Ero sivun ”WLAN” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(751 välissä olevaa versiota 77 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
==Mitä?==
[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]]
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan '''WLAN'''-verkkoon.


Wlan-korttien tuki on Linuxissa vähän rajoittunut (johtuu pääosin piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/spexejä open-source yhteisölle), mutta oikealla valinnalla säästät kummasti rahaa ja hermoja. Voit jopa saada toimivan langattoman verkon.
== Artikkeleita ==
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
*WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[WLAN-kortit]]
*WLAN-tukiasemista: [[WLAN-tukiasemat]]
*Tietokoneen liittäminen verkkoon: [[Verkkoliitynnät]]
*Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]]
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]]


==Prism54==
==WLAN ja Linux==
Näistä suositeltavin kortti on Zyair G-100. Sen hinta on noin 50 €. Laitteesa toimii wep-salaus hyvin, mutta wpa tuen kehitys on vielä vaihteessa ja se valmistuu joskus. Suhtaudu asiaan varauksella.


==rt2500==
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo [[ndiswrapper]], jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
rt2500-piirisarjaiset ovat myös toimivia. Näistä edullisin (~29 €) kortti on A-link WL54PC. Tälle
tuotteelle on saatavana täysin opensource ajurit. Tässä kortissa on myös toimiva
WPA-tuki joka on monelle tärkeä ja kätevä työkalu salauksen käyttöön ottamiseen (RaConfig2500).
'''Pieni lisähuomautus, että Kernel pitää olla käännettynä 8kb stackseilla jos haluaa ajurin toimivan.'''


Nämä kortit ovat niitä jotka oikeasti toimivat ja ne ovat vielä edullisiakin.
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön [[ydin|ytimen]] versiossa 2.6.14.


==Atheros (madwifi)==
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.  
Atheros piirisarjalaiset ovat myös testaamisen arvoinen juttu, tosin osa
niistä vie paljon prosessoritehoa. Kenties näitä saa esimerkiksi Gigantista edullisesti. Myös muut verkkokaupat saattaisivat olla käteviä.


==IPW2100==
==Langattoman verkon käyttökohteita==
Intelin centrino tuen sisältävistä kannettavista löytyy yleensä ipw2100 sarjan piiri tai sen jälkeläinen. WPA tuesta ei varmuutta. Salaamattomat ja WEP yhteydet todettu toimiviksi.


==Klassikot (mm. orinoco gold)==
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.  
Käytettynä on saatavilla edullisesti myös vanhoja wlan-kortteja. Hyvänä esimerkkinä Orinoco-kortit jotka toimivat hyvin, vaikka eivät ihan modernia nykytekniikkaa edusta. Osta jos saat kantohintaan.


==Ndiswrapper==
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.  
Jos kortillesi ei löydy Linux ajuria aina voit koneilla [http://ndiswrapper.sf.net ndiswrapper]  
emulointirajapintaa joka käyttää Windos-ajureita ja toimii melko hyvin. Käytä CVS-versiota.


Ohjeita wikipohjaisena [http://ndiswrapper.sourceforge.net/phpwiki/ ndiswrapper: phpwiki]
* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun -palvelualuekartta].
* [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/toiminta-alueet_suomi.shtml dna WLAN -palvelualueet].


==WPA==
Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.
Yleensä kortin driverin lisäksi tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant], että saadaan wpa-salaus toimimaan. Valitettava tosiasia on, että useimpien korttien ajurit ovat vielä "vaiheessa" wpa_supplicantin suhteen. Osta kortti jonka tiedät toimivan. Nykyhetkellä näitä ovat rt2500 piirisarjaiset kortit (nämä eivät tarvitse wpa_supplicantia).


==Mistä==
* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta]
Tuotteita on saatavissa esimerkiksi [http://www.verkkokauppa.com verkkokauppa.comista]
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=2788 Zyair G-100]
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=14184 A-Link WL54PC]


Jos haluat säästää rahaa, niin MBnetin [http://www.mbnet.fi/hintaseuranta hintaseuranta] kertoo edullisimat ostospaikat.
Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.


==Asetukset==
* [http://www.hotspots.fi/ Suomen ilmaiset WLAN-hotspotit]


Langattoman verkon asetukset määritellään työkalulla jonka nimi on iwconfig. Tämä ohjelma tulee yleensä wireless-tools paketin mukana. Moni levitysversio tarjoaa myös graafisia työkaluja asetusten määrittelyyn.  
== Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut ==
Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.
* [[LinSID]] [http://sourceforge.net/projects/linssid/] Linux
* [[Wifi Analyzer]] [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.farproc.wifi.analyzer&hl=fi] Android


Tämän lisäksi voi törmätä ajuriongelmaan, eli järjestelmän ydintä (eli kerneliä) voi joutua paikkaamaan (patch) ja kääntämään että saa ajurit toimimaan riittävän hyvin.
== WLAN yhteyden skannaus ==
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo <tt>wlan-scan.bash</tt> niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.


