia on, että useimpien korttien ajurit ovat vielä "vaiheessa" wpa_supplicantin suhteen. Osta kortti jonka tiedät toimivan. Nykyhetkellä näitä ovat rt2500 piirisarjaiset kortit (nämä eivät tarvitse wpa_supplicantia).


==Mistä==
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.  
Tuotteita on saatavissa esimerkiksi [http://www.verkkokauppa.com verkkokauppa.comista]
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=2788 Zyair G-100]
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=14184 A-Link WL54PC]


Jos haluat säästää rahaa, niin MBnetin [http://www.mbnet.fi/hintaseuranta hintaseuranta] kertoo edullisimat ostospaikat.
* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun -palvelualuekartta].
* [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/toiminta-alueet_suomi.shtml dna WLAN -palvelualueet].


==Vinkit==
Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.
Hyvä Linux-Wlan perusteos: [http://www.hpl.hp.com/personal/Jean_Tourrilhes/Linux/ Wireless LAN resources for Linux]<br>


*802.11b, 11Mbit/s
* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta]
[http://hostap.epitest.fi/ HostAP driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets, hostapd, and WPA Supplicant]<br>
[http://www.linux-wlan.com/download.html Linux driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets]<br>
[http://www.nongnu.org/orinoco/ Linux driver for Hermes I (ORiNOCO) Chipset]<br>
[http://ipw2100.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2100 Chipsets]<br>
[http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Linux driver for ADM8211 Chipset]<br>
[http://atmelwlandriver.sourceforge.net/news.html Linux driver for Atmel AT76C5XXx Chipsets]<br>
[http://www.agere.com/mobility/wireless_lan_drivers.html Linux driver for Hermes I&II Chipsets from Agere]<br>


* 802.11g, 54Mbit/s
Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.
[http://ipw2200.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2200BG Chipsets]<br>
[http://prism54.org Linux driver for the 802.11g Prism GT/Prism Duette/Prism Indigo Chipsets]<br>
[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Main_Page Linux driver for Ralink rt2x00 (Ralink) Chipset]<br>
[http://sourceforge.net/projects/madwifi/ Linux driver for Atheros 802.11a/b/g Chipsets]<br>
[http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=604 raja-antura: ndiswrapper]<br>
[http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=603 raja-antura: wlan]<br>


==Tukiasemat==
* [http://www.hotspots.fi/ Suomen ilmaiset WLAN-hotspotit]
Epäyhteensopivuusongelmia voi olla myös tukiasemien suhteen. Oman kokemukseni mukaan voin suositella mm. Zyxelin, Linksysin (Cisco), Cisco aironet ja Topcom tukiasemia. Ongelmien välttämiseksi käytä uusinta ohjelmistoversioita (firmware/bios) myös tukiasemissa. Telewell-pohjaisissa (Conexant-piirisarja) tukiasemissa on ollut paljon ongelmia, vältä niitä.


Yleinen ongelma halvoissa tukiasemissa on se, että niiden prosessoriteho on alimitoitettu jolloin jos on käytössä useita WPA-salausta käyttävää korttia, voi laitteen prosessoriteho loppua kesken ja laite kaatua tai toimia aliteholla. Tämä yleinen ongelma vaivaa muitakin edullisia tuotteita.
== Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut ==
Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.
* [[LinSID]] [http://sourceforge.net/projects/linssid/] Linux
* [[Wifi Analyzer]] [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.farproc.wifi.analyzer&hl=fi] Android
 
== WLAN yhteyden skannaus ==
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo <tt>wlan-scan.bash</tt> niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.
 
<source lang="bash">
#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5
</source>
 
Aja tarvittaessa avaamalla [[komentorivi]] painamalla näppäimiä {{Näppäin|ctrl|alt|t}}. Ja kirjoita komentoriville komento:
~/wlan-scan.bash
 
== Osallistu ==
 
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.
 
== Katso myös ==
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]
 
[[Luokka:WLAN|*]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Nykyinen versio 18. marraskuuta 2020 kello 10.33

WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös Window Maker -ikkunointiohjelma

Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan WLAN-verkkoon.

Artikkeleita[muokkaa]

Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi

WLAN ja Linux[muokkaa]

WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo ndiswrapper, jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.

Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön ytimen versiossa 2.6.14.

Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.

Langattoman verkon käyttökohteita[muokkaa]

Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.

Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa Sonera Homerun sekä dna WLAN. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.

Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on SparkNet. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.

Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.

Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut[muokkaa]

Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.

WLAN yhteyden skannaus[muokkaa]

Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo wlan-scan.bash niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi. 

#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5

Aja tarvittaessa avaamalla komentorivi painamalla näppäimiä ctrl+alt+t. Ja kirjoita komentoriville komento: 

~/wlan-scan.bash

Osallistu[muokkaa]

Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti osallistumalla itse kehitystyöhön (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=WLAN&oldid=51384”