==Vinkit==
<source lang="bash">
Hyvä Linux-Wlan perusteos: [http://www.hpl.hp.com/personal/Jean_Tourrilhes/Linux/ Wireless LAN resources for Linux]<br>
#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5
</source>


*802.11b, 11Mbit/s
Aja tarvittaessa avaamalla [[komentorivi]] painamalla näppäimiä {{Näppäin|ctrl|alt|t}}. Ja kirjoita komentoriville komento:
[http://hostap.epitest.fi/ HostAP driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets, hostapd, and WPA Supplicant]<br>
~/wlan-scan.bash
[http://www.linux-wlan.com/download.html Linux driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets]<br>
[http://www.nongnu.org/orinoco/ Linux driver for Hermes I (ORiNOCO) Chipset]<br>
[http://ipw2100.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2100 Chipsets]<br>
[http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Linux driver for ADM8211 Chipset]<br>
[http://atmelwlandriver.sourceforge.net/news.html Linux driver for Atmel AT76C5XXx Chipsets]<br>
[http://www.agere.com/mobility/wireless_lan_drivers.html Linux driver for Hermes I&II Chipsets from Agere]<br>


* 802.11g, 54Mbit/s
== Osallistu ==
[http://ipw2200.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2200BG Chipsets]<br>
[http://prism54.org Linux driver for the 802.11g Prism GT/Prism Duette/Prism Indigo Chipsets]<br>
[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Main_Page Linux driver for Ralink rt2x00 (Ralink) Chipset]<br>
[http://sourceforge.net/projects/madwifi/ Linux driver for Atheros 802.11a/b/g Chipsets]<br>
[http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=604 raja-antura: ndiswrapper]<br>
[http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=603 raja-antura: wlan]<br>


* Distrokohtaiset: Suse
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.
[http://www.suseforums.net/index.php?&showforum=5 Suse Forum: Network/Internet]<br>


==Tukiasemat==
== Katso myös ==
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]


'''Kaupalliset'''<br>
[[Luokka:WLAN|*]]
 
[[Luokka:Ohjeet]]
Epäyhteensopivuusongelmia voi olla myös tukiasemien suhteen. Oman kokemukseni mukaan voin suositella mm. Zyxelin, Linksysin (Cisco), Cisco aironet ja Topcom tukiasemia. Ongelmien välttämiseksi käytä uusinta ohjelmistoversioita (firmware/bios) myös tukiasemissa. Telewell-pohjaisissa (Conexant-piirisarja) tukiasemissa on ollut paljon ongelmia, vältä niitä.
 
Yleinen ongelma halvoissa tukiasemissa on se, että niiden prosessoriteho on alimitoitettu jolloin jos on käytössä useita WPA-salausta käyttävää korttia, voi laitteen prosessoriteho loppua kesken ja laite kaatua tai toimia aliteholla. Tämä yleinen ongelma vaivaa muitakin edullisia tuotteita.
 
'''"Tee se itse"'''<br>
 
Prism2/2.5/3 piirisarjassa on ns. Host AP tila, jossa prism kortti voi toimia tukiasemana. Tällöin driveri hoitaa ei aikakrittiset tapahtumat ja wlankoritn firmware aikakriitiset. Tarvitsee vain ladata [http://hostap.epitest.fi/ HostAP ajuri] ja antaa komento 'iwconwig wlan0 mode Master', joka laittaa kortin AP tilaan. Kortiksi käy esim. 3COM 3CRDW696 WIRELESS PCI CARD.
 
HostAP tukiasema toimii hyvin myös clienttien kanssa, joissa on jokin muu kuin prism piirisarja, esim. Intel® PRO/Wireless 2100 tai Orinoco kortit.
 
Lisäksi 802.11g korteille ainakin Madfifi(Atheros) ja Prism54 (Prism GT/Duette/Indigo) ajureista löytyy Master tila.

Nykyinen versio 18. marraskuuta 2020 kello 10.33

WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös Window Maker -ikkunointiohjelma

Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan WLAN-verkkoon.

Artikkeleita[muokkaa]

Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi

WLAN ja Linux[muokkaa]

WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo ndiswrapper, jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.

Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön ytimen versiossa 2.6.14.

Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.

Langattoman verkon käyttökohteita[muokkaa]

Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.

Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa Sonera Homerun sekä dna WLAN. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.

Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on SparkNet. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.

Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.

Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut[muokkaa]

Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.

WLAN yhteyden skannaus[muokkaa]

Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo wlan-scan.bash niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi. 

#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5

Aja tarvittaessa avaamalla komentorivi painamalla näppäimiä ctrl+alt+t. Ja kirjoita komentoriville komento: 

~/wlan-scan.bash

Osallistu[muokkaa]

Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti osallistumalla itse kehitystyöhön (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=WLAN&oldid=51384